Taisin ajatuksiani tästä jo kommentoidakkin mutta vähän tässä lisää ihmettelyä kuinka vaalikoneet toimivat tai ovat toimimatta.
Kyllä minulla selvä ehdokas on jota äänestän mutta aivan piruuttani kyselin asiaa myös kolmelta eri vaalikoneelta. Aika sekavaa oli minulle suositeltu tarjonta mutta mikä minua jäi erityisesti ihmetyttämään oli että Vihreän puolueen tarjokkaita eivät koneet minulle juuri ehdotelleet.
Kuitenkin luokittelen itseni luontoihmiseksi siis sisikunnaltani vihreäksi. Käyskelen paljon luonnossa, metsät koen toiseksi kodikseni, viihdyn mainiosti mökilläni luonnon helmoissa, siellä ilman mukavuuksia. Lempikirjailijani ja arvostamani ajattelija on Pentti Linkola. Lintujen tarkkailu on harrastukseni, pönttöjäkin omaan pihapiiriin olen rakentanut tusinan verran.
Polkupyörällä liikun silloin kun se on mahdollista ja pidän siitä, siksi poljen. Moottorikelkoilla ja mönkijöillä huvin vuoksi ajelemisen kieltäisin tykkänään, vesijetit kriminalisoisin. Uskon että hyödyt tuulimyllyistä ovat isommat kuin niiden aiheuttamat haitat.
Onko siis vikaa vaalikoneissa vai onko Vihreän puolueen vihreys ainakin osittain vain kulissi. Onko ongelma että tämä puolueen vihreys on pesiytynyt lähinnä suuriin taajamiin. En ehkä syrjäkylän asukkina ymmärrä jotakin, että onlisi monenlaista vihreyttä.
Aika samanlaisilla aaltopituuksilla mennään. Se tuo ”vihreä” /tai ei, sähköpyöräni tarjoaa minulle liikkumista luonnossa ilman moottorin meteliä. Pyöräni moottorin lataan ilmaiseksi auringosta.
Tuo moottori, hieman harhaanjohtava; kun minä polvinivelongelmainen poljen, ”tankissa” riittää sen mukaisesti kuin poljen. Paino ei pyöräni satulassa kohdistu polviini vaan ainut rasitus on jalkojeni työ.
Ylläoleva vain kuriositeetti; vihreitä en koe puolueekseni, ainakaan enää, jos en mitään muutakaan puoluetta. En halua sitoutua puolueiden muuttuvaan trendiin.
Politiikan penkkiurheilijana en ole oikein koskaan ymmärtänyt Vihreitä, nykyään vielä paljon aiempia aikoja huonommin.
Useat ns. ”vihreät linjaukset” ovat ihan kaikkea muuta kuin luonnon ja ympäristön kannalta järkeviä, pikimminkin päinvastoin.
Kalle: En halua sitoutua puolueiden muuttuvaan trendiin
Tämä on todella ongelma kun puolueiden niin monessa kohdin pitää olla trendigäs. Jos joku keksii jotain millä näyttää olevan imua matkitaan kuin pappukaijat.
Trendi politiikkaan kuuluu myös se että onglema mikä eilen oli päivänpolttava ja vielä tänään ratkaisematta unohdetaan pian jos tuntuu että sen selvittelly ei enää kansaa kiinnosta. Hyvä esimerkki tästä on vanhusten hoito. Nyt on tovin tikun nokassa lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mitähän huomenna?
Olen kokeillut kolmea eri vaalikonetta. On niissä sen verran järkeä, että minulle kokoomuslaisena on tyrkytetty kokoomuslaisia, persuja ja sinisiä. Kommarit ja hirveät ovat viimeisenä listassa.
Feministipuolue tuli viimeisenä. Ainakin yksi nyt suljettu pois.
Minä en laske niitä puolueeksi.
Onhan veministipuolue ainakin puolueellinen.
YLE:n Kioskin vaalikoneelle (vaalibotti) on myös kokeilemisen arvoinen vaihtoehto:
http://www.apuvabotti.fi/
En luota vaalikoneisiin ne on Kokoomuksen, Kepuleiden, Demareiden ja Vihreiden vaikutusvallan alla.
Kun toimittajissa on niin paljon vasemmistolaisia herää ajatus että olisiko heillä kähmäiset näppinsä vaalikonepelissä.
On siellä oikeistonkin sakkia. Oletko huomannut että mm Venäjän kanssa styylaa ainoastaan oikeisto….
Tämän blogauksen innoittamana kävin Aamulehden vaalikoneen.
Se ehdokas, jota aion äänestää, oli kärkikahinoissa mukana. Kärkeen laitetut nimet olivat ihan kelvollisia. Seassa oli liberaalimpaa ja konservatiivisempaa puoluetta.
Hesarin vaalikone puhui täyttä puppua mutta tämä oli mielestäni oikeassa. Kysymykset olivat surkeita, mutta mikäs uutinen se taas on?
Minulle parikin vaalikonetta tyrkytti ehdokkaita jotka ovat mahdollisimman kaukana ajatusmaailmastani. Ensin oli pari perussuomalaista ja sitten vihreitä. Enkä tarkoita sitä ettenkö ymmärtäisi ja harrastaisi elämää luonnon hyväksi. Ne vaan on sopeutettava keskenään minun ajatusmaailmani kanssa.
Minä ajelen mönkijällä ja monella muulla koneella, mutta en tee sitä huvikseni, ihan tarpeekseni saan niiden hyötykäytössä.
Hiukan olen eri mieltä myös Linkolan ajatusmaailmasta, ehkä syystä kun katselen hänen naapurissa olevaa tuhoutuvaa metsäänsä. Se on todellinen uhka monine toukkineen ja ja muine tuhoeläimineen.
Jos Pentti minullle kommentoit niin toistan että en hyväksy moottorikelkoilla ja mönkijöillä luonnossa ajelua huvin vuoksi, hyötykäyttö on eri juttu.
Linkola on minulle luonnon suojelija puheissa ja teoissa siksi arvostan. Oma luontokäsitykseni on sellainen että luontoon kuuluvat niin toukat, sudet kuin hömötiaiset.
Kun Linkolan naapurissa asustelet niin oletkos ikinä juttusille sattunut tai takavuosina kaloja ostanut?
Myllymatti, kyllähän ne monet toukat ja itikat kuuluvat luontoon, mutta aika vaikea on hyväksyä, kun kirjanpainajat tekevät tuhojaan talousmetsien keskellä. Siinä menee hehtaarikaupalla muiden maanomistajien metsiä kaikkine suojavyöhykkeineen. Aika eri tasolla ollaan Linkolan ja muiden suojelijoiden kanssa, kun meidän pitää korjata kaikki tuulenkaatamat ja hakkuujätteet lain mukaan heinäkuun aikana. Olkoon ne suojelukohteet rintamailla, eikä ihan silmissä asutuspaikoilla.
Linkolaa en ole nähnyt ja tuskin tuntisin jos vastaan tulisi. Kaikissa metsissään, jonkin yhdistyksen kautta omistettuna, tuskin on edes käynyt.
Ettei nyt tulisi väärää käsitystä, niin luonnon ystävä olen minäkin, mahdollisuuksien rajoissa. Melkein kaikki vapaa- aikani olen siellä asunut, joskus lähden vaan samoilemaan ja katselen mikä on ajan mittaan muuttunut. Ainoa ase, kirveen lisäksi on minulla kamera.
Nytkin katselen ikkunasta, kun rannat alkavat olla pitkälle auki joko telkät ja muut vesilinnut ovat sukeltelemassa. Eipä niitä ihan vielä näy, mutta pian varmaan.