https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/vapaa-tahto-pelkka-harha
” Kokemus täysin vapaasta päätöksestä on illuusio, osoittavat neuropsykologiset kokeet. ” Kuva: Getty Images

Lyhyesti sanottuna todistelu perustuu ns. Bergerin aivoaaltojen, joita aivosähkökäyrä EEG mittaa,ns. Libetin kokeelle/ilmiölle,joka osoittaa aivosähkökäyrällä (joka on oikeastaan magneettikäyrä) tapahtuvan aktivoitumista ennen päätöksentekoa. Tahdonkiistäjät tulkitsevat ”fy-sikaalisen päätöksen kaikinpuolisesti tapahtuneen tuo aktivaation alussa, olevan päätöksen ”fysikaalinen syy”.

Sattuu kuitenkin olemaan niin, että LIBETIN ILMIÖ EI ILMENE LAIN- KAAN NEURONITASOLLA, jossa taas ajattelu, yleensä glia-solujen sää- telemänä ja ohjaamana. Kukin neuroni on eristetty sähkösysteemi, jonka sisä- ja ulkopuolen välillä on potetiaaliero. Neuronien (eräiden muidenkin hermosolujen) väliset synapsit EIVÄT KYTKE NEURONEITA ”SÄHKÖLANGAKSI”, vaan siganaalien välitys niissä on KEMIALLISTA: välittyvä kemikaali GBA on sähköisesti neutraali, mutta sen ”valmista- minen” esisynaptisessa solussa sitoo viejähaarakkeen aksonin signaalin tuomaa sähköä, ja sen hajoaminen jälkisynaptisessa solussa vapauttaa sähköä. BERGERIN AALLOT / RYTMIT EIVÄT OLE SYYSUHTEESSA NÄIHIN SYNAPSITAPAHTUMIIN, vaan ne ehkä jotenkin resetoivat koneistoa aikaisempin hermotapahtumien jäljiltä. (Tosin ne edelliset tapahtumathan myös hallitusti vaikuttavat uusiin tapahtumiin, mille varsinkin ns. työmuisti perustuu.)

Päätöksentokotapahtuma voi ”aivotahtumana” olla hyvin pieni, jopa synaptinen. Olennaista on, että se kytkee yhteen itseään paljon suu- remmat potentiot. Päätösprosessissa INFORMAATIO VAIKUTTAA IN- FORMAATIOON. Siitä ei kannata jauhaa, ”miten informaatio (voi) vai- kuttaa fysiikkaan”: sille ei ole yleistä kaavaa. Se riippuu siitä, mitkä fysikaaliset ilmiöt ovat muodostuneet joidenkin aivan muiden asioiden informaatioksi, ”kuvaksi”, joiden välityksellä ne originaalit ilmiö voivat edelleen vuoro vailkuttaa viipeellä eteenpäin.

Bergerin aivoaallot eivät ole erityistä natsitiedettä, vaikka aivosähkö- käyrän keksijä psykiatri Hans Berger olikin Hitlerin porukan salattu pää- ideologi, jokakeksi EEG:n hullujen tunnistamiseksi tapettaviksi, sillä ne aallot ovat todellinen ilmiö. Sen sijaa Libetin kokeen tahdonkiistotul- kinnat ovat pesunkestävää natsitiedettä, ja Berger olisi myös taatusti hihkunut noista tulkinnoista innoissaan, jos hän olisi ne kokeet sattunut itse tekemään.

”TIEDE” estää kaiken vapaan keskustelun aiheesta pulinapalstallaan.

Uskomme, että teemme tietoisia päätöksiä, mutta oikeasti aivot päättävät, ennen kuin itse päätät mitään.

Mitä tapahtuu, kun poimit pöydältä kahvikupin? Muodostat ensin aiko- muksen, josta lähtee tieto aivojen tekoja suunnitteleville hermosoluille. Nämä lähettävät määräyksen eteenpäin liikehermoille, jotka komentavat käden ja sormien lihaksia. Ne tekevät työtä käskettyä, ja lopulta pitelet kuppia kädessäsi. Eikö niin?

Tämä tapahtumien järjestys vastaa arkikokemustamme niin hyvin, että lähes jokainen vastaa kyllä.

Kokemus ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että aivomme päättävät teon tekemisestä ensin ja tietoinen aikomus herää vasta sen jälkeen.

Fysiologit huomasivat jo 1960-luvulla, että noin sekuntia ennen kuin ihminen tekee jotain, aivojen sähkökäyrässä näkyy niin sanottu valmiuspotentiaali. Sitä pidettiin pitkään merkkinä tahdosta. Luulon kumosi yhdysvaltalainen neurotieteilijä Benjamin Libet 1980-luvulla.

Libet kytki koehenkilöt sähkökäyrää piirtävään eeg-laitteeseen. Sit- ten hän pyysi heitä liikauttamaan rannettaan milloin halusivat. Koehen- kilöiden eteen oli asetettu kellotaulu, jonka viisari pyöri nopeasti. Heidän piti tarkkailla kelloa ja panna merkille, missä kohtaa viisari oli, kun he saivat päähänsä tehdä liikkeen. Se kertoisi tietoisen päätöksen hetken.

Kuten odotettua, liikettä edelsi aina valmiuspotentiaali. Yllättävää sen sijaan oli, että se näkyi aivosähkökäyrässä yli kolme sekunnin kymmenystä ennen tietoista päätöstä käden liikauttamisesta. Aivomme siis tekevät ratkaisun ennen kuin tiedämme siitä itse. ”

RJK: Juttu on pelkkää ikivanhentunutta kumottua hörönlöröä provokaationakin.

Kukaan ei tiedä, mitä Libetin kokeen mittaamat Bergerin aivoaallot var-sinaisesti merkitsevät. Ne rytmittävät jollakin tavalla esimerkiksi neuro- nien toimintoja. Ne saattavat tarkoittaa aikaisemman tilan pyyhkimistä ns. ultralyhystä muistista. Missään tapauksessa ne EIVÄT ole mikään ”ajattelun mekanismi”. Niiden löytäjä oli Hitlerin puolueen salattu pääideologi, aivosähkökäyrä EEG:n keksijä Hans Berger. Hänen roolinsa natsipuolueesa salattiin sekä lännessä että idässä pitkään.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/05/parapsykologiaa-natsi-saksassa-ja-neuvostoliitossa

Aivosähkökäyrä EEG:n kehittäjä Hans Berger oli natsijohdon salattu pääideologi

Tässä tarkastelen Hitlerin lähipiirin todellista ideologiaa ihmiskuvan alalla ja sen syntyä. USA:n Liittovaltion Terveysviraston (NIH) neurofysiologian osaston johtaja R. Douglas Fields tuo käänteentekevässä kirjassaan ”The Other Brain: From Dementia to Schizophrenia, …” esiin natsijohdon todellisen pääideologin, aivosähkökäyrän keksijä Hans Bergerin roolin, jota on pimitelty niin lännessä kuin idässäkin. Hän korjaa tuon virheen, josta on ollut paljon harmia tieteelle ja terveydenhuollolle.

… Berger kuului alusta pitäen SA:an ja siten natsipuolueeseen, tosiasi- allisesti näiden johtoon: hänen hullujentunnistusteknologiaansa kehiteltiin nimenomaan hullujen tunnistamiseksi, tapettaviksi! Ideologejahan piisasi, mutta Berger tarjosi (vain vali-tuille) (vale)tieteellistä ”kokeellista näyttöä”! Natsiarmeijan pääpsykiatri Otto Wuth ei näh- nyt psykiatrialla tieteenalana enää lainkaan tulevaisuutta: ” Kuka viitsisi opis-kella psykiatriaa, kun siitä tulee niin pieni ala nyt (kun hullut kerran tapetaan pois)!” (Fields)

Sairaalloisella ja sairastelevalla Heinrich Himmlerillä oli taatusti muukin, ainakin oike-an koulutuksen omaava henkilääkäri kuin tuossa roolissa hänen mukanaan valtiovie- railuillakin kiertänyt tarttolaissyntyinen hieroja ja huijari, Suomen kaksoiskansalainen Felix Kersten…

Natsijohdon ihmiskuva oli samalla sekä äärimmäisintä ”sosiobiologiaa” että kaiken-kattavaa mystismiä, jossa ”kaikki on suorassa aaltoyhteydessä kaikkeen”. Se ei poi-kennut olennaisesti siitä, mitä he saarnasivat kaikelle kansalle. Vaikka keskeiset po-liittiset natsijohtajat eivät varsinaisesti itse lienekään olleet skitsofreenikkoja, he olivat ”mukana skitsokuviossa”, kuten sosiaalipsykiatri sanoisi.

Mielisairaus oli sitä kautta natsismin keskeisiä lähteitä ja sen syntyhis- torian selittäjiä. ”Tajuntakenttäteoriallakin” on sotien jälkeenkin ollut kannattajana ainakin muuan ”prof.” Benjamin Libet (1916 – 2007), jonka ”Libetin kokeella” aivosähkökäyrällä todistellaan muka ”tahdon olemattomuutta”, koska ihminen on muka ”päättänyt jo ennen, kuin tietää sitä”. Noin EI ole asian laita tietoisesti ohjatussa toiminnassa. Tahto-tapahtuman ei tarvitse näkyä aivosähkökäyrässä minään erityisenä piikkinä, se on luultavasti synaptinen.

… BERGERIN TEORIAN ”UUSI TULEMINEN”: YKSILÖN AIVOSOLUT KOMMUNIKOIVAT MYÖS SÄHKÖMAGNEETTISTEN RYTMIEN VÄLITYKSELLÄ

Tähän on sitten taas suhtauduttava ehdottomalla vakavuudella, sillä Fields arvoi aiheesta ilmestyneen uuden teoksen

How is the brain like a guitar? Hint: It is all about rhythm

Posted by: R. Douglas Fields | December 8, 2014

… Dr. Hans Berger, working at the Psychiatric Clinic at the University of Jena, Germany in the 1920’s was the first person to discover that the human brain radiated waves of electrical energy that could be picked up by electrodes on the scalp. He performed his experiments in secret on hospital patients and on his own son in a small building separated from the rest of the hospital. Initially he believed that he had detected the physical basis for mental telepathy. He told no one in the scientific community about his mysterious findings until after five years of secret experiments.

Fundamentally, Berger, whose daily life was devoted to caring for people with mental illness, was searching for a physical basis for brain function.This was a leap of insight decades beyond his contemporaries. The idea that the human mind and mental illnesses have a physical basis of operation that could be reduced to physical principals and understood by approaching the operation of the mind in the same way a physicist would approach any other phenomenon in nature – by physical measurement – was well outside the realm of thinking among his colleagues in psychiatry.

 

Puttonen: ” Sittemmin useat tutkijat ovat tehneet samantapaisia ko- keita ja saaneet samanlaisia tuloksia. Australialaisen South New Walesin yliopiston psykologian professori Joel Pearson työtovereineen osoitti äskettäin kokeissaan, että päätöksen pystyy ennustamaan aivojen magneettikuvista jopa 11 sekuntia ennen kuin ihminen itse kokee tekevänsä sen. Tutkijat kykenivät ennustamaan, mitä väriä koehenkilö ajatteli.

Moni pitää tuloksia osoituksena siitä, että meillä ei ole vapaata tahtoa. Vuonna 2007 kuollut Libet itse uskoi, että vapaa tahtomme rajoittuisi eräänlaiseen veto-oikeuteen, tietoisuuden kykyyn pysäyttää aivojen aloittama teko. Vapauden hetki olisi siis se jokunen sekunnin kymmenesosa, joka erottaa tahdon tunteen syntymisen varsinaisesta ranteen liikautuksesta.

Libetin ehdotuksen ongelmana on, että teon pysäytys on teko sekin. Sitäkin edeltää väistämättä aivojen tiedostamaton päätös, jonka tuloksena pysäytys tapahtuu.

Emme näytä pääsevän mihinkään siitä, että aivot päättävät ja tietoinen mieli seuraa perässä. Neurobiologisesta koneistostamme ei siis löydy vapaata tahtoa.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Mikko Puttonen kertoo, miten vapaata tahtoa on jäljitetty aivoista. Hän kertoo myös, miten vapaan tahdon puuttuminen muuttaa suhtautumistamme moraalikysymyksiin ja rikollisuuteen.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

… ”

Aihe on ollut parikymmentä vuotta keskustelupalstojen kestoJANKUTE, myös Erkon ”Tieteen” palstan.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/tahto-vaan-vai-absoluuttisen-vapaa-tahto