11 vastausta artikkeliin “Rautatie”

  1. Kieltämättä hyvä idea. Nyt vain tekemään sopua poronhoitajien kanssa. Porot voivat ylittää autotien, mutta eivät 350 km/h rautatietä, sen pitää olla kauttaaltaan aidattu.

    Tietenkin asia on hoidettavissa alikuluin, tunnelein ja silloin, mutta hyvä ottaa asia hoitoon pikimmiten.

  2. Minusta olisi parempi vaatia ryssiltä miehittämänsä Suomen Petsamo takaisin ja vetää rautatie sinne.

    Se läntinen käsivarsi ja Norja on melkoista vuoristoa.

    1. Ei kait kukaan niin pöljää ajatusta ole esittänyt, että rautatie rakennettaisiin käsivarren kautta Atlantille. Suoraan pohjoiseen, Altan seuduille tai Ruijaan, Kirkkoniemelle, niistä suunnitelmista olen lukenut.
      Talousviisaat kuitenkin ovat sanoneet, että Jäämeren radasta Suomelle ei kovinkaan suurta hyötyä olisi; taloudellista.

  3. En näe tuossa mitään järkeä. Mukaanhan on tulossa Kiinan rahoitusta jokatapauksessa kuten muihinkin Angry Birds Rovio äijän hankkeisiin. Yhdysvallat vasta varoitti Kiinan havittelevan jäämeren alueelta vallan painopistettä itselleen.

    Sekä Suomella ei ole maakannasta jäämereen, ei palvele meitä oikeasti vaan Norjaa.

    Sekä se kun Venäjä keskittää pohjoiseen joukkojaan jatkuvalla syötöllä niin rakentaisimme heille infraa alueelle joukkojen nopeaan siirtämiseen kohti sisä-Suomea pohjoisesta päin kun Venäjä hyökkää Suomee. Samalla katkaisevat meiltä nopealla koukkauksella ja ilmaherruudella yhteyden Norjaan ja Ruotsiin Ei kiitos.

    Toisekseen Suomen alkuasukkaat saamelaiset on ajettu terpeeksi pohjoiseen niin ei ole tarvetta tuhota RAHAN himon takia heidän luontoaan ja perinteitään.

    En kannata tätä hanketta yhtään. Tietäisi samalla lukuisten tuulivoimaloiden rakentamista saamelaisten maille, kuten ovat jo liikemiehet ja lobbarit asiaa eteenpäin vieneet.

  4. Jos rata tehdään niin olisivatko siitä johtuvat ongelmat porobisnekselle kuinkakin paljon myös eettisiä.

    Porotalous on kumminkin aika monimutkainen juttu, työllistää, kuluttaa luontoa.

    Niin ja liittyykö poroihin todella myös raakaa bisnestä, kuka esimerkiksi omistaa poroelot.

    1. https://paliskunnat.fi/py/organisaatio/

      ”Porotalouden organisaatio ja hallinto
      Porotalous kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan ja sitä säätelee poronhoitolaki (848/1990). Lihahygieniasäädösten ja tukipolitiikan osalta porotalous on osa maataloussektoria. EU:ssa porotalous määritellään elintarviketuotannoksi.”

  5. Porokanta on minimissään kaksinkertainen laitumien kestoon verrattuna, mutta lisää pitäisi saada ja kaikki maat itsensä saamelaisiksi nimittäneelle sakille.
    Aika iso osa porotaloudesta on valtion tukiaisia eli ”lantalaisten” maksamia verorahoja.

    1. Saamelaisille tämä on heidän kulttuuria, sitä me emme salli Suomessa vaikka nämä on täällä olleet lähes aina, minä sallisin vaikka se maksaisi suomalaisille veronmaksajille sopivasti, mutta sallimme tänne tuleen islam kultuurin, siinä ei ole mitään väärää… koska Allah.

  6. Taitaa tässä mennä porotalous ja saamelaisuus kohtuu sekaisin. Poronhoitoalueen saamelaiset ovat vain pieni osa poronhoitajista. Kulttuurillista pohjaa porotaloudella ei ole; elinkeinohan Suomessa on runsaat 300 vuotta vanha.
    Suurin osa saamelaisista oli ns metsäsaamelaisia; metsästystä, kalastusta ja keräilyä harjoittavia. Saamelaiset itsessään ovat varsin sekalainen joukko; kuka on saamelainen?
    Poronhoidon kannattavuus perustuu pääosin tukipolitiikkaan.
    Jos poronhoitoalue olisi ns vanha poronhoitoalue, eteläraja noudattelisi suurin piirtein napapiirin linjausta, silloin se olisi edes vähän kohdillaan ja lukuporomäärän tulisi noudatella n sadan vuoden takaista määrää; sitäkään laitumet tuskin kestäisivät enää. Nykyinen poronhoitoalue rajataan etelästä n Kemi – Kuusamon kunnan eteläraja.

    Porohan on toki Suomessa ollut puolivilli kotieläin ja aika etelässäkin Koillismaalla.

  7. ”Villipeurasta kesytetty poro on arktisella ja subarktisella alueella elävä puolikesytetty tuotantoeläin, joka hankkii ravintonsa pääosin luonnonlaitumilta. Poro ja poronhoito ovat sopeutuneet pitkän ajan kuluessa pohjoisen luonnon voimakkaaseen vuodenaikaisvaihteluun ja ääriolosuhteisiin. Tämä sopeutuminen on mahdollistanut omaleimaisen ja elävän luontaiselinkeinon harjoittamisen sekä siihen tiiviisti limittyvien ainutlaatuisten kulttuuriyhteisöjen kehittymisen.

    Nykyporonhoito tuottaa terveellistä ja maukasta lihaa kulutukseen ja jalostukseen sekä antaa merkittäviä tuloja ja hyvinvointia poronhoitajaperheille ja poronhoitoalueen ihmisille muun muassa poronlihan jalostuksessa ja myynnissä. Poro ja poronhoito nivoutuvat kiinteästi myös paikallisten käsitöiden tuottamiseen sekä Pohjois-Suomen matkailuun.”

    https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/maatalous-ja-maaseutu/porotalous/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *