Tuommoinen opus tuli ostettua ja lukenutkin olen päälisin puolin.
Kirjan kirjoittaja, Janne Rautio, on ammattikokki ja kokenut kalastaja. Reseptit ovat sellaisia, että esim villiyrttejä voidaan hyödyntää maustamisessa ja kaiken kaikkiaan kirjassa keskitytään pääasiassa ns vähempiarvoiseen kalaan ja niistä tehtäviin herkkuihin.
Ken arvostaa edullisia, herkullisia ja jokaisen saatavissa olevista kaloista valmistettavia kalaruokia; kirja on ehdottomasti kannattava hankinta.
Tulihan sitten taas täytettä kokoelmaani; kalaruuat, kalastus. Viitisenkymmentä vuotta tämän alan kirjallisuutta on tullut hankituksi. Kirja muuten on huomattavan samanlainen kuin mm Reseptiraamat; Hanno Kask ja Kala suitsuttamise raamat; Hanno Kask.
Tuossa hyllyyn viimeistä ostostani laittaessani, totesin alan kirjoja olevan yli 30 kpl; vanhin v 1916, Kalastajan käsikirja; August Mäkeläinen. Vanhat kalankäsittelyä koskevat kirjat ovat muuten aarteita, ilman niitä monet hyvät kalareseptit häipyisivät unholaan.
Mikä onkaan villikalojen aatelia ja miten laitettuna?
Niilo esittikin oikein kysymysten kysymyksen, mutta savustettu kampela ( harvoin saa), savustettu siika, graavattu siika ja kyllä voissa paistettu ahvenkin on ihan järjettömän hyvää kuin myös ihan yksinkertaisuudessaan erilaiset versiot silakasta jne.jne.
Laita niitä nyt sitten johonkin paremmuusjärjestykseen.
Kala on hyvää ja toisinaan vielä parempaa.
Parasta en oikein osaa määritellä mutta graavattu särki ruskealla sokerilla ja merisuolalla, mausteeksi basilikan lehtiä.
Toisaalta; itsepyydetystä muikusta savumuikku.
Itse muikun kannalla eri muodoissa.
Päätalon kirjassa taisi olla maininta kessäytyneestä särestä – liekö enää parasta?
Se kessäytynyt särki oli silloin äärimmäisenä pula-aikana särkeä, joka merisuolan puutteessa säilöttiin maitohapon kanssa. Vrt ruotsalaisten surströmming. En sitä söisi minäkään.
Särki sinällään on oikein hienonmakuinen kala. Meillä rysäsärjestä (sitä kookkaampaa), graavattiin, fileitä savustettiin ja kylmäsavustettiin.
Ylipäätään särkikalat Suomessa ovat aivan turhaan aliarvostettuja, toisin kuin etelä-naapurissamme; särki, vimpa, toutain ja lahna, jopa sorva, ovat erittäin arvostettuja kaloja.
Eestiläisten särkikalojen käyttö on valovuosia suomalaisia edellä.
Tuglas, eli toutain on siellä arvostetuin kala, ohittaa mm forellin ja merilohen mennen tullen, vimpakin on lohikaloja suositumpi.