Kesällä 2017 Helsingin poliisin rikoskomisario Kari Lintilä poikkesi ruokakauppaan kotikulmillaan Laajasalossa ja törmäsi siellä työkaveriinsa.

Tästä kohtaamisesta alkoi erikoinen tapahtumaketju, joka vei poliisit rikossyytteisiin. Samalla päättyi Lintilän 40 vuotta kestänyt virkaura.

Hän oli työskennellyt 1980-luvun lopulta alkaen talousrikosten parissa. Moni juttu oli saanut paljon mediahuomiota, epäiltyinä oli ollut muun muassa suurpankkien johtajia ja suursijoittajia. Vain harva tuli tuomituksi.

Lintilä ei ollut pitänyt näkemyksiään piilossa, vaan oli kertonut myös julkisuudessa, että hänen kokemustensa perusteella laki ei ollut sama eliitille ja tavallisille ihmisille.

Esimiesten kanssa tuli erimielisyyksiä etenkin sen jälkeen, kun Lintilän johtama yksikkö selvitti, että talousrikostorjunnan määrärahoja ei käytetä talousrikostorjuntaan. Vuonna 2015 yksikkö ajettiin alas. Lintilä syytti johtoa kiusaamisesta. Esimiehet tekivät selvityspyyntöjä ja Lintilä kanteluita heistä.

Talousrikosyksikön tutkinnanjohtajaksi palanneen Lintilän tilanne oli tuttu ruokakaupassa vastaan tulleelle työkaverille, vanhemmalle konstaapelille, joka oli aiemmin työskentellyt Helsingin väkivaltarikosyksikössä.

Kollega kysyi vitsaillen rötösherrajahdista, mihin Lintilä vastasi, ”etteivät sellaiset jutut tässä koneistossa etene”.

”Siinähän kävi sitten niin kuin Jaskarin ja Vanhasen jutussa”, kollega vastasi.

”Siinähän kävi sitten niin kuin Jaskarin ja Vanhasen jutussa.”

Heitto oli erikoinen. Kokoomuksen 2000-luvun alkuvuosien puoluesihteeriin Harri Jaskariin kohdistunut paritusepäily oli ollut laajasti julkisuudessa. Jaskaria epäiltiin ensin parituksesta ja myöhemmin myös naisen pahoinpitelyistä ja uhkailusta.

Syyte nostettiin lopulta vain tappouhkauksesta, jolle oli silminnäkijä. Jaskari tuomittiin laittomasta uhkauksesta sakkoihin. Tuomion mukaan hän oli baari-illan jälkeen jahdannut naisystäväänsä asunnollaan veitsen kanssa uhaten tappaa.

Mutta miten silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) liittyi asiaan?

Poliisit kohtasivat pitkin syksyä työn merkeissä. Lintilä kyseli asiasta lisää. Vanhempi konstaapeli kertoi käynnistään Jaskarin työsuhdeasunnolla Helsingin Lapinlahdenkadulla toukokuussa 2006.

Jaskarin entinen virolainen naisystävä myi asunnolla seksiä.

Tämä oli Lintilälle entuudestaan tuttua tietoa. Kollegan kertomus sisälsi kuitenkin väitteen, jota ei ollut julkisuudessa esitetty.

Kollega kertoi naisen antaneen poliisille nipun valokuvia. Hän kertoi, että joukossa oli kuva, jossa oli Jaskarin naisystävä, toinen nainen, Jaskari ja kaksi kokoomuksen huippupoliitikkoa: Ilkka Kanerva ja Sauli Niinistö.

Kollegan muistikuvan mukaan kaikki olivat pukeissa, mutta naisten asut olivat rohkeat. Hän sanoi naisen kertoneen, että kuva oli otettu eduskuntatalon saunalla.

Vanhempi konstaapeli kertoi Lintilälle myös, että silloinen väkivaltarikosyksikön päällikkö, nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen olisi ilmoittanut Jaskarin paritusjutun tutkijoille käyneensä ”kävelyllä pääministerin kanssa” ja paritustutkinnan loppuvan siihen.

Syksyn 2017 aikana Lintilä törmäsi Jaskarin asunnolla käyneeseen toiseen poliisiin, joka työskenteli edelleen väkivaltarikosyksikössä Pasilassa.

Lintilän mukaan työpari vahvisti hänelle tarinan valokuvista ja kertoi uuttakin: Jaskarin jutussa oli tehty televalvontaa, ja prostituoitujen puhelimiin olivat olleet yhteydessä monet poliitikot pääministeri Matti Vanhasta ja Euroopan investointipankin varapääjohtajaa Sauli Niinistöä myöten.

Lintilän mukaan työpari kertoi lisäksi, että Niinistö ja väkivaltarikosyksikön tuolloinen päällikkö Kari Tolvanen olisivat puhuneet näistä televalvontatiedoista puhelimessa.

Uudet yksityiskohdat eivät vähentäneet rikoskomisario Lintilän kiinnostusta vanhaan Jaskari-tutkintaan. Lintilä tutustui myös tapauksen esitutkintapöytäkirjaan, paperinippuun, jonka väitetystä vuotamisesta hän joutui myöhemmin itse syytteeseen.

Uudet yksityiskohdat eivät vähentäneet Lintilän kiinnostusta vanhaan tutkintaan.

Samoihin aikoihin loppuvuodesta 2017 ainakin kolme toimittajaa oli kiinnostunut vanhasta paritustutkinnasta.

Suomen Kuvalehti pyysi Jaskari-tutkinnan aloittanutta aineistoa Helsingin poliisilaitokselta loppuvuodesta 2017. Rikostoimittaja Harri Nykänen jututti Jaskari-jutun alkuperäistä tutkinnanjohtajaa Seppo Sillanpäätä. Iltalehden Juha Ristamäki lähestyi Kari Tolvasta.

Toimittajien kiinnostus tapaukseen käynnisti poliisilaitoksella operaation, joka paljastui Lintilälle maanantaiaamuna 29. tammikuuta 2018. Edellispäivänä Suomessa oli käyty presidentinvaalit, joissa Sauli Niinistö oli ottanut murskavoiton.

Saavuttuaan Pasilaan rikoskomisario Kari Lintilä huomasi, että hänen kulkulupansa ei enää toiminut. Työhuoneen lukko oli vaihdettu viikonlopun aikana.

Huone oli sinetöity odottamaan asiakirjojen, muistitikkujen ja tietokoneiden takavarikointia. Lintilä pidätettiin virasta. Seurasi lähes puolentoista vuoden tutkinta.

Häntä koskeva oikeudenkäynti käynnistyy Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina 6. toukokuuta. Syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen katsoo Lintilän luovuttaneen salassapidettävää Jaskari-tutkinnan aineistoa toimittajille ja rikkoneen näin virkasalaisuutta.

Esitutkinta-aineisto oli tullut olennaisilta osin julkiseksi jo keväällä 2007. Syyttäjä Hämäläisen mukaan Lintilä olisi luovuttanut toimittajille myös pöytäkirjan liitteenä olleen ja salassapidettäväksi määrätyn lääkärintodistuksen.

Jaskari-jutun syyttäjä oli tosin jo vuonna 2006 päätöksessään julkaissut naisen pahoinpitelyvammoista kertovan todistuksen sisällön. Myös tiedotusvälineissä oli tuolloin kerrottu terveystiedoista.

Tämä salassapitorikosepäily oli joka tapauksessa keskeinen syy, jonka takia Kari Lintilän työhuoneen lukot vaihdettiin ja hänet pidätettiin virasta. Lisäksi Lintilää epäiltiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän olisi jättänyt vuodetuksi väitetystä esitutkintapöytäkirjasta perimättä kopiomaksun 50 senttiä sivulta.

Oikeudessa toukokuussa 2019 häntä syytetään edelleen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Enää kyse ei kuitenkaan ole kopiomaksun laiminlyönnistä. Syytteen mukaan kollegoiden kanssa jutteleminen ja vanhaan esitutkintapöytäkirjaan tutustuminen olivat poliisirikostutkintaa, johon valtuudet on vain syyttäjällä.

Oikeuteen joutuu myös Laajasalon K-marketissa Lintilän tapaama vanhempi konstaapeli. Syyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen katsoo hänen syyllistyneen Kari Tolvasen kunnian loukkaamiseen ja perättömään lausumaan. Tämä syyte perustuu siihen, mitä vanhempi konstaapeli kertoi Lintilää koskevan virkarikostutkinnan kuulusteluissa.

Vanhempi konstaapeli pysyi kertomuksessaan: hän oli nähnyt poliitikkojen saunakuvan ja televalvontatiedot. Lisäksi hän vahvisti kuulleensa Tolvasen kertoneen ”kävelystään pääministerin kanssa” ja paritustutkinnan lopettamisesta.

Poliisimies kertoi myös, että tuolloin hänet siirrettiin sivuun tutkinnasta. Vanhempi konstaapeli siis vahvisti kertoneensa, mitä Lintilä on sanonut hänen kertoneen. Siitä huolimatta myös Lintilä sai kunnianloukkaussyytteen kerrottuaan kuulusteluissa, mitä kollega oli hänelle kertonut.

Lintilä on kertonut, että myös toinen Jaskarin asunnolla käynyt poliisi – Jaskari-jutun päätutkija – vahvisti hänelle syksyllä 2017 tiedot poliitikkojen roolista vuoden 2006 tapahtumissa. Tälle keskustelulle oli Lintilän mukaan myös todistaja eli asunnolla käyneen poliisin nykyinen esimies, joka kuuli keskustelun.

Jaskarin asunnolla käynyt toinen poliisi on kiistänyt vahvistaneensa tietoja Lintilälle. Esimieskin on kiistänyt kuulleensa vahvistuksia saunavalokuvasta tai muustakaan. Hän on tosin korostanut, ettei kuunnellut keskustelua eikä muista tarkasti.

Myös vuonna 2006 tutkintaa johtaneet Kari Tolvanen ja Seppo Sillanpää ovat kiistäneet vanhaa Jaskari-tutkintaa koskevat väitteet.

”Törkeää mustamaalaamista.”

Kari Tolvasen mukaan esitetyt väitteet ovat ”törkeää mustamaalaamista”. Tolvasen mukaan kyse ei voi olla erehdyksistä tai vääristä muistikuvista.

”Yksi erehdys on mahdollinen, mutta tässä on liikaa, yli puolenkymmentä asiaa, jotka eivät pidä alkuunkaan paikkansa.”

Tolvanen kertoo, että kokoomuksen poliisikansanedustaja Juha Hakolaa ja virka-asioita lukuunottamatta hänellä ei ollut mitään yhteyksiä poliitikkoihin ennen kuin hän lähti kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi vuonna 2010.

”Muistaakseni pyytäjä oli puoluesihteeri Taru Tujunen. Jostain sieltä keskuskonttorin virkamiespuolelta se pyyntö tuli.”

Entinen pääministeri Matti Vanhanen on todennut Suomen Tietotoimistolle pitävänsä väitteitä absurdeina ja aivan vieraina. ”Tuo STT:lle antamani kommentti on edelleen ajankohtainen ja voimassa”, Vanhanen sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Ilkka Kanerva kertoo SK:lle, ettei tiedä mitään asiasta, joka on hänelle ”täysin käsittämätön”. Jaskari kieltäytyi kommentoinnista asiaa SK:lle.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastasi SK:lle sähköpostitse. ”Presidentinvaalien alla kohtasin useita valheellisia törkykampanjoita, viittaatte ilmeisesti erääseen mediallekin tarjoiltuun. Näillä kampanjoilla haluttiin nostaa kohua ja vahingoittaa kohteita. Minulla ei ollut minkäänlaista yhteyttä mainitsemaanne rikosepäilyyn, ei itse tapahtumiin eikä niiden tutkintaprosessiin. Pian alkavassa oikeudenkäynnissä, johon viittaatte ja jossa en ole millään tavalla osallinen, haetaan totuutta. Siinä puidaan valheet ja tutkitaan niiden kehittäjät ja levittäjät. Kohun rippeetkin taitavat kadota.”

Harvinaiseksi tapauksen tekee sekin, että käräjille on haastettu myös toimittajia todistajiksi. Näin syyttäjä pyrkii selvittämään, onko Lintilä antanut toimittajille salassapidettävää tietoa.

Lintilään kohdistetut toimet ovat olleet kovia ja nopeita.

Rikoskomisario Lintilään kohdistetut toimet ovat olleet kovia ja nopeita. Lukkojen vaihdattaminen ja nopea prosessi virasta pidättämiseksi eivät ole tavanomaisia toimia tilanteessa, jossa jonkun epäillään luovuttaneen julkisuudessa jo esillä ollutta, mutta poliisissa salaiseksi leimattua tietoa.

Lukkojen vaihdattamisen aikaan Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapio oli itse rikoksesta epäiltynä niin sanotussa tietolähdejutussa. Siinä poliisijohdon epäillään laiminlyöneen velvollisuutensa puuttua huumepoliisin lainvastaiseen menettelyyn lähteiden käytössä.

Lintilän virasta pidättäminen käynnistettiin Aapion johdolla välittömästi – perusteena epäily salassapidettävän asiakirjan luovuttamisesta ja kopiomaksun perimättä jättämisestä. Aapio itse sen sijaan pidätettiin virasta vasta tietolähdejutun syytteiden nostamisen jälkeen toukokuussa 2018. Hän toimi poliisipäällikkönä noin vuoden ajan virkarikoksesta epäiltynä.

Helsingin poliisilaitos on kärsinyt jo vuosia vakavasta uskottavuuskriisistä. Nyt laitoksen epäselvyydet ovat jälleen valokeilassa. Vanhan Jaskari-jutun kysymykset ovat käsittelyssä Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina 6. toukokuuta. Oikeus joutuu pohtimaan, kuka puhuu totta vuoden 2006 tapahtumista.

Jutun toinen kirjoittaja Jarno Liski on haastettu käräjäoikeuteen todistajaksi.

Kysymysmerkkejä paritustutkinnassa

Kari Tolvasen mukaan alkuperäistä Harri Jaskari -jutun tutkintaa on tutkittu syyttäjä Jukka Haaviston johdolla – eikä syyttäjä ole nähnyt mitään laiminlyöntejä.

Suomen Kuvalehti perehtyi Helsingin poliisilaitoksen vanhan Jaskari-jutun tutkinta-aineistoon. Siitä herää useita kysymyksiä muun muassa pöytäkirjojen niukasta aineistosta ja puuttuvista tiedoista.

Jaskariin liittyviä epäilyjä tutkittiin kahdessa eri tutkinnassa vuonna 2006.

Ensimmäinen tutkinta käynnistyi toukokuussa 2006 sen jälkeen, kun poliisi oli kirjannut niin sanotun S- eli sekalaisilmoituksen parituksesta. Sellainen tehdään, jos ei ole selvyyttä, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Paritustutkinnan aloittamisessa tämä on yleinen menettelytapa.

Heinäkuussa 2006 tämä tutkinta lopetettiin ja kirjattiin uusi rikosilmoitus eli R-ilmoitus, jolloin tutkinnanjohtajaksi tuli väkivaltarikosyksikön päällikkö Kari Tolvanen.

Arkisto sisältää alkuperäisestä S-jutusta ainoastaan ilmoituksen, jossa on vain maininta ”paritustutkinta Helsingissä” ilman tietoja siitä, mihin tai keneen asia liittyy.

Tolvasen mukaan toimintatapa on tavanomainen: tiedot kirjataan varsinaiseen R-jutun pöytäkirjaan. Erikoista on kuitenkin se, että ilmeisesti kaikkea tutkinnan alussa kertynyttä materiaalia ei ole tallennettu kummankaan tutkinnan asiakirjoihin.

Useat poliisit ovat kertoneet, että paritusepäilyä selvitettiin puhelinten televalvontatiedoilla. Erimielisyyttä on ollut siitä, ilmenikö tiedoista poliitikkojen yhteydenpitoa prostituoituihin. Tähän käytetystä pakkokeinosta tai kertyneistä televalvontatiedoista ei kuitenkaan ole mitään merkintää R-jutun aineistossa.

Kateissa on myös tieto siitä, miten poliisi ylipäätään sai vihiä seksin myynnistä Jaskarin asunnossa. Pöytäkirjan mukaan asunnolla käytiin toukokuussa 2006 väkivaltarikosyksikön saatua selville, että siellä myytiin seksipalveluja. Pöytäkirjasta ei käy ilmi, milloin ja miten tämä oli saatu selville.

Tolvanen muistelee, että asiasta luultavasti vinkkasi talousrikosyksikön poliisi, joka oli tavannut Jaskarin naisystävän Tallinnan-laivalla huhtikuussa 2006. Tämä poliisi kuulusteltiin marraskuussa 2006, mutta pöytäkirjan mukaan poliisi kertoi kuulleensa laivalla naiselta häneen kohdistuneista pahoinpitelyistä. Seksin myyntiä ei mainita.

Useat poliisit ovat myös kertoneet nähneensä valokuvia, joissa Jaskarin naisystävä esiintyy tunnettujen poliitikkojen seurassa. Kertomusten ristiriitaisuudet ovat koskeneet sitä, missä kuvia on otettu ja minkä luonteisia ne ovat. Esitutkinta-aineistossa ei ole tällaisia valokuvia tai merkintöjä siitä, että kuvia olisi saatu.

Paritusepäily sai siis pöytäkirjan mukaan alkunsa, kun Jaskarin asunnolla käytiin toukokuun alkupuolella 2006. Sen jälkeen ei löydy mitään merkintöjä toimenpiteistä ennen heinäkuun alkua. Tuolloin S-jutun tutkinta lopetettiin, asiasta kirjattiin rikosilmoitus ja Tolvanen tuli tutkinnanjohtajaksi.

Miksi Tolvanen tuli kesken kaiken tutkinnanjohtajaksi? Hänen mukaansa kyse oli alaisen sijaistamisesta kesäloman aikana. Epäselväksi jää, miksi Jaskari-asiassa ryhdyttiin toimimaan parin kuukauden hiljaiselon jälkeen juuri, kun jutun tutkinnanjohtaja jää lomalle.

Tolvanen määräsi kesällä 2006 ensi töikseen kotietsinnän Jaskarin työsuhdeasunnolle. Hän muistelee syyksi sitä, että näin olisi pyritty saamaan näyttöä parituksesta – kaksi kuukautta ensimmäisen poliisin käynnin jälkeen.

Heinäkuun neljäs, Tolvasen ensimmäinen päivä tutkinnanjohtajana, oli monessa suhteessa tärkeä paritustutkinnan kannalta.

Jaskari lähetti kello 12.31 entiselle naisystävälleen tekstiviestin, jossa kiirehti tätä muuttamaan tavaransa pois asunnosta. Kello 13 asunnolla aloitettiin kotietsintä, ja nainen vietiin kuulusteltavaksi. Kello 14.19 nainen lähetti Pasilan poliisitalolta Jaskarille tekstiviestin, johon Jaskari oli heti vastannut. Näiden viestien sisältö ei ole selvinnyt. Kello 14.52 alkoi kuulustelu.

Nainen oli alun perin kertonut poliisille, että Jaskari oli kehottanut myymään vaikka seksiä, kunhan velka Jaskarille tulee maksetuksi. Heinäkuun 4. päivänä nainen kertoikin, että ajatus seksin myymisestä oli hänen omansa, mutta Jaskari oli siitä tietoinen.

Paritusrikoksen kannalta ei ole ratkaisevaa, kenen aloitteesta seksiä myydään. Rikokseen syyllistyy se, joka saa taloudellista hyötyä toisen prostituutiosta. Heinäkuun 5. päivänä nainen kuulusteltiin uudestaan ja hän kertoi, että Jaskari ei tiennyt seksin myynnistä asunnolla.

Nämä kaksi kuulustelua ovat ainoat pöytäkirjasta ilmenevät toimet Tolvasen toimiessa tutkinnanjohtajana 4.7.–23.8.2006. Sen jälkeen tutkinnanjohtajaksi tuli jälleen Seppo Sillanpää, joka kuulusteli Harri Jaskarin useaan otteeseen. Jaskari kiisti tienneensä asunnossaan tapahtuneesta seksin myymisestä ennen kuulustelua.

Tietämättömyyttään Jaskari todisti tekstiviestillä, jonka hän oli lähettänyt entiselle naisystävälleen 4. päivänä heinäkuuta. Se oli sama päivä, jolloin Tolvanen oli ottanut jutun tutkinnan haltuunsa. Tekstiviestissä Jaskari pyysi naista muuttamaan pois asunnosta.

Sama pyyntö sisältyi kirjeeseen, jonka Jaskari esitti todisteena. Kirje oli kirjattu samalle heinäkuun 4. päivälle ja lähetetty naiselle yhdeksän päivää myöhemmin.

Jaskari katsoi viestien osoittavan, että nainen oleili asunnossa ilman hänen lupaansa eikä hän tiennyt seksin myymisestä. Jaskari vetosi myös siihen, että seksin myynnin aikaan hän itse asui jo yhdessä toisen naisen kanssa. Poliisi ei kuitenkaan kysynyt asiasta Jaskarin uudelta naisystävältä.

Kun entistä naisystävää kuultiin uudelleen syksyllä 2006, hän kertoi yllättävää tietoa heinäkuun alun tapahtumista. Naisen mukaan hän oli saanut ensimmäisen kuulustelun jälkeen puhelun, jossa hänen henkeään uhattiin, mikäli hän puhuisi poliisille Jaskarista.

Poliisi hankki televalvontatiedot kahdesta naisen käyttämästä puhelimesta, mutta väitettyä uhkaajaa ei saatu selville. Esitutkinnan mukaan naisen käytössä oli kolmaskin liittymä. Sen tietoja ei haettu, vaikka juuri siihen numeroon Jaskari kertoi lähettäneensä muuttoa kiirehtivän tekstiviestin 4. heinäkuuta.

Syyttäjä Jouni Peräinen ei nostanut syytettä parituksesta. Hän perusteli joulukuussa 2006 päätöstään näin:

”Tämän soiton (nainen) ei kuitenkaan ole kertonut olleen perusteena ensimmäisen kertomuksen muuttamiselle.”

Teksti on ristiriidassa sen kanssa, mitä tutkinnanjohtaja Sillanpää oli esittänyt pari kuukautta aiemmin Helsingin käräjäoikeudelle, kun poliisi haki lupaa hankkia Jaskarin entisen naisystävän televalvontatiedot.

”(nainen) muutti pian kertomustaan Jaskarin ja parituksen osalta, mutta myönsi syyskuun lopssa tämän johtuneen siitä, että heinäkuisen kuulustelun jälkeen hän sai … puhelun, missä hänet uhattiin surmata, jos hän puhuisi asioista poliisille.”