Kommentoidaan myöhemmin tarkemmin

Teknologianörtti…. Ennen Sitraa pitkän uran Nokialla tehnyt Paula Laine on innoissaan, että hän pääsee uudessa roolissaan takaisin huipputekno­logian pariin. PEKKA KARHUNEN

Vake: ”Tekoäly ei ole enää keskeisin teemamme”

Paula Laine nousi Vaken uudeksi toimitusjohtajaksi Sitran ennakointi- ja strategiajohtajan paikalta. Tänään maanantaina työssään aloittava Laine näkee yhtiön välineenä, joka auttaa taklaamaan ­tulevaisuuden ongelmat teknologisilla ratkaisuilla.

Kun Paula Laine työsti diplomityötään vuosituhannen vaihteessa, ihmisten arki ja kommunikaation tapa oli käymässä läpi järisyttävää teknologista muutosta. Yksi tuon muutoksen vetureista oli suomalainen toimija. Ei ollut siis ihme, että telekommuni-kaatio veti teknistä alaa opiskelleita puoleensa. Laine ei ollut poikkeus. Hän oli jo valmistumisvuotenaan töissä Nokiassa.

”Teknologinen kehityskulku on kaiken läpileikkaavaa ja nopeaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että Suomi pysyy kärkimaana uuden teknologian käyttöönotossa, mutta pystyy myös havaitsemaan uuteen teknologiaan liittyvät riskit”, Laine sanoo.

1. Kysy, älä oleta.

2. Siedä erilaisuutta.

3. Anna toisten loistaa ja voit samalla itse päästä tavoitteisiisi.

Hänen kiinnostuksensa teknologiaan on säilynyt,vaikka ura Nokiassa päättyi kymme- nen vuotta sitten. Viime vuosikymmenen ajan hän on pohtinut työkseen tulevaisuutta Sitran leivissä, kahdeksan vuotta ennakointi- ja strategiajohtajana. Nyt hän on avainasemassa, kun Valtion kehitysyhtiö Vake hakee uutta suuntaa.

Yksi Juha Sipilän (kesk) vuonna 2015 työnsä aloittaneen hallituksen keskeisistä tavoitteista oli laittaa ”valtion tase töihin”. Käytännössä tämä tarkoitti valtion omistajapolitiikan uudistamista ja valtion osakeomaisuuden myymistä. Rahat oli määrä käyttää hankkeisiin, jotka tuottavat maalle hyvinvointia.

Vake perustettiin näiden uusien hankkeiden ankkuriksi loppuvuodesta 2016. Luvattuja investointeja saatiin kuitenkin odottaa. Jopa siinä määrin, että Seura-lehti otsikoi vuosi sitten ilmestyneen Vakea käsitelleen artikkelinsa ”Näin valtio unohti kehitysyhtiönsä”.

Valtion muisti oli kuitenkin oletettua parempi. Rattaat alkoivat kääntyä kunnolla vuodenvaihteessa, kun ensin hieman alle puolet Posti Groupin osakkeista, kolmannes Altian osakkeista sekä muita omistuksia siirrettiin Vakelle. Tällä hetkellä sillä on hallussaan yhteensä 2,3 miljardin euron osakepotti.

”Kun katsoo Vaken toimintaa aikajanalla, se näyttää hieman sydänkäyrältä. Varsinai- nen operatiivinen toiminta sykähti liikkeelle pääoman siirtojen jälkeen”, Laine toteaa.

Operatiivinen toiminta käynnistyi nopeasti.Yhtiö analysoi sijoitustoimintamielessä alle vuodessa noin sata yhtiötä, joista 15:n tapaukset etenivät Vaken hallituksen käsitte-lyyn ja viisi sieltä aktiiviseen valmisteluun. Kaikki edellä mainituista yhtiöistä ovat keskittyneet tekoälyyn, joka oli Vaken ensimmäisessä ohjelmassaan nimeämä kehitysteema.

”Kun katsoo Vaken toimintaa ­aika­janalla, se näyttää hieman sydän­käyrältä. Varsinainen opera­tiivinen ­toiminta sykähti liikkeelle pääoman ­siirtojen jälkeen.”

Sitten hallitus ensin erosi, ja sen jälkeen vaihtui. Laineen mukaan Vaken aktiivisuuskäyrä ei ole kuitenkaan vajonnut kammiovärinän tasolle, saati pysähtynyt.

”Jos analysoimistamme yhtiöistä jokin nousee selkeästi esiin ja sopii edistämään uu-den hallitusohjelman tavoitteita, valmisteluihin asti edennyt sijoitus voidaan toteuttaa nopeasti”, Laine sanoo.

Operatiivisessa toimeenpanossa pisimmälle ovat edenneet sellaiset tekoälysovelluk-set, jotka on suunniteltu tehostamaan terveydenhuoltoa.Laine nostaa esiin,että tämä sopisi todennäköisesti myös uuden hallitusohjelman tavoitteisiin.

Ongelmanratkaisija. Paula Laine on tutkinut ilmastonmuutosta megatrendinä. Ahdistumisen sijaan hän keskittyy miettimään ratkaisuja. PEKKA KARHUNEN

Siirtymä Antti Rinteen (sd) hallituksen aikaan toi kuitenkin Sipilän luomaan Vakeen muutoksia. Yh­tiön ensimmäinen toimitusjohtaja Taneli Tikka ilmoitti erostaan kesä-kuussa. Vake on työväline,joka auttaa hallitusta saavuttamaan strategiset tavoitteen- sa. Tikka kertoi eroilmoituksensa yhteydessä lähtönsä syyksi sen, että painopiste siirtyy nyt liiaksi pois teknologialähtöisestä sijoitusyhtiöstä.

Vaken hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen myöntää, että Vaken painopiste todennäköisesti muuttuu. Hallitusohjelmassa vahvasti esillä ollut ilmastonmuutoksen torjuminen noussee tekoälyä keskeisemmäksi teemaksi.

Karhinen on kuitenkin tyytyväinen, että hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus Vakea koskevista toimista. Kirjauksen mukaan yhtiön tehtäviä ja tavoitteita tarkistetaan ensi syksyn aikana tukemaan hallitusohjelman tavoitteita. Tämä tarkoittaa, että tänään maanantaina työssään aloittavalla toimitusjohtajalla Laineella on joukkueineen 10 viikkoa aikaa kasata Vakelle uusi strategia.

”Viime marraskuussa hyväksytyssä strategiassa on mielestäni paljon hyviä peruselementtejä, joiden päälle voimme rakentaa”, Laine sanoo.

Paula Laine, 42

Koulutus: DI, ­teknillinen fysiikka, systeemi­analyysi (2001)

Perhe: Aviomies ­Jari Laine

Harrastukset: ­Koirat, hevoset ja maatilan ­kehittäminen

Ura

2019– toimitusjohtaja, Vake

2011–2019 ennakointi- ja strategia­johtaja, Sitra

2009–2011 neuvon­antaja ja johtava asiantuntija, Sitra

2000–2009 eri tehtävät ja johto­tehtävät, Nokia

Hän istui itse yhtiön hallituksessa, kun strategia laadittiin ja hyväksyttiin. Laine uskoo, että ydin­ajatus Vakesta teknologialähtöisenä, yhteiskuntaa uudistavana ja sen eri tahojen kanssa yhteistyöhön pyrkivänä toimijana tulee säilymään.

”Vake on määritelmällisesti kehitysyhtiö. Meidän tulee siis ennen kaikkea kehittää ja mahdollistaa muiden toimijoiden tuottavaa kasvua.”

Yhtiössä sisällä olevista varoista päättää kuitenkin viime kädessä omistaja eli valtio. Voimassa olevassa toimintaohjeessa sanotaan selkeästi, että valtion talousarvion yhteydessä käsitellään aina Vakeen liittyvät mahdolliset tulouttamistarpeet.

Vaken ensimmäisessä toimeksiannossa,vuonna 2016, yhtiöön siirrettiin valtion omis- tamat Ekokemin osakkeet. Ne myytiin Fortumille 190 miljoonalla eurolla, jotka kilahti-vat Vaken kassaan. Rahoista 100 miljoonaa sujahti teknologisten innovaatioiden sijaan sievästi valtion budjettiin.

Ilmastonmuutos näkyy paitsi hallitusohjelmassa, myös Laineen listan kärjessä, kun hän luettelee tulevaisuuden suurimpia haasteita. Laine luotsasi Sitrassa Megatrendit-katsauksia tuottavaa ennakointitiimiä.

”Keskityimme työssämme ongelmien analysointiin. Nyt minusta on kuitenkin mahta-vaa päästä Vakessa käsiksi siihen, miten niitä ongelmia voidaan taklata teknologisilla ratkaisuilla”, Laine sanoo. Hän nojautuu tuolillaan hieman eteenpäin ja hänen silmissään välähtää. Ratkaisukeskeisyys on hänen mielestään osa insinöörien perusluonnetta.

”Kaikki integroituu! Mietin, miten voisin saada ravinteet kiertämään siten, että voisin tehdä hevosenlannasta kaasutusteknologialla autooni biopolttoainetta.”

Laine korostaa, että Sitra ja Vake edistävät tietyllä tavalla samoja asioita, mutta eri puolilta. Yhtenä esimerkkinä tästä voi nähdä Sitran verkkoon rakentaman Elämänta-patestin, jolla voi testata, kuinka paljon omalla arjellaan ympäristöä kuormittaa.

Testi näyttää sen tekijän hiilidioksidipäästöt neljässä eri kategoriassa: asumisessa, liikenteessä, ruuassa ja muissa hankinnoissa. Se on tehty verkossa yli 700 000 kertaa.

”Elämäntapatesti lisää ihmisten tietoisuutta heidän omasta kulutuksestaan. Samalla se luo kysyntää niille aiempaa kestävämmille ratkaisuille, joiden rakentamista Vake pyrkii tukemaan”, Laine sanoo.

12.7.2019 helsinki, Vake, Paula Laine PEKKA KARHUNEN

(Ämmä saattaa olla hullu, haistapaskantieteilijä…)

Sitralla ja Vakella on muitakin yhtymäkohtia, molemmat ovat valtion omistamia orga-nisaatioita, jotka ovat joutuneet hakemaan paikkaansa muuttuvassa toimintaympäris-tössä.Sitra oli vielä 1990-luvulla Suomen suurin pääomasijoittaja,viimeisen vuosi- kymmenen ajan se on keskittynyt ennen kaikkea yhteiskunnalliseen tulevaisuustyöhön.

”50-vuotiaaseen Sitraan verrattuna Vake on hyvin nuori. Nyt me alamme yhdessä omistajan kanssa luoda Vaken seuraavaa kehityskaarta. Itse suhtaudun kärsivälli-sesti siihen, että valtion omistamissa organisaatioissa toiminnan vakiintuminen voi viedä aikaa”, Laine sanoo.

Valtionyhtiö, jonka ­toimialana on perustaa, omistaa, hallinnoida ja kehittää toisia osake­yhtiöitä.

Perustettu vuonna 2016.

Operatiivinen ­toiminta käynnistyi vuonna 2018.

Yhtiöllä on hallussaan noin 2,3 miljardin euron arvoinen osakepotti.

Hallussa tällä hetkellä Nesteen, Postin, Altian, Vapon ja Nordic Morning Oyj:n osakkeita.

Työllistää tällä hetkellä 8 henkilöä, määrä nousee 10:een elokuussa.

Sanoissa kaikuu kokemus. Hän on oppinut kymmenen Sitrassa vietetyn vuoden aikana, millaista on luotsata yhteistyötä useiden erilaisten sidosryhmien välillä.

Yhteistyö on tärkeää, sillä vaikka Vaken hallussa oleva osakepotti on suuri,sen orga- nisaatio on pieni.Yhtiö työllistää tällä hetkellä täysipäiväisesti kahdeksan ihmistä. Elo- kuussa määrä nousee kymmeneen. Määrä on pieni noin 180 henkilöä työllistävään Sitraan verrattuna, jonka väkimäärä puolestaan kalpenee 100 000 henkilöä työllistävän Nokian rinnalla.

Joidenkin työura kulkee nyrkkipajoista kohti suuryrityksiä, Laineen kohdalla tuntuu olevan päinvastoin. Toisaalta, vaikka väki hänen ympärillään on vähentynyt, vastuu on kasvanut.

”Urallani ei ole koskaan ollut laskelmoitua päämäärää. Minua kiinnostaa hyvien asioiden tekeminen hyvin. Se ohjaa eri aikoina hieman eri suuntiin.”

Kotioloissa se on ohjannut hänet rakentamaan maatilaa, jota hän pyrkii kehittämään miehensä kanssa energiaomavaraiseksi hevostilaksi. Laine puhuu tästä ”30 vuoden projektina”.

Saattaa tuntua yllättävänsä, että ikänsä teknologian ja tulevaisuuden parissa työskennellyt diplomi-insinööri viettää vapaa-aikansa kädet mullassa. Sen sijaan Laineen mielestä asioilla on yhteys.

”Kaikki integroituu! Mietin, miten voisin saada ravinteet kiertämään siten, että voisin tehdä hevosenlannasta kaasutusteknologialla autooni biopolttoainetta. Ja sitä, miten tilan suurten rakennusten kattopinta-alat voi hyödyntää aurinkopaneeleina.”

Laineen silmissä välähtää taas. Kun hän sanoo olevansa sydämeltään insinööri, se on helppo uskoa.

 

Edellinen johtaja oli pyhäkouluphjainen sarja- eli konkurssiyrittäjä Taneli Tikka.