Nyt saattaa joku monista täällä EUta vihaavista kirjoittaa että poikkeus vain vahvistaa säännön mutta en silti malta olla referoimatta Iltalehdestä juuri lukemaani juttua, eli jotain hyvääkin EUsta.
Euroopan unioni näet ryhtyisi vaatimaan, että koneet ja laitteet on voitava korjata. Nyt ne on usein kuulemma tarkoituksella suunniteltu kertakäyttöisiksi. Kun tulee vikaa niin ei auta kun heittää esimerkiksi pesukone roskiin. Euroopan unionin parlamentti haluaa lopettaa käytännön vuoteen 2021 mennessä.
EU:n tarkoitus on myös kieltää sellaisten laitteiden myynti, jotka on varta vasten valmistettu kestämään vain rajallisen ajan kirjoittaa IL.
Mikähän tässä EUn hankkeessa olisi sellaista että pääsi sanomaan jotta väärin sammutettu?
Ajatushan tässä on hyvä, mutta miten käytännön toteustus sitten tapahtuu, onkin jo aivan eri asia.
Isoa osaa kaikenlaisista koneista voidaan tänäkin päivänä korjata, mutta usein korjaaminen on niin kallista, että uuden hankkiminen tulee edullisemmaksi, vaikuttaako tämä esitys siihen asiaan ja millä tavalla?
Minunkin mielestäni olisi hyvä valmistaa kestäviä, pitkäikäisiä tuotteita. Halpojen tuotteiden korjaaminen ei kuitenkaan ole järkevää, vaikka niitä voisikin korjata.
Elämme markkinataloudessa. Markkinatalouteen kuuluu kuluttaminen. Kun valmistetaan koneita ja laiteita joissa on lyhyt elinkaari se pitää kuluttamisen päällä. Näin se vaan on.
Ilmastohysteriaakin eräät tahot lietsovat kulutuksen lisäämiseksi, ei sen vähentämiseksi.
Olen spekuloinut miten tämä toimisi kännyköissä, pitää palata asiaan kun vähän viimeistelen ajatusta.
Mutta jo nyt voit esim. läppäriä ostaessa valita ostatko semmoisen mallin joka on huollettavissa ja johon saa varaosia, tai sellaisen jossa olet oman onnesi nojassa. Tokikaan myyjä ei tätä sinulle kerro, mutta pienellä taustatyöllä selviää.
Missä EU, siellä ongelma pitää edelleen paikkansa.
”Euroopan unionin parlamentti haluaa lopettaa käytännön vuoteen 2021 mennessä.”
Parlamentti voi haluta sitä tai tätä, mutta haluaako komissio?
Tulostimet ovat niitä vaihdettavia ja pelkät värikasetit maksavat lähes halpistulostimen verran.
Minulla on edelleen jatkuvassa käytössä HP Laserjet 3200, jonka ostin vuonna 2001. Se toimii myös kopiokoneenani ja toimii edelleen loistavasti.
Toki se myös maksoi aikanaan melkoisen summan rahaa, mutta oli erinomaisen hyvä hankinta.
Minulla on 80-luvun tietokoneita jotka toimii loistavasti, mutta silti olen hankkinut myös aina uusinta tekniikkaa.
Minun ei ole järkevää hankkia uutta tulostinta kun entinen toimii loistavasti. Uusi olisi mitä todennäköisimmin huonompi kuin se vanha.
Oletan uusissa tulostimissa olevan laskuri, että tietyn tulostusmäärän tullessa täyteen se lakkaa toimimasta – tässä vanhassa ei ole sellaista ominaisuutta.
Jos meillä kaikilla olisi vielä pesukomootti ja pyykkilauta pesukoneena niin eläisimme kuin kommunistit, vaikka nämä koneet ei nykyään kestä mikä on ikävää täällä markkinataloudessa ja kapitalismissa niin silti valitsen ennemmin sen.
Yllättäviä kommentteja, olisin luullut että on enemmän samanmielisiä kuin minä olen (EU mielisiä). Meillä esimerkiksi tiskasi aikanaan Elektrolux merkkinen astianpesukone parikymmentä vuotta, pari kertaa piti säätää, naapurikylän monttoori korjasi muutamalla eurolla.
No vanhanaikainen olen, näen nykymenossa myös luonnonvarojen tuhlausta.
Kommunisti en ole vaikka soisinkin että koneita ei rakenneta korjauskelvottomiksi saati itse itsenä vikaannuttaviksi.
Mahda mitään että kommenteista todella jäi sellainen maku että on heitä joiden mielestä teki EU ihan mitä hyvänsä niin pahasta se on.
Jouluna keskusteltiin poikieni kanssa asiasta. Vanhempi on tietotekniikan DI. Hänen mukaansa esimerkiksi uudet älypuhelimet rakennetaan sellaisiksi, että ne melko lyhyen käyttöiän jälkeen alkavat hidastumaan ja hidastumaan, joten käyttäjä ostaa taas uuden. Minun mielestäni niin ei saisi tehdä.
Eivät ne käsittääkseni ala sinänsä hidastumaan, mutta softapäivityksillä se saadaan toimimaan niin pelkästään optimoimalla softa uusimmille piireille ja heikentämällä sopivuutta vanhempiin piireihin.
iOS päivityksessä on tarkoituksellinen bugi mikä hidastuttaa vanhemman laitteen. Juurikin näin. Eli toimivasta iPhonesta tehdään hidas paskalaatikko ja käyttäjä kyllästyy siihen ja joutuu hankkimaan uuden. Siksi itse suosin android järjestelmän laitteita.
Mökkipuhelimessani minkä akku kestää yli 20 päivää (on testattu) on KaiOS järjestelmä, hyvin kevyt softa, ei ongelmia.
Aikoinaan kun Varkaudessa oli TV Keinänen (jonka omistajan tunnen hyvin) hän sanoi jo ensimmäisten taulutelevisioiden tullessa ettei niitä ole tarkoitettu kestämäänkään, osia ei saa vaihdettua, korjaus tehdään liian kalliiksi. Kuvaputki tv kestää vaikka hamaan tappiin kun sitä pystyi korjaamaan edullisesti. Sama koskee vanhempia matkapuhelimia ne tehtiin kestämään. Apple jäi jo vuosia sitten kiinni jotta heillä on iPhonessa ohjelma mikä hidastuttaa vanhempaa mallia uuden iOS päivityksen aikana.
Tervetuloa markkinatalouteen.
Se että puhun vanhasta ajasta ”kommunisteina ” ei tarkoita mitään asennetta tai puoluetaustaa vaan lähinnä kuvauksellisesti ns kehittymätöntä taloutta jossa pärjää vanhalla tekniikalla yms.
Menee Marko nyt yli ymmärrykseni, onko siis kehittyneen talouden merkki se että tehdään esimerkiksi tieten tahtoen astiapesukone jota mitenkäään ei voi korjata.
Onko kehittymättömän talouden merkki se että esimerkiksi pulsaattorikonetta tai pyykkilautaa voi korjata.
Ei, ymmärrä tuo vaikka metaforana.
No entäs tämä perimmäinen kysymys, onko EU oikeassa jos vaatii korjattavissa olevia koneita ja sellaisia joihin ei ole ohjelmoitu itsensä tilttaamista?
Jos hyväksytään niin EU on tässä oikeilla jäljillä, yhteityössä on voimaa sillä jos esimerkiksi Suomi yksin vaatisi niin koneenvalmistatajat eivät korvaansa lotkauttaisi.
Minusta olisi hyvä jos tehtäisiin kestäviä koneita, mutta todellisuus on mitä on. Komponenttien ikä kestää vähemmän ja vähemmän, mistä se kertoo…
Tässäkin asiassa aidon kilpailun luulisi toimivan JOS ihmiset olisivat Homo Sapienseja.
Valitettavasti esimerkiksi Kiina on kommunistinen diktatuuri, joka teettää kiinalaisilla tiukkatahtista työtä lähestulkoon orjan asemassa – ja mitä ilmeisimmin myy sitten tuotteita länteen jopa alle valmistuskustannuksin. Sitten typerykset lännessä ostavat sitä halvinta. Se puolestaan johtaa siihen, ettei lännessä kannata enää valmistaa kalliita ja kestäviä tuotteita.
Toimiva kilpailu reiluin säännöin johtaisi siihen, että olisi rinnakkain saatavana kalliita, laadukkaita ja pitkäikäisiä laitteita sekä rinnalla hieman halvempia ja lyhytikäisempiä.
Niinhän se PV:n uusi radiopuhelin Bittium Tough Comnode valmistetaan Suomessa mutta tuleekohan siihen hilut sisään sitten jostain muualta, toivottavasti ei…
Siis on myös enemmän kuin pelkkä radiopuhelin mutta tulee korvaamaan nykyiset laitteet.
Putkisen analyysi avasi silmiäni, mutta silti, muu maailma vastaan Kiina, siinä tsempissä EUn sana painaisi.
Suomessa on ollut hyviä laitevalmistajia, mm Varkaudessa oli aikoinaan Altim Control ja muita toimijoita.
Suomen olisi pitänyt pitää valmistus ja tuotekehitys omissa hoteissa, oltaisiin pidetty oma ”piilaakso” mutta ei, halvemmalla ja halvemmalla kun pitää tehdä niin valmistus valuu muualle. Huom, parempaa ei tule, tulee vain halvemmalla…ja lopulta laatu kärsii.
Tiesittekö tämän :
Honeywell Oy:n savolaisjuuret ovat Varkaudessa, ja tarkemmin 1970-luvulla A. Ahlström Oy:n ja Altim Controlin automaatioteollisuudessa.
Lähde: https://www.savonsanomat.fi/talous/Honeywell-toimii-Kuopiossa-ja-Varkaudessa-T%C3%A4m%C3%A4-on-ollut-toimiva-ratkaisu/842728
Minä olen henkilökohtaisesti suunnitellut huomattavan osan Altim Controlin elektroniikasta. Laadukasta mutta myös järkevän hintaista.
Menee sivuun EU-aiheesta, mutta tähän Ahlström-Honewell -soppaan haluan minäkin pistää lusikkani.
1. Tein diplomityöni 1968-69 Varkaudessa Ahlströmin paperitehtaalla, Siellä oltii fil.lis. Olavi Lehtikosken johdolla silloin tekemässä uranuurtavaa työtä paperikoneen säädön ja tietokoneistetun mallintamisen ympärillä. Sehän johti myöhemmin Altim Controlin syntymiseen.
2. Tuo Savon Sanomat on ylpeä Honeywell Oy:n savolaisjuurista Varkaudessa. Tottahan on että Honeywell myöhemmin osti Altimin ja pääkonttori lienee nykyään Kuopiossa.
Mutta Suomen Honeywellin juuret ovat kyllä Helsingissä, Herttoniemessä. Siellä toimi suomalaisen yrittäjän automaatiofirma, muistaakseni nimeltään Control Oy, jonka Honeywell osti. Itse olin Honeywellin palveluksessa Herttoniemessä 1973-74. Myöhemmin Suomen pääpaikka oli Espoon Kivenlahdessa.
EU on kyllä suuri, noin 500 miljoonaa asukasta, ja rikaskin. EU on kuitenkin ulkopoliittisena toimijana suunnilleen ompeluseuran arvoinen.
Trumpin USA pisti kiinalaiselle halpatuonnille korkeita rangaistustulleja kerran toisensa jälkeen – ja Kiinan vauhdikas talouskasvu pysähtyi. Nyt Kiina velkaantuu ja on valmis neuvottelemaan Jenkkilän kanssa.