Lueskelin tuossa aamukahvin lomassa juuri netti Uutta Suomea. Oli siellä vääntöä siitä pitäisikö palkkojen olla julkista tietoa. SAKn luottamushenkilöt nyt sellaista vaativat ja sitten taas EKn teettämän tutkimuksen mukaan palkkojen julkisuutta eivät ihmiset yleisemmin haluaisi.
SAKn mukaan palkka-avoimuus työpaikoilla auttaisi korjaamaan perusteettomat ja epätasa-arvoiset palkkaerot työpaikoilla. No tähän mahdolliseen työpaikkakohtaiseen ongelmaan avoimuus vähintään toisi sähinää.
Mutta mitä ongelmia mahdollisesti koituisi. Tunnetusti suomalaisen luonteen yksi peruspiirre on arkea synkistävä kateus, tarkoittanee että mielensä katkeroittavia työntekijöitä olisi joukoittain jos palkat olisivat julkisia.
Entäs sitten työpaikat joissa työn tulokset on jotenkin sidottu palkkaan?
Tässä nyt joitakin raapaisua monitahoisen asian tiimoilta, en todella ole asiantuntija tässä mutta vaade julkisuudesta haiskahtaa nenääni vahvasti pyrkimyksistä tasapäistää kansalaisia mikä taas mielestäni on hyvin kyseenalaista.
En kyllä jaksa ymmärtää tätä sen enempää kuin julkisia verotietojakaan, ei vaan yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa toisten tienestit.
Monissa töissä työt ovat tavallaan urakoitu, eli on olemassa tietty pohjapalkka, joka on aina turvattu. Sitten on suorituksen mukaan se lopullinen urakoitu palkka, joka saattaa olla huomattavastikin isompi sen suorituksen mukaan. Julkisuus saattaa herättää kateutta laiskemmissa tekijöissä, en siis suosittele julkisuutta.
Olen ollut työnantajana, jossa työt, tai suurin osa niistä oli pisteytetty 0.6h mukaisesti ja hyvin toimi. Joinain päivinä se toimi hyvin, jos oli niitä huonompiakin päiviä joskus.
Silläkin asialla on kaksi puolta. Jenkkilässä -70-luvulla näin työpaikan ovipielessä henkilönimet ja palkkasumman jokaisen kohdalla. Itse työnjohdossa olleena kanatin suoriteperusteista palkkaa, joka ei toki sovi kaikkiin töihin.
Eniten olen huolissani liian suurista ns palkoista tehtävissä joissa suoritetta ei mitata ja toisaalta kukaan ei voi olla kymmenkertaisesti parempi toista. Miksi esim vanhusten hoitotyö on huonosti palkattua vaikka on kysymys ihmisten hoidosta?
”SAKn mukaan palkka-avoimuus työpaikoilla auttaisi korjaamaan perusteettomat ja epätasa-arvoiset palkkaerot työpaikoilla.”
Puhutaan paljon siitä naisen euron vähäisyydestä. On toisaalta tutkimuksin osoitettu sen johtuvan siitä, että naiset tekevät erilaista työtä. Vai ovatko työnantajat niin tyhmiä, että eivät ymmärrä maksaa päteville naisille samasta työstä kilpailukykyistä palkkaa?
Elinkeinoelämän keskusliiton teettämän tutkimukseen mukaan (otos 1500 työikäistä) kaksi kolmesta suomalaisesta ei halua palkkoja julkisiksi.
SAK:n luottamushenkilöistä ja työsuojeluvaltuutettuista (974) kaksi kolmesta sitä taas haluaa.
Mitä johtopäätöksiä tällaisesta tuloksesta ja näkemysten erosta pitäisi vetää. SAKn virkailijoiden ja tavallisten ihmisten käsitykset asiasta erovat näin selkeästi. Voisiko SAKssa kyselyyn vastaajilla olla jotain minulle avautumattomia motiiveja ja päämääriä vaatiessaan palkka-avoimuutta vai ymmärtävätkö he eräänlaisina työelämän ”ammattilaisina” paremmin mikä on hyvä tässä asiassa.
Ihmetyttää kun EKn selvityksessä SDPtä kannattavista henkilöistäkin vain 27 % kannatti avoimuutta ja SDP katsotaan kuitenkin olevan hyvissä väleissä AYn kanssa.
Tuskin SAK:n johtajat itse haluavat paljastaa kaikki tuhdit tienestinsä. Vaikka kyllä ne jo on osin tiedossa, melkoisia ylipalkattuja roistoja jotka esiintyvät olevansa ”palkansaajan asialla”…
SAK on tosiaan tässä se pukki kaalimaan vartijana, piilotellen miljardiomaisuutta.
Vaan julkiset palkat? Jaa-a. Tuntuisi melko haastavalta ja toisi tappeluita, mutta toisaalta se voisi tuoda paljon hyvää.
Toki, rikkaimmat löytävät tavan kiertää tätäkin.
Eihän se ole temppu eikä mikään.
Palkka osingoiksi ja tuloksena palkka 0€.