Pääministeri vaihtuu, samalla vaihtuu myös SDP:n johtotähti. Vaikka Antti Rinne jääkin puheenjohtajaksi niin todennäköistä on, että seuraavassa puoluekokouksessa tuleva pääministeri ottaa myös SDP:n johtoonsa. Kun SDP:n kannatus on ollut alamäessä niin kumpi olisi puolueen kannalta parempi johtaja?
Sanna Marin vaikuttaa olevan todellinen rautarouva. Kylmän viileä katse arvioi vastustajaa, kommentit ovat nopeita ja teräviä. Hänessä on selvästi aineksia johtajaksi joka tietää mitä tekee. Olisi mielenkiintoista katsoa vaalitenttejä Halla-aho vastaan Marin. Se olisi todennäköisesti kunnon miekkailua, kamppailuviihdettä parhaasta päästä.
Mutta Marin on myös hyvin liberaali ja vasemmistolainen. Vaikka hänen karismansa ja johtajuutensa innostaisi samoin ajattelevia, niin Perussuomalaisten kannattajiksi siirtyneitä entisiä SDP:läisiä se tuskin saisi palaamaan. Ehkä pako siltä osin kiihtyisikin. On kysytty aiemmin mihin Vasemmistolliittoa tarvitaan, miten se eroaa Demareista. Nyt jouduttaisiin ehkä kysymään mihin SDP:tä tarvitaan, miten se eroaa Vasemmistoliitosta?
Kaikki kolme vihervasemmiston johtajaa olisivat nuoria naisia jotka korostavat ympäristöä ja tasa-arvoa. Silloin kaikki myös kilpailisivat samoista äänestäjistä, liberaaleista, vasemmalle kallellaan olevista nuorista, eneimmäkseen naisista. Jos kaikki kalastaisivat samasta paikasta niin montako kalaa siitä jokaiselle riittäisi? SDP:n kannatus ei voi kovin paljoa nousta sillä että äänestäjiä siirtyy Vasemmistoliitosta ja Vihreistä.
Antti Lindtman on hieman vaisumpi, mutta ei niin sosialisti eikä niin liberaali. Toisin kuin Marin hän ilmoitti vaalikoneessa kannattavansa perinteisiä arvoja. Ay-pohjakaan ei ole huono jos ajatellaan SDP:n perinteisiä äänestäjiä. Hänellä voisi olla mahdollisuuksia nostaa SDP:n suosiota kentän oikealla laidalla.
Jos persoona ratkaisee, niin Marin voittaa, mutta se mikä toisia innostaa voi toisia inhottaa. Mitä jyrkempi linja sitä sitoutuneemmat -ja valikoituneemmat- kannattajat.
Tämä on poliittinen farssi. Ei kumpikaan jatkoon.
Rutto vai kolera?
Molemmissa on puolensa.
Lindtman on lähinnä Eero Heinäluoma, Marin on lähinnä Li Andersson.
Niin, joko Sokos kassa tai betoniauton kuljettaja.
Tulee jotenkin niin luotettava olo….
Jos antti niin palataan askel oikeiston suuntaan
jos Sanna niin huomioidaan myös heikoimmat kansalaiset.
Ei mennä yhtään oikeiston suunnalle siitä pitää SDPee huolen ja kyllä sen puheenjohtajan valitsee SDP ee ihan itse se ei kuulu muille terv tepivaari
Sanna. Etelärannalle ja Hakaniemelle on osattava sanoa, että sormet pois. Sitä ainakaan Lindtman ei osaa.
Lindtman on ay-demari. Kyllä minulle olisi kelvannut, koska kannatan ”perinteisiä arvoja”. Marin kuitenkin tuli ja onhan hän mielenkiintoinen ja osaava omalla tavallaan. Onko hyvä demareille, sen aika näyttää. Kilpailu niistä liberaaleista, sosialistisista urbaaneista naisäänestäjistä ainakin tulee olemaan kovaa kun Ohisalo ja Andersson ovat samalla apajalla. Mitä tarjottavaa Marinilla on duunari äijille, jää nähtäväksi. Feminismi, kasvissyönti ja vähemmistöjen oikeudet eivät ole heillä päällimmäisiä arvoja.
Englannissa on nyt vaalit myös. Konservatiiveille ennustetaan voittoa jopa Työväenpuolueen vahvoilla alueilla. Syynä ovat Corbynin surkea imago ja se, että Konservatiivit ovat luvanneet viedä brexitin loppuun kun taas Työväenpuolue alkaisi neuvotella siitä EU:n kanssa uudelleen ja järjestäisi vielä yhden kansanäänestyksen. Valitessaan Konservatiivit työläinen asettaa arvo- ja henkilökysymykset etusijalle, talous jää taustalle. Tämä asia pitäisi jokaisen työväenpuolueen johtajan nykyisin tajuta.