– Pitää huolta kaikista kansalaisistamme myös heikoimmista.
Suomessa itsemurhat ovat eu:n korkeimpia lukuja.
– Niin miksi ihminen ajautuu itsemurhan partaalle?
Ehkäpä on joutunut tilaan josta ei näe nousun mahdollisuutta.
Onko valtiovalta unohtanut heidät jotka ovat syrjäytetty esim työttömyyteen-
on tietty monia muitakin syitä?
– Eipä taida olla tahoa jolle ko kuuluisi ja sosiaalitoimikin on vajaamiehitetty.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Valtio valta on siirtänyt sosiaalitoimen naapuruston toimeksi onko se oikein eipä taida olla terv tepivaari
Kun ihmisellä on hätä, pitäisi auttaa. Auttamisen tavoite pitäisi olla nostaa ihminen takaisin asemaan, jossa hän kykenee elämään itsenäisesti.
Tuossa se on, kaikessa monimutkaisuudessaan, ratkaisu joka olisi inhimillisesti ja taloudellisesti järkevintä. Kauas on pitkä matka.
Niilo, Suomessa on tosiaankin henkilöitä joilla ei mene hyvin.
Minä olen tyytyväinen elämääni, mutta kaikki eivät ole.
En halua, enkä osaa, etsiä syyllisiä – eikä siitä olisi myöskään mitään hyötyä.
Taloudellisessa mielessä heillä, joilla ei mene hyvin, ei olisi aikuisten oikeasti mitään hätää. Suomalainen köyhä on Maapallon mittakaavassa hyvin toimeentuleva.
Suomessa ei kenenkään tarvitse nähdä nälkää, jos viitsii itse huolehtia asioistaan.
—–
Suomi on hyvin rikas maa ja täällä on mahdollisuus saada vaikka minkälaista apua ongelmiinsa. Jos ja kun musertuu ongelmiensa alle niin syy ei ole siinä, etteikö apua olisi tarjolla.
—–
Ongelmana ei ole se, etteikö joku auttaisi. En ole asiantuntija, mutta luulen ongelman olevan enemmänkin psykologinen.
Esimerkiksi minä, jolla pyyhkii mielestäni ihan hyvin, mieluummin kuolisin kuin menisin pyytämään apua ”sossusta”, tai mistään muualtakaan. On jo selkärangan koodissa, että pitää pärjätä ilman apua tuli eteen mitä hyvänsä.
Silti joka kolmas lapsi menee nälkäsenä nukkumaan ja elää köyhyydessä eikä he voi sille asialle yhtään mitään .
Pitkienviikon loppujenjälkeenmonilla alueilla Suomessa annetaanensin aamupuuro lapsille että koulun käynnistä tulisi jossain määrin oikea oppista .
Niin rikas se Suomi on terv tepivaari
Toivon, että tässäkin asiassa pysyttäisiin kylmissä tosiasioissa, eikä mentäisi punapropagandaan.
Joissakin perheissä on esimerkiksi paha alkoholiongelma, joissakin vanhemmat ovat narkomaaneja, joissakin rikollisia. Onko se yhteiskuntajärjestelmän vika? Minun mielestäni tuskin.
Minkähän verran ryssälässä on köyhiä ja nälkäisiä verrattuna Suomeen?
Ryssälässä systeemin muutos sosialismista toiseen systeemiin toi pari paljon kurjuutta, kun eläkkeet nollautuivat ja työttömyys lisääntyi. Terveydenhuollon romahdus lisäsi kuolleisuutta. Kurjuuskokemus ja sopeutumattomuus lisäsivät itsemurhien määrää. Itsemurhista merkittävä osa tehtiin alkoholilla.
Väestön eliniässä tapahtui merkittävä notkahdus.
Janajevin juntta olisi halunnut korjata tilannetta kaapatessaan vallan, mutta juntta kukistettiin nopeasti. Taisi joku juntan jäsenistäkin tehdä toivottomuudessaan itsemurhan. Junttaan osallistuneita ei taidettu rangaista. Ehkä tultiin siihen tulokseen, että juntalla oli hyväksyttävät vaikuttimet.
Venäjän uusi perustuslaki epäonnistui siinä suhteessa, että nurkanvaltaajien oli mahdollista kaapata yhtiöt ostamalla osan kansalaisosakkeista, joilla valtion omaisuutta oli kansalle jaettu. Venäjällä olisi uuden vallankumouksen tarve oligarkian vallan kumoamiseksi. Tilanne on siis varsin huono ja itsemurhalukemat selvästi muuta Eurooppaa suuremmat.
——————————
Suomessakin monet tekevät itsemurhan alkoholilla. Toiset yrittävät tehdä sen tupakalla, mutta se on hidasta ja epävarmaa. Läskisoosin avulla ei kannata edes yrittää.
Taitaa olla melkoista liioittelua, että joka kolmas lapsi menisi nälkäisenä nukkumaan ja eläisi köyhyydessä.
Esitäpä ihan todellinen linkki tähän väittämään.
Eipä ole liioittelua vaan on aivan tutkimuksen tulosta voit itse kysellä omien puheidesi todenperäisyyttä
Mulla ne perustuu THL tutkimukseen terv tepivaari
Ei mennä minkään värin mukaan ja totta monessa perheessä on onkelmia huumaavissa ja alkossa mutta onko se lapsien vika tuskinpa on .
Epä asiallista kommentointia voi sallia mutta pitää olla niissäkin järki mukana vaikka kulkeekin juorujen mukaan .
Ei nuot ole yhteiskunnan vika mutta se on jos lapsista ei pidetä huolta terv tepivaari
Siis on yhteiskunnan vika, jos vanhemmat eivät pidä huolta lapsistaan?
Puhdasta puuta heinää.
Jos vanhemmat ei kykene pitään lapsistaan huolta silloin pitää yhteiskunnan puuttua peliin ja mieluusti heti .
Heikki voi kirjoitella puuta heinää milloin mistäkin asiasta terv tepivaari
Tosiasia on, että jos ihmisellä on vaikeaa ja hän hakee apua, hän ei sitä saa. Ensiavussa annetaan viisi minuuttia lääkärin huomiota, pari pilleriä matkaan ja siinä se. Olen nähnyt tätä läheltä moneen kertaan. Mielenterveysongelmiin hoidon saaminen on hurjan vaikeaa – jopa rahalla, saatika jos sitä ei ole. Jopa yksityisillä lääkäriasemilla psykiatrin aikaa pitää yleensä odottaa pari kuukautta.
Juuri noin on monella ja siihen on tullut alko tai jokin muu huumaava kuvaan onkin koko pakka sekasin .
Ja lapset tuosta eniten kärsii jotka monasti kantaa vastuuta toisita lapsista kun vanhemmat ei siihen enää kykene terv tepivaari
https://www.unicef.fi/blogi/nalkaisena-nukkumaan/?year=2018
Meillä on lapsia, jotka menevät nälkäisenä nukkumaan. Joka kymmenes Suomessa asuva lapsi elää pienituloisessa perheessä, ja köyhyys voi tuntua lapsen elämässä jopa ruuan puutteena. Tiedämme, että vanhempien köyhyys erityisesti vauva-aikana voi aiheuttaa lapselle vaikeuksia pitkälle tulevaisuuteen.
***
Ei nyt ihan joka kolmas – joka kymmenes tuntuu ainakin uskottavalta.
’
Keskustelusta nousikin mieleen Unicef’in toimet Afrikassa. Toisaalta, pitäisikö Unicef’in suomalaisilta keräämät varat suunnata Suomeen, jossa väkiluku laskee alhaisen syntyvyyden vuoksi?
***
https://www.unicef.fi/tue-tyotamme/aliravitsemus/
Useassa Afrikan maassa on käynnissä nälkäkriisi.
Miljoonat lapset ovat vaarassa kuolla aliravitsemukseen. Lahjoittajien avulla UNICEF toimittaa 80 prosenttia maailman lasten hätäapuravinnosta
***
Unicef on yksi YK:n järjestöitä, joka ajaa omaa agendaansa välittämättä mistään muusta maailman ongelmasta – esimerkiksi väkiluvun räjähdysmäisestä kasvusta monissa maailman maissa.
UNICEF’n tapa ’auttaa’ jakamalla ruokaa kansalle, jonka väkiluvun kasvu ylittää kaikki taloudellisen kasvun edellytykset, ei voi olla oikea. Se muistuttaa tulipalon sammuttamista bensiinillä. Avuista huolimatta lopulta alkavat rähinät, joista siirrytään sotiin. Ilmeisesti YK:n pitäisi toimittaa kriisimaihin ruokaa niin, että sitä riittäisi aikuisillekin.
UNICEF- Afrikassa miljoonat lapset ovat hengenvaarassa
Jos Afrikan kansakunnat eivät pysty nyt ruokkimaan edes lapsiaan, niin miten ne pystyvät aikanaan ruokkimaan aikuiseksi kasvaneet UNICEF’n pelastamat ihmistaimet. Onko olemassa jokin toinen YK’n instanssi joka ruokkii heidät aikuisina?
*
On tämä erinomainen kirjoitusalusta, kun joka aiheeseen saadaan mukaan ryssälä ja punapropaganda.
On melkoista asioiden väheksymistä, jos köyhyys katsotaan vain narkkareiden ja alkoholistien aiheuttamaksi ongelmaksi.
Suomessa saa kyllä varmasti apua, mutta liian usein avunsaanti viivästyy ja tilanne pääsee pahenemaan vakavaksi ongelmaksi asti. Yhteiskunnan resurssit eivät ole riittävät. Helposti korjattavissa oleva akuutti hätä muuttuu liian usein krooniseksi avuntarpeeksi.
Ihmisten, joilla asiat ovat hyvin, on usein hyvin vaikea ymmärtää millaisessa ahdingossa monet meistä suomalaisista elävät.
No näinhän se on oikeasti kun eiosata lukea kun sellasta tekstiä joka itseä miellyttää kun sanoo eri mielipiteen se on heti puna propakandaa .
Kun katselee niitä joille maksetaan minimi toimeen tulo ei paljon kyllä hymyilytä terv tepivaari
Apua saa eri asiaan eri tavoin. Jos katkaiset jalkasi, voit olla lähes varma että saat avun ajoissa ja hyvin. Jos sairastut syöpään, sinua hoidetaan erinomaisesti. Maamme on täynnä erinomaisia hoitajia ja lääkäreitä.
Ongelmana ovat taudit, joissa ei ole selvää hoitopolkua ja lääkettä ja joissa tarvitaan jatkuvaa operointia perusterveydenhoidon tasolla. Masennus ja itsetuhoisuus ovat sellaisia, samoin ovat fysioterapiaa tai esimerkiksi ravintoterapiaa tarvitsevat ongelmat. Nämä kaikki pitävät aivan liikaa ihmisiä poissa työelämästä. Näissä kaikissa lääkärit joutuvat vasten tahtoaan antamaan ”ota pilleri, lue tästä ohjeet, koita pärjätä” -tason neuvoja, kun ei ole muuta annettavaa.
En aio osoittaa sormella missä vika enkä tiedä tarkalleen mitä pitäisi tehdä, mutta ongelma on erittäin todellinen.
Kun todella sairastut henkisesti ei se apu ole lainkaan selviö juttu vaan onkin monen mutkan takana
Ja kun nuot asiat pitkittyy on moni sairautensa kanssa yksin siihen kun usein tuppaa tuleen mukaan myös alkoholi on asiat sotkettu kaikin tavoin terv tepivaari
Kuten kommenteissa se oikean avun saanti on viiveellistä eikä sitä jaksa itse hakea enää syvässä tilassa olevana. Helpointa on nimetä ihmisroskaksi jota ovat omaa syytään? Aihetta ei riittävästi nosteta esille uuden soten suunnittelussa?
Eihän AL:n juttuihin voi aina luottaa, mutta jostakin on yritettävä kaivaa tietoa, jos ei halua itse keksiä ’tietoa’ omasta päästään.
***
https://www.aamulehti.fi/uutiset/yha-useampi-suomalainen-elaa-nalassa-ruokaa-ovat-ryhtyneet-jakamaan-muutkin-kuin-ruoka-apujarjestot-201018581
16.6.2018
Yhä useampi suomalainen elää nälässä – Ruokaa ovat ryhtyneet jakamaan muutkin kuin ruoka-apujärjestöt
Ruoka-apua tarvitsevien määrä jatkaa Suomessa kasvuaan, vaikka kansantalous on lähtenyt nousuun. Suomalainen maksaa mieluummin velkansa kuin ostaa leipää nälkäänsä.
Keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista tapasi jokin aika sitten kahden lapsen nuorehkon yksinhuoltajaäidin, joka oli ensimmäistä kertaa leipäjonossa.
–Toinen lapsista oli ilmoittanut, että seuraavana päivänä pitäisi maksaa koulun retkimaksu. Se oli kymmenen euroa.
Äiti tajusi, että se oli puolet viikonlopun ruokabudjetista.
–Hän antoi pojalle kympin ja lähti leipäjonoon jonottamaan perheelle ruokaa. Pelivara näissä perheissä on hurjan pieni. Kympin meno saattaa kaataa budjetin, Pajunen kertoo.
EU-elintarviketuen jakelua seurakuntiin koordinoivana Kirkkopalvelujen keräysjohtajana hän tietää, että Suomessa on nälässä eläviä sekä huonosti ja epäterveellisesti ravittuja ihmisiä. Halvin ruoka ei ole ravintopitoisuuksiltaan parasta mahdollista, mutta ratkaisevaa onkin hinta.
–Nälkään tuskin kukaan kuolee Suomessa. Suomalainen nälkä on erilaista kuin kehitysmaissa.
Kukaan ei tiedä tarkasti avun tarvitsijoiden määrää
Ruoka-apua antavien järjestöjen viesti on, että avun tarvitsijoiden määrä on lisääntynyt, vaikka kansantalous on lähtenyt nousuun.
Ongelmana on, ettei kukaan tiedä tarkalleen, kuinka paljon Suomessa on ruoka-apua tarvitsevia ihmisiä. Ruoka-avun jakelupisteitä arvellaan olevan noin tuhat, mutta niistäkään ei ole tarkkaa tietoa.
Ruoka-apua tutkinut yhteiskuntatieteiden tohtori, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo arvioi viime vuonna julkaistussa väitöskirjassaan, että leipäjonoissa käy viikoittain 20 000 suomalaista.
Suomalaisia ruoka-aputoimijoita edustavassa Ruoka-apu yhdistysten liitossa avun tarvitsijoita arvioidaan olevan reilusti enemmän.
–Meillä on sellainen kokemus, että määrä on kasvanut vähintään tuplasti, toteaa liiton toimintakoordinaattori Nina Havia.
Ruoka-apua antavien tahojen määrä kasvanut
Ruoka-apua antavien tahojen määrä on Havian mukaan kasvanut, mutta järjestöjä ei ole tullut varsinaisesti lisää. Ruokaa ovat alkaneet jakaa vain muutkin toimijat, kuten päihdekuntoutusta, velkaneuvontaa ja vertaistukea antavat yhdistykset.
–Vähävaraisten, syrjäytyneiden ja köyhien ihmisten kanssa töitä tekevät toimijat ovat lisänneet omaan toimintaansa ruoka-avun, koska se on tullut tarpeelliseksi, Havia sanoo.
Tapio Pajunen kertoo, että pelkästään heidän kauttaan yli 100 000 suomalaista sai EU:n ruoka-apua vuonna 2016.
Viime vuonna määrä jäi hiukan alle sadantuhannen.
–Vähennys johtui siitä, että jaettavaa ruokaa oli vähemmän. Avun tarve ei ole ainakaan vähentynyt, Pajunen toteaa.
Lähes 900 000 köyhyys- ja syrjäytymisriskin alla
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan lähes 900 000 suomalaista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskin alla.
Pajunen kertoo, että apua hakeviin on tullut uusia ”asiakasryhmiä”. Ruokaa tarvitsevat pienellä kansaneläkkeellä kituuttavat yksinäiset naiset, pienten lasten yksinhuoltajaäidit, osa-aikatyötä tekevät ja opiskelijat.
–Näitä ihmisiä yhdistää se, että he elävät perusturvalla, Pajunen sanoo.
Eniten pienituloisten kukkaroa koettelevat nousevat asumiskustannukset, varsinkin isoissa kaupungeissa.
–Jos ajatellaan vaikka pienipalkkaista hoitoalan ihmistä tai osa-aikatyötä tekevää Helsingissä, käyttövaraa ei jää paljon, kun tuhat euroa menee kaksion vuokraan. Käteen jäävällä rahalla ei enää pärjää.
Nina Havia kertoo, että ruoka-apua annetaan tänä päivänä hyvin monin eri tavoin. Tilanteet kunnissa ja jopa kaupungin sisällä vaihtelevat.
Jaetaan ruokakasseja, on ilmaisia tai 1–3 euron aterioita, kotiin vietävää lämmintä ruokaa, yhteisiä aterioita, ruokapankkipäivystystä, ruoka-autoja sekä päiväkeskusten ja kahviloiden yhteydessä jaettua ruokaa. Leipäjonot ovat vain murto-osa kaikesta ruokaan liittyvästä avusta.
Ruoka-apuun osallistuvat järjestöjen lisäksi seurakunnat ja monet eri toimijat. Apua antavat niin vapaaehtoiset, palkatut kuin työharjoittelijat.
Erityisen ilahtunut Havia on suomalaisten järjestöjen yhteistyön alkamisesta. 11 valtakunnallista toimijaa kokoontui toukokuussa miettimään yhdessä, miten ruoka-apua annetaan tulevaisuudessa. Se on hänen mukaansa poikkeuksellista.
Valtio ei jaa ruoka-apua, vaan EU rahoittaa [Huom! Suomi on nettomaksaja]
Suomen valtio ei varsinaisesti anna ruoka-apua.
Suomessa jaetaan ruokaa EU:n rahoittamana, ja myös valtio osallistuu 15 prosentin osuudella. Lisäksi valtio antaa rahallista tukea järjestöille, joiden toimintaan kuuluu myös ruoka-avun antaminen.
–Meillä on sosiaalijärjestelmässämme toimeentulon turva. Laki lähtee siitä, että kaikkien yhteiskunnassamme asuvien ihmisten on saatava siitä riittävä toimeentulo mukaan lukien päivittäinen ruoka, toteaa hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Kari Ilmonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
–En näe, että tarvitsemme erillistä ruoka-aputoimintaa.
Sille ministeriö ei Ilmosen mukaan voi mitään, että ihmiset käyttävät rahaa muuhun kuin välttämättömiin menoihin.
–Ihmiset pyrkivät loppuun asti säilyttämään tietynlaisen taloudellisen uskottavuuden yhteiskunnassa. Ensin maksetaan velat ja vasta sitten mietitään, mistä leipä otetaan.
Ruokajonoissa on myös paljon niitä, jotka eivät halua turvautua sosiaalihuollon tukeen, ja niitä, joita järjestelmässä ei pystytä ottamaan huomioon, esimerkiksi pikavippien ottajia.
Oma keskustelun aihe olisi Ilmosen mukaan sekin, onko toimeentulotuen taso riittävä Suomessa.
Köyhyys tulee laajemmaksi euron alkaessa pikkuhiljaa mossahdella. Siitä huolimatta monen puolueen mielestä euro on hieno asia. Vihreät ja kokoomus ovat vallan orgasmin partaalla, ellei ylikin, onhan euro hieno työkalu kansallisvaltiovihamielisille.