Arkkis: Mistä tämä dogmi on peräisin, ettei ”kuningas” olisi germaaninen eikä edes indoeurooppalainen sana?
[T.: Ralf-Peter Ritterin teoksesta Studien zu den ältesten germanischen Entlehnungen im Ostseefinnisehen
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaanisten… ]
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/07/suomen-kuninkaista
Lisäksi on todennäköistä, että jos germaanijoukon ”pomo” on ollut kunnig, heidän kanssaan asioineet ja/tai tapelleet baltit (vandaalit?) ovat lainannet sen juuri muodossa ”kunigas”: ei kaksoiskonsonanttia ja maskuliinin pääte perään, että sanaa voidaan taivuttaa. Tässä muodossa se liettuassa yhä tarkoittaa jotksin ”pikkuruhtinasta”.
[Tokkura: Se tarkoittaa seurakuntapappia, alun perin on tarkoittanut pakanallista pappia
http://etimologija.baltnexus.lt/?w=kunigas ]
Sen sijaan ”druhtinas” on vanha germaaninen sana, ja se on tarkoittanut viikinkien ”kuningasta” huomattavasti vaikutusvaltaisempaa henkilöä.
[Tokkura: Tarkemmin tutkittuna ei ole.]
Sigfrid: Mistä syystä kuninGAZ ei voi olla germaaninen, mutta druhtiNAZ olisi.
[ Tokkura: http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=122682&hakusana…
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=73205&hakusana=…
Nuo ovat siis väärin.]
Perustelusi näyttää aikasidotulta, viikinkiaikainen havainto on perustellumpi, koska siitä on enemmän tietoa, mutta sitä aikaisempi lainahavainto ei. Sen perusteella ei voi kuitenkaan tehdä päinvastaista johtopäätöstä sanan kuningaz kohdalla.
Arkkis: Minähän väitän, että molemmat ovat germaanisia , mutta niiden pääte olisi eri lähtöä, ”kuninkaassa” balttilaista aivan tavallisen ”osaajaa” merkitsevän germaanisen sanan perään liitettynä, joka germaaninen sana on yhä tuosta johtuvassa merkityksessä. Kovin monenhan ei viikinkiveneessä tarvinnut edeltä käsin tuntea reittiä, ja ”kunigas” oli ennen kaikkea veneen päällikkö.
Druhtinaz oli isompi viskaali, eikä se ole johdettavissa arkikielen sanoista.
Siis mitä se ”kuningas” olisi, ellei germaanista alkuperää?
sigfrid: Tarkoitin tietenkin sitä, että miksi mielestäsi az– pääte toisessa sanassa on balttia, toisessa germaania.
Arkkis: Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Gootin kielessä, joka on voimakkasti balttivaikutteinen germaaninen kieli, on paljon tuollaisia az-päätteisiä henkilöä tai vastaavaa tarkoittavia sanoja, joista osa on balttiperäisiä ja osa ei.
sigfrid: Minun alkeellisen suomenkielen taitoni pohjalta väitän, että g sanalopussa -gaz ei ole tämä mainitsemasi itsenäinen osaajaa tai ammattia kuvaava sanapääte, vaan osa sanavartaloa.
Arkkis: Mitähän se ”kuningas” oli gootin kielellä, tai oliko siellä jokin muu suuresti tuonkaltainen sana”?
Tokkura: Gootissa ei ole sellaista sanaa. Kuingas on gootiksi þiudans eli ”johtava” < *tent-ant-. Siellä on myös sanat kuni, joka tarkoittaa ”heimoa, sukua”, mutta joka on Rittein mukaan lainasana, koska se on tullut gootin kieleen kahteen eri haaraan eri aikaan, sekä kunþi = tieto, taito, osaaminen, joka tulee kantagermaanista.
Muka ”kantagermaanin **kuningaz” lienee täysin sepitteellinen oletus. Hämärää on myös, mitä se tarkoittaisi.
Vierailija: Minä siis väitin, että kantasana on kunna/können, mitä se tuolloin sitten olikin muinaisgermaanissa ja germaaninen johtopääte -ig, josta saadaan kunnig/kön(n)ig on ”taitava”, ja -az on balttilaistaus- tainen pääte, mahdollisesti gootin kielestä. Se ei kuitenkaan ollut tekijäsuffiksi, sillä se oli gootissa ”-ri”, ja sieltä lainautunut myös meille. ”Pikkuruhtinas” on liettuaksi ”kunigaikštis”, jossa tuo –kšti– on sikäläinen yleensä adjektiiveilla ilmeisesti vähättelevä johtopääte.
Arkkis: Jos lähtösana on konung tai könig, niin –ng tulee tuohon ng-äänteen säännön vuoksi. Sen sijaan sanarunko druhtin, jos se vastaavasti oletettaisiin lähtömuodoksi, ei voi olla **druhtingas.
Druhtinas ei tarvitse olla adjektiivijohdannainen.
Arkkis: Mutta MIKSI olisi niin hirveän ”tärkeää”, että ”kuningas” ei olisi germaaninen sana?
sigfrid: Ts. molemmissa on loppupääte az ja sanavartalo ääntämys- sääntöjen mukainen -> ei voi osoittaa tuon az-päätteen perusteella sellaista, että toinen olisi erikielestä kuin toinen.
Arkkis: Minä väitän, että ne ovat ilmeisesti samasta kielestä (gootista?) mutta toinen on verbi/adjektiivijohdannainen ja siirtynyt tyypillisellä tavalla kielistä toisiin, ja toinen ei ole verbi/adjektiivijohdannainen.
sigfrid: Toivottavasti palstalta löytyy joku joka osaa selittää tämän Arkkikselle uskottavan tieteellisesti.
Arkkis: Eli siis että miksi ”kuningas” ei voi olla germaaniperäinen.
Tokkura: Sana druhtinas muistuttaa epäilyttävän paljon liettuan sanoja drugtinas, draugtinas = ”tutustuttava, kaveerattava”. Noita on melko turha hakea sanakirjoista, sillä ne ovat säännöllisiä perusjohdannaisia verb(e)istä
Sana on tullut luultavasti SLAAVIEN mukana ja kristinuskoon liittyen.
Karjalan kielessä Ruohtina = Vapahtaja (synneistä, kuva).
https://www.zodynas.lt/terminu-zodynas/D/drugti
drugti, -sta, -o. bendrauti = olla tekemisissä, kanssakäymisissä.
sudrugti. susidraugauti, bendrauti: Tu su daugia draugalų sudrugai. Demetrijas sudrugo su Apoloniju. Efraim su stulpais (stabais) sudrugo.
draũgti, -sta, -o. darytis draugu = ystävystyä, imti draugauti: Tuodu par daug pradėjo draũgti, reikės parskirti.
susidraũgti susidraugauti = olla jonkin tuttu, tulla tuntemaan: Jis buvo susidraũgęs su blogais vaikais = hän oli ilkeiden lapsien tuttu.
Draugas = ystävä, kaveri, toveri.
http://etimologija.baltnexus.lt/?w=draugas
draũgas = ystävä, (työ)kaveri, toveri, yhteistyökumppani
Aišku, kad šiame pr. draugi- [98] [turimas galvoje pr. draugiwaldūnen ‘miterben – kas paveldi drauge su kuo, paveldėjimo bendrininkas = kanssaperillinen (preussi)’ III 117₆ acc. sg. – vertinys iš vok. Miterbe ‘kas paveldi drauge su kuo…’ (galbūt net paties A. Vilio padaryta): draugi- ‘mit- (drauge, kartu = yhdessä)’ + waldūnen ‘Erbe (paveldėtojas, įpėdinis = perillinen, seuraaja, jälkeläinen)’ [plg. 96]] slypi ne pr. *draugas, o vardažodis (matyt, s. *draugē ‘būrys = joukko, parvi’) – vedinys iš pr. *draugas < bl. *draugas (> lie. draũgas, la. dràugs) = sl. drugъ (slaavi). Bl.-sl. *draugas laikytinas vediniu iš bl.-sl. v. *dreug- [PIE *dreng-, T.] (vargu ar tiesioginis jo palikuonis yra lie. su-drugti ‘susidraugauti = tulla tuntemaan,joutua /päästä tekemisiin’ LKŽ II² 752),kurio aiškesni gimi- naičiai aptinkami germ. kalbose: go. driugan ‘atlikti karo tarnybą = suo- rittaa asepalvelus(ta) (gootti)’, s. ang. dréogan ‘atlikti’ (< ide. *dhreugh- [T.: ei vaan *dreng- = apulainen, tästä tulee myös ruotsin dreng > sm. (t)renki), plg. šio germ. veiksmažodžio vedinius go. s. draúhts ‘karių būrys = sotajoukko, palyda = saatto, saattue ’ = s. isl. drótt ‘t. p. = em.’ ir t. t. (su priesaga *-ti-), go. ga-dráuhts ‘karys = sotaväki’ ir kt. (žr. Kluge, Mitzka, Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache, 1975, 794, Vries AEW, 84t., Toporov ПЯ A–D, 396t.).
Šios bl.-sl.-germ. šaknies t. y. (ide. dial.) *dhreugh– atitikmenys kitose ide. kalbose (Pokorny IEW, 254t.) yra abejotini (Stang, Lexikalische Sonderübereinstimmungen zwischen dem Slavischen, Baltischen und Germanischen, 1972, 20), o ir pati jos tolimesnė etimologija nėra aiški.
(Etymologian suunta epäselvä. *Draug– on länsibalttilainen seuraaja kantabalt(oslaav)in/-IE:n vartalosta *dreng-)
Bl.-sl.-germ. verb. *dhreugh- reikšmė galėjo būti ‘atlikti kokį darbą = suorittaa jokin työ, veiksmą = toiminto’ (plg. s. ang. dréog-an), vėliau tarmėse ji buvo specializuota į ‘atlikti vyrišką darbą = tehdä miehen työ’ (plg. Stang, ten pat), iš čia nebesunku atsirasti ir reikšmei ‘atlikti karo žygį = suorittaa asepalvelus’ (plg. go. driugan).
Taigi iš bl.-sl.-germ. *dhreugh- = bl.-sl. *dreug- (v.) išvestas bl.-sl. *drau- gas galėjo reikšti: ‘vyrišką darbą atliekantis’ > ‘bendrą darbą = yhteistyö, žygį atliekantis vyras (ne moteris!)’ > ‘draugas = ystävä, (työ)kaveri (”alempi” mielummin kuin ”ylempi”, T.)’, plg. slaviškąjį *družina ‘vyrų, kartu su jų vadu atliekančių karo žygius bei prievolę = asevelvollisuus, būrys = (sota)joukko; tokia vado palyda’ (> s. sl. družina ir t. t.) [99].
…
Vytautas Mažiulis 1978a, 97–99(Preussin etymologisesta: http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=388 )
.
draũgas
Sl. kalbų sąvokai, reiškiančiai abipusiškumą, tarpusaviškumą (s. sl. ДРОУГЪ ДРОУГА ‘vienas kitą = toinen toistaan, [gr.] ἀλλήλους’ [allelous], r. друг друга, č. druk druha, kurie remiasi sl. drugъ ‘draugas= ystävä’, plg. s. sl. ДРОУГЪ ‘draugas’)
E. Benveniste’as nurodo tikslią semantinę paralelę: het. araš aran ‘vienas kitą’ [šis het. kalbos posakis siejasi su araš ‘draugas, bičiulis’ (ypač atliekant apeigas ir pan.)]. Pateikiamose ištraukose […] het. žodį araš ‘draugas’ galime išversti ir reikšme ‘kitas = muu, toinen’ (t. y. vienas kuris iš dviejų, katras). Įgydamas pastarąją reikšmę, het. žodis (kitaip nei atsitinka sl. kalbose) nepraranda gramatinių daiktavardžio ypatybių ir neįgyja įvardžio požymių, todėl šalia derinio araš ari gali būti derinamasis ar įvardinis pažyminys.
E. Benveniste’as, lygindamas het. žodžių junginį araš aran su slaviškuoju atitikmeniu, pabrėžia, jog sl. sąvokos ‘draugo’ bei ‘kito = muu’ siejasi taip kaip het. ara- ir s. i. arí-. Anot E. Benveniste’o, s. i. ari- reikšmes ‘draugas’ ir ‘priešas = vihollinen’ [69] reikia sieti tarpusavyje, kaip kad lo. hostis ‘šeimininkas = isäntä’ ir ‘priešas’. Iš pateiktųjų tipologinių sugretinimų aiškėja, kad turi būti siūloma nauja sl. *drugъ ‘draugas, kitas = muu’, lie. draũgas ‘bičiulis = ystävä, bendras = kumppani’, la. draugs ‘draugas, kitas (antrasis poros narys = parin toi(ssijai)nen jäsen)’ [81 išnaša: ME I 492] etimologija.
Manome, kad su minėtaisiais bl. ir sl. žodžiais turi sietis s. i. druh- ‘pabaisa, priešiškas, piktavalis padaras = pahahenki, räyhä-henki?’ (iš „Rigvedos“, av. druxš ‘Drugas – demoniškas padaras, piktavalis, blogų jėgų įsikūnijimas = pahahenki’, n. pers. durōγ ‘melas = vale (kir. ”muu” tieto’.
Pasiūlyta sl. *drugъ ir kt. etimologija turėtų pakeisti gana paplitusį siūlymą minėtus sl. ir bl. žodžius sieti su šaknimi *d(e)reu- ‘medis = puu(aine)’ (ei liity tähän).
(plg. Трубачев, История славянских терминов родства, 1959, 172; M. Leumann, Baltisch und Slavisch, Klein, Schriften, Zürich-Stuttgart, 1959, 396).
Šaltinis: Иванов 1975, 68–69
Max Vasmerin venäjän etymologinen:
друг = ystävä (erityisesti henkinen, muille yleensä muu sana)
I., см. друк. II., род. п. друга, мн. друзья́ (из др.-русск. собир. дружья ж., наряду с им. мн. друзи — Соболевский, РФВ 22, 303), укр. друг, ст.-слав. дроугъ φίλος (Клоц., Супр.), болг. друг, сербохорв. дру̯г, словен. drȗg, чеш., слвц. druh, др.-польск. drug.
Родственно лит. draũgas «спутник = kaveri, товарищ = toveri», лтш. dràugs, др.-прусск. draugiwaldūnen вин. п. «сонаследник = kanssaperillinen»,
др.-исл. draugr (поэт.) «муж = (avio)mies» (Хольтхаузен, Awn. Wb. 39), гот. driugan στρατεύειν [strteoein] = palvella sotaväessä, англос. dréogan «совершать = suorittaa, добиваться = hankkia», гот. gadraúhts στρατιώτης, д.-в.-н. trucht «отряд воинов = sotilasrivistö, свита = seurue», д.-в.-н. truhtîn «военачальник = sotapäällikkö, князь = ruhtinas», лит. sudrugti «присоединиться = liittyä, liittotua»; см. Бернекер 1, 230 и сл.; Траутман, Apr. Sprd. 322 и сл.; BSW 59; Торп 214; М. — Э. 3, 492; Френкель, BSpr. 109.
Сюда не относятся непосредственно (вопреки Преобр. 1, 198) лат. drungus «отряд = joukkue», ср.-греч. δροῦγγος [drouggos] «отряд = joukkue» из др.-ирл. drong «толпа = väki, отряд = joukkue»; см. Вальде — Гофм. 1, 374 и сл. [См. еще Трубачев, Терм. родства, стр. 172. — Т.]
Noitä jälkimmäisiä EI OLE MITÄÄN SYYTÄ EROTTAA TÄSTÄ ETYMOLOGISTA toisin kuin Vasmer/Trubachev tekevät!!!
https://www.merriam-webster.com/dictionary/dreng
variants: or less commonly drengh \ˈdreŋ\
old English law
: a free tenant especially in ancient Northumbria who held under a partly military and partly servile form of tenure antedating the Norman conquest
Venäjässä tähän liittyy paisti tuo pronomini drug druga = toinen toistaan, myös sanat drugoi = toinen ja dorogoi = kallis, rakas.
другой = toinen, muu
друго́й друг дру́га, укр. дру́гий «второй», блр. другí — то же, ст.-слав. дроугъ дроуга ἀλλήλους (Мейе 1, 64), дроугъ ἄλλος (Супр.), болг. дру́ги, сербохорв. дру̏гӣ, словен. drȗg «другой», drúgi «второй», чеш. druhý «второй», druh druha «друг друга», польск. drugi «второй», в.-луж. druhi — то же.
Первонач. тождественно друг II (Бернекер, 230; Траутман, BSW 59).
”Luoteisindoeurooppa”-hypoteesin kannattajien (kumottu) ”Kantaidoeuroopan sanasto” johtaa sana olettamasta kantaindoeuroopan pettää-vrbistä:
| *dʰrewgʰ- |
to deceive |
Lith. draugas, Ltv. draugs, ON draugr; draumr, Skr. द्रुह्यति (druhyati), Av. družaiti, Eng. drēam/dream, Gm. troum/Traum, Pers. drauga/, Ir. aurddrach/ |
Tuo ”kantaindoeuroopan muoto” voisi olla kantabaltoslaavia ja muutunut vanhemmasta muodosta *dʰrengʰ-
Sana dorogoi sopisi merkityksen puolesta. Sen on arveltu tulevan kantaindoeurooppalaisesta juuresta *der- = sopia, kelvata, käydä (laatuun):
дорогой = kallis, rakas, arvokas
дорого́й до́рог, дорога́, до́рого, укр. дороги́й, ст.-слав. драгъ, болг. драг, сербохорв. дрȃг, дра́га, словен. drȃg, чеш., слвц. drahý, польск. drogi, в.-луж. drohi, н.-луж. drogi. Вероятно, родственно лтш. dā́rgs «дорогой», др.-прусск. собств. Darge, Dargel; см. Бернекер 1, 213; Эндзелин, СБЭ 198, Траутман (BSW 45); против Брюкнер (FW 170), который предполагает заимствование из слав.; см. также М.-Э. 1, 448.
Далее сравнивают с др.-инд. ā-driyatē «учитывает, принимает в расчет = ottaa uomioon, соблюдает, относится почтительно = suhtautua kunnioittavasti», ā-dr̥tas «почтительный, уважаемый, почитаемый = kunnioitettava», ирл. dīr «подобающий = », dīre «обязанность, должное», лит. deriù, derė́ti «торговаться= käydä kaupppaa, годиться = kaydä laatuun», лтш. der̨u, deru, derêt «годиться, нанимать = palkata työhön»; см. Бернекер 1, 213; Младенов 151.
http://etimologija.baltnexus.lt/?w=der%C4%97ti
derė́ti (
Reikšmė:tartis, lygti; lažintis; sugyventi, tikti; augti, duoti derlių; sektisStraipsnelis:Veiksmažodis derė́ti, dẽra / –i / –ia ‘tartis, lygti; lažintis; sugyventi, tikti; augti, duoti derlių; sektis’ < ide. *der- ‘pl46ti, dirti kailį; kankinti, skelti, skaldyti’ arba ide. *dʰer- ‘pritvirtinti, fiksuoti’, ide. *dher- ‘laikytis (papročių religijos)’. Veiksmažodis derė́ti turi bendrašaknių šakninių veiksmažodžių kitose indoeuropiečių kalbose: *der- / *dir- ‘(gerai) skelti’ → ‘būti tinkamam’: lie. dir̃ti, dẽra (dìria), dýrė ‘lupti, plėšti ir kt.’ = la. dìrât, -ãju ‘lupti, plėšti, dirti’; s. sl. dьrati (< *dirti), deru ‘plėšti’, gr. δείρω ‘diriu’ (< *deri̯ō); s. i. dar- ‘sprogdinti’, av. darədar- ‘skelti’, go. ga-tairan tr. ‘zerreiβen’.Šaltinis:Jakulis 2004, 225
https://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=964596&r=10631062&lid=964596&g=2&q=der%C4%97ti&h=2970
derė́ti a (dẽra, ~jo) = sopia (jhkn), kelvata, käydä laatuun, lyödä vetoa, ottaa (käyttöön, tehdäkseen, työhön), antaa (käyttöön tehtäväksi), pestauta työhön, ehdottaa (sopimusta)
1. /sa/derēt; /no/līgt, /sa/līgt
karvę derėti – /no/līgt govi = ottaa lehmä
iš šimto litų derėti – saderēt uz simts litiem = lyödä vetoa sadasta litasista
atėjo bernužėlis manęs derėti – atnāca tautietis mani bildināt = sulhanen saapui kosi(skele)maan
2. sar. /no/kaulēt = kaupata, /no/tirgot = tinkiä
3. saderēt, satikt, sadzīvot = sopia, elää sovussa
su visais derėti – ar visiem satikt = elää sovussa kaikkienkanssa
4. pienākties, saderēties
senam dera pailsėti – vecam /cilvēkam/ der atpūsties = vanhojen on hyvä levätä
5. iederēties; piestāvēt
drabužis jam dera – apģērbs viņam piestāv
© Jonas Balkevičius, Laimute Balode, Apolonija Bojāte, Alberts Sarkans, Valters Subatnieks, 1995; © Tilde, 2009
derė́ti b (dẽra, ~jo) būt labai ražai; labi augt = olla satoisa, kasvaa voimakkasti, rehottaa
šiemet gerai dera javai – šogad labi aug labība = tänä vuonna saatiin hyvä jyväsato
derėtis (dẽrasi, ~josi) kaulēties, tirgoties = käydä kauppaa
© Jonas Balkevičius, Laimute Balode, Apolonija Bojāte, Alberts Sarkans, Valters Subatnieks, 1995; © Tilde, 2009
https://www.etymonline.com/search?q=dear
Dear (adj.)
Old English deore (Anglian diore, West Saxon dyre), ”precious, valuable; costly, expensive; glorious, noble; loved, beloved, regarded with affection” from Proto-Germanic *deurja– (source also of Old Saxon diuri ”precious, dear, expensive,” Old Norse dyrr, Old Frisian diore ”expensive, costly,” Middle Dutch diere ”precious, expensive, scarce, important,” Dutch duur, Old High German tiuri, German teuer), a word of unknown etymology. Finnish tiuris, tyyris is from Germanic.
The old sense of ”precious, valuable” has become obsolete, but that of ”characterized by a high price in consideration of scarcity, absolutely or relatively costly” lingers, though it is perhaps archaic. Used interjectorily (oh, dear; dear me, etc.) indicating pity, surprise, or some other emotion since 1690s, but the intended sense is not clear. As an affectionate address (my dear, father dear), mid-13c. As a polite introductory word to letters, it is attested from mid-15c. The military man’s dreaded Dear John letter is attested from 1945. As a noun, from late 14c., perhaps short for dear one, etc.
p { margin-bottom: 0.25cm; line-height: 120%; }a:link { }
draũgas
Sl. kalbų sąvokai, reiškiančiai abipusiškumą, tarpusaviškumą (s. sl. ДРОУГЪ ДРОУГА ‘vienas kitą = toinen toistaan, [gr.] ἀλλήλους’ [allelous], r. друг друга, č. druk druha, kurie remiasi sl. drugъ ‘draugas= ystävä’, plg. s. sl. ДРОУГЪ ‘draugas’)
E. Benveniste’as nurodo tikslią semantinę paralelę: het. araš aran ‘vienas kitą’ [šis het. kalbos posakis siejasi su araš ‘draugas, bičiulis’ (ypač atliekant apeigas ir pan.)]. Pateikiamose ištraukose […] het. žodį araš ‘draugas’ galime išversti ir reikšme ‘kitas = muu, toinen’ (t. y. vienas kuris iš dviejų, katras). Įgydamas pastarąją reikšmę, het. žodis (kitaip nei atsitinka sl. kalbose) nepraranda gramatinių daiktavardžio ypatybių ir neįgyja įvardžio požymių, todėl šalia derinio araš ari gali būti derinamasis ar įvardinis pažyminys.
E. Benveniste’as, lygindamas het. žodžių junginį araš aran su slaviškuoju atitikmeniu, pabrėžia, jog sl. sąvokos ‘draugo’ bei ‘kito = muu’ siejasi taip kaip het. ara- ir s. i. arí-. Anot E. Benveniste’o, s. i. ari- reikšmes ‘draugas’ ir ‘priešas = vihollinen’ [69] reikia sieti tarpusavyje, kaip kad lo. hostis ‘šeimininkas = isäntä’ ir ‘priešas’. Iš pateiktųjų tipologinių sugretinimų aiškėja, kad turi būti siūloma nauja sl. *drugъ ‘draugas, kitas = muu’, lie. draũgas ‘bičiulis = ystävä, bendras = kumppani’, la. draugs ‘draugas, kitas (antrasis poros narys = parin toi(ssijai)nen jäsen)’ [81 išnaša: ME I 492] etimologija.
Manome, kad su minėtaisiais bl. ir sl. žodžiais turi sietis s. i. druh- ‘pabaisa, priešiškas, piktavalis padaras = pahahenki, räyhä-henki?’ (iš „Rigvedos“, av. druxš ‘Drugas – demoniškas padaras, piktavalis, blogų jėgų įsikūnijimas = pahahenki’, n. pers. durōγ ‘melas = vale (kir. ”muu” tieto’.
Pasiūlyta sl. *drugъ ir kt. etimologija turėtų pakeisti gana paplitusį siūlymą minėtus sl. ir bl. žodžius sieti su šaknimi *d(e)reu- ‘medis = puu(aine)’ (ei liity tähän).
(plg. Трубачев, История славянских терминов родства, 1959, 172; M. Leumann, Baltisch und Slavisch, Klein, Schriften, Zürich-Stuttgart, 1959, 396).
Šaltinis: Иванов 1975, 68–69
Max Vasmerin venäjän etymologinen:
друг = ystävä (erityisesti henkinen, muille yleensä muu sana)
I., см. друк. II., род. п. друга, мн. друзья́ (из др.-русск. собир. дружья ж., наряду с им. мн. друзи — Соболевский, РФВ 22, 303), укр. друг, ст.-слав. дроугъ φίλος (Клоц., Супр.), болг. друг, сербохорв. дру̯г, словен. drȗg, чеш., слвц. druh, др.-польск. drug.
Родственно лит. draũgas «спутник = kaveri, товарищ = toveri», лтш. dràugs, др.-прусск. draugiwaldūnen вин. п. «сонаследник = kanssaperillinen»,
др.-исл. draugr (поэт.) «муж = (avio)mies» (Хольтхаузен, Awn. Wb. 39), гот. driugan στρατεύειν [strteoein] = palvella sotaväessä, англос. dréogan «совершать = suorittaa, добиваться = hankkia», гот. gadraúhts στρατιώτης, д.-в.-н. trucht «отряд воинов = sotilasrivistö, свита = seurue», д.-в.-н. truhtîn «военачальник = sotapäällikkö, князь = ruhtinas», лит. sudrugti «присоединиться = liittyä, liittotua»; см. Бернекер 1, 230 и сл.; Траутман, Apr. Sprd. 322 и сл.; BSW 59; Торп 214; М. — Э. 3, 492; Френкель, BSpr. 109.
Сюда не относятся непосредственно (вопреки Преобр. 1, 198) лат. drungus «отряд = joukkue», ср.-греч. δροῦγγος [drouggos] «отряд = joukkue» из др.-ирл. drong «толпа = väki, отряд = joukkue»; см. Вальде — Гофм. 1, 374 и сл. [См. еще Трубачев, Терм. родства, стр. 172. — Т.]
Noitä jälkimmäisiä EI OLE MITÄÄN SYYTÄ EROTTAA TÄSTÄ ETYMOLOGISTA toisin kuin Vasmer/Trubachev tekevät!!!
https://www.merriam-webster.com/dictionary/dreng
dreng
noun
Definition of dreng
другой = toinen, muu
друго́й друг дру́га, укр. дру́гий «второй», блр. другí — то же, ст.-слав. дроугъ дроуга ἀλλήλους (Мейе 1, 64), дроугъ ἄλλος (Супр.), болг. дру́ги, сербохорв. дру̏гӣ, словен. drȗg «другой», drúgi «второй», чеш. druhý «второй», druh druha «друг друга», польск. drugi «второй», в.-луж. druhi — то же.
Первонач. тождественно друг II (Бернекер, 230; Траутман, BSW 59).
”Luoteisindoeurooppa”-hypoteesin kannattajien (kumottu) ”Kantaidoeuroopan sanasto” johtaa sana olettamasta kantaindoeuroopan pettää-vrbistä:
Tuo ”kantaindoeuroopan muoto” voisi olla kantabaltoslaavia ja muutunut vanhemmasta muodosta *dʰrengʰ-
Sana dorogoi sopisi merkityksen puolesta. Sen on arveltu tulevan kantaindoeurooppalaisesta juuresta *der- = sopia, kelvata, käydä (laatuun):
дорогой = kallis, rakas, arvokas
дорого́й до́рог, дорога́, до́рого, укр. дороги́й, ст.-слав. драгъ, болг. драг, сербохорв. дрȃг, дра́га, словен. drȃg, чеш., слвц. drahý, польск. drogi, в.-луж. drohi, н.-луж. drogi. Вероятно, родственно лтш. dā́rgs «дорогой», др.-прусск. собств. Darge, Dargel; см. Бернекер 1, 213; Эндзелин, СБЭ 198, Траутман (BSW 45); против Брюкнер (FW 170), который предполагает заимствование из слав.; см. также М.-Э. 1, 448.
Далее сравнивают с др.-инд. ā-driyatē «учитывает, принимает в расчет = ottaa uomioon, соблюдает, относится почтительно = suhtautua kunnioittavasti», ā-dr̥tas «почтительный, уважаемый, почитаемый = kunnioitettava», ирл. dīr «подобающий = », dīre «обязанность, должное», лит. deriù, derė́ti «торговаться= käydä kaupppaa, годиться = kaydä laatuun», лтш. der̨u, deru, derêt «годиться, нанимать = palkata työhön»; см. Бернекер 1, 213; Младенов 151.
http://etimologija.baltnexus.lt/?w=der%C4%97ti
derė́ti (
Reikšmė:tartis, lygti; lažintis; sugyventi, tikti; augti, duoti derlių; sektisStraipsnelis:Veiksmažodis derė́ti, dẽra / –i / –ia ‘tartis, lygti; lažintis; sugyventi, tikti; augti, duoti derlių; sektis’ < ide. *der- ‘pl46ti, dirti kailį; kankinti, skelti, skaldyti’ arba ide. *dʰer- ‘pritvirtinti, fiksuoti’, ide. *dher- ‘laikytis (papročių religijos)’. Veiksmažodis derė́ti turi bendrašaknių šakninių veiksmažodžių kitose indoeuropiečių kalbose: *der- / *dir- ‘(gerai) skelti’ → ‘būti tinkamam’: lie. dir̃ti, dẽra (dìria), dýrė ‘lupti, plėšti ir kt.’ = la. dìrât, -ãju ‘lupti, plėšti, dirti’; s. sl. dьrati (< *dirti), deru ‘plėšti’, gr. δείρω ‘diriu’ (< *deri̯ō); s. i. dar- ‘sprogdinti’, av. darədar- ‘skelti’, go. ga-tairan tr. ‘zerreiβen’.Šaltinis:Jakulis 2004, 225
https://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=964596&r=10631062&lid=964596&g=2&q=der%C4%97ti&h=2970
1. /sa/derēt; /no/līgt, /sa/līgt
karvę derėti – /no/līgt govi = ottaa lehmä
iš šimto litų derėti – saderēt uz simts litiem = lyödä vetoa sadasta litasista
atėjo bernužėlis manęs derėti – atnāca tautietis mani bildināt = sulhanen saapui kosi(skele)maan
2. sar. /no/kaulēt = kaupata, /no/tirgot = tinkiä
3. saderēt, satikt, sadzīvot = sopia, elää sovussa
su visais derėti – ar visiem satikt = elää sovussa kaikkienkanssa
4. pienākties, saderēties
senam dera pailsėti – vecam /cilvēkam/ der atpūsties = vanhojen on hyvä levätä
5. iederēties; piestāvēt
drabužis jam dera – apģērbs viņam piestāv
derė́ti b (dẽra, ~jo) būt labai ražai; labi augt = olla satoisa, kasvaa voimakkasti, rehottaa
šiemet gerai dera javai – šogad labi aug labība = tänä vuonna saatiin hyvä jyväsato
derėtis (dẽrasi, ~josi) kaulēties, tirgoties = käydä kauppaa
https://www.etymonline.com/search?q=dear
Dear (adj.)
Old English deore (Anglian diore, West Saxon dyre), ”precious, valuable; costly, expensive; glorious, noble; loved, beloved, regarded with affection” from Proto-Germanic *deurja– (source also of Old Saxon diuri ”precious, dear, expensive,” Old Norse dyrr, Old Frisian diore ”expensive, costly,” Middle Dutch diere ”precious, expensive, scarce, important,” Dutch duur, Old High German tiuri, German teuer), a word of unknown etymology. Finnish tiuris, tyyris is from Germanic.
The old sense of ”precious, valuable” has become obsolete, but that of ”characterized by a high price in consideration of scarcity, absolutely or relatively costly” lingers, though it is perhaps archaic. Used interjectorily (oh, dear; dear me, etc.) indicating pity, surprise, or some other emotion since 1690s, but the intended sense is not clear. As an affectionate address (my dear, father dear), mid-13c. As a polite introductory word to letters, it is attested from mid-15c. The military man’s dreaded Dear John letter is attested from 1945. As a noun, from late 14c., perhaps short for dear one, etc.
p { margin-bottom: 0.25cm; line-height: 120%; }a:link { }