Ostin viikolla sitten japanilaisen kokki-/yleisveitsen, tänään sen sain. Damascustaottu; ydin CMV60 terästä ja päälle taottu 64 kertainen ruostumaton CRYODUR teräs, kovuus ydinteräksellä 60 HRC. Kahva micartaa ja teräastä; mielestäni hieno tasapaino. Damascustaotuista japanilaisista veitsistä asettuu n keskihintaan vaan minulle riittävä.
Meillä Suomessa suomalaisia veitsiä markkinoi Fiskars, Kiinassa stanssattuja ja muotoiltuja veitsiä ja laatu sen mukainen. Roselli, Harmoisten pajallaan mainostaa näitä UHC-teräksiään; japanilaiset ne keksivät jo liki 500 vuotta sitten. Rosellin veitset hinta/laatusuhteessa ovat melko huonoja.
Vicktor Inox on hyvänlaatuinen keskitason veitsi; helppo terottaa ja pitää teränsä kohtuu pitkään.
Hintaahan tuolle veitselle tuli mutta, ajattelin kerrankin ostaa kunnollisen veitsen, josta riittää loppuiäksi; hintaa sille tuli rapiat 200€ mutta sen väärti se sitten ihan tehdasteroituksenkin jälkeen osoittautui olevankin.
Kommentoin nyt omaa avaustani; tein tuon testin, siivuttaa melko kypsää tomaattia ja sain todellakin hienon ohuita tomaatinsiivuja. Terä puree ilman mitään edestakaista veistelyä. Hyvä.
Tuolla palstalla leikkasin tomaattia upo-uudella mora-puukolla. Ei tarvinnut kuin ”koskea”, niin viipale tuli.
”Sata” veistä odottaa tuolla muuttolaatikossa.
Minulla kokemuksia Morasta on paljonkin; helppo teroittaa vaan ei pitkään teräänsä pidä; timpurin puukko, ei ruuanlaittajan ja kalankäsittelijän.
Muuten lienee ensimmäinen valmistaja, joka osasi älytä tämän ydinteräksen ja pehmeämmän laminoinnin, siis Mora ja Frost, nykyisin Mora tehdään yhdestä teräslaadusta; ei kuitenkaan pidä sekoittaa damaskointiin, joka on veitsi- ja puukkoteollisuuden huippua. Moraa/Frostiakaan ei voi teroittaa purevaksi, ainoastaan hetkellisesti teräväksi, johtuen teräsrakenteesta. Toisaalta, veitselle ei tuore tomaatti ole haastava, vaan jo hieman nahistunut, ylikypsä, jonka kuori on hieman kovettunut. Siihen ei Mora/Frost pysty, laatuveitsi kuitenkin, sillä saa hienoja, ohuita siivuja vaivattomasti.
Syön tomaatit kokonaisina, veitsillä voi varautua Vanjan hyökkäykseen idästä… 🤣
Eikös sen kokonaisen tomaatin laittaminen leivälle ole melko hankalaa.
Vanjat; keitä lienevätkään, eivät, idästä jos lännestäkään, minua koskaan ole ahdistelleet.
”kukka se on hjuumorinkin kukka, sano vuan miun sanonneen..” 🤣🤣🤣
Brasialalainen ”Tramontina”- lihaveitsi on palvellut iät ja ajat. Sipaiset vain pari kertaa puikkoon, niin leikkaa kuin partaveitsi.
Eipä ole kokemusta näistä Tramontina veitsistä. Tarjontaa kun katselin, hintatasoltaan tyypillisiin marketveitsiin näyttäisivä lukeutuvan. Yhden damascusveitsenkin löysin; omituisuus siinä oli hinnan lisäksi tuo ovaalihionta. Todennäköisesti happosyövytetty damascus kuvio.
Tramontina näyttäisi käyttävän laadukasta INOX-terästä veitsissään.
Eirik Frost (Mora puukon kehittäjä) ja KJ Eriksson (Frost) aikanaan yrittivät keksiä halpaa ja hyvää, osittain onnistuivatkin. Huippulaadukkaan veitsen valmistus takomalla on siksi monimutkainen prosessi, että alle 100€:n huippuveitsiä on aika mahdotonta löytää.
Tämä hankkimani miyabi 7000d-kokkiveitsi, valmistetaan Japanissa Sekin kaupungissa (japanilaisen veitsiteollisuuden keskus). Tehtaalla on yli 280-vuoden kokemus miekkojen ja veitsien valmistuksesta ja valmistaa ainoastaan huippulaatuisia veitsiä.
Jos jotakuta kiinnostaa, laitan tähän pienen kuvauksen ko veitsen valmistustekniikasta:
Terän valmistuksessa on hyödynnetty CRYODUR® tekniikkaa, jossa terä käy läpi neliportaisen kovettamisen mikä maksimoi teräksen ominaisuuksia: kovetus tapahtuu tyhjiö uunissa, sitten nopea viilentäminen huoneenlämpöön sekunneissa. Tämän jälkeen terä jäähdytetään alle -190°C, mikä parantaa korroosionkestävyyttä. Kaksinkertainen karkaisu antaa terällä erityisen vahvuuden. Ydinterän ympärille on taottu molemmin puolin 32 kerrosta joustavampaa terästä eli terässä on yhteensä 65 kerrosta. Erityinen terärakenne ja korkea hiilipitoisuus mahdollistaa erityisen kovuuden, terävyyden ja hiottavuuden MIYABI 7000D -sarjan veitsissä. Lopullinen terävyys veitsiin saadaan japanilaisena käsityönä hiomakiviä käyttäen.
Kun veitsiä käytetään päivittäin, noudatan seuraavaa kunnossapito-ohjelmaa:
Ennen käyttöä pari sipaisua keraamisella puikolla (teränsuun karbidien oikaisu, pitää muistaa japanilaisen veitsen teroituskulma 10 astetta), noin parin kuukauden sisään teroitus joko timanttiviilalla, tai sitten japanilaisella vesihiontakivellä, 1000/3000. Näin veitsi pysyy aina kunnossa.
Pitääpä taas ihan omaan blogiini kommentoida. Noista alle 100€:n damaskustaotuista; tässä aamusella huomasin, että ainakin yksi suomalainen nettikauppa tarjoili damascusveitsiä jopa alle 50€. Eivät todellakaan ole, vaan syövytettyä damascuskuviointia jäljittelevää, ei edes taottua veistä; valmistusmaa Kiina, ei liene yllätys.
Samalla tässä lueskelin kuluttajajärjestön kokkiveitsitestin tältä vuodelta. 12 veistä; yllättävää oli Ikean 25€:n veitsen sijoittuneen viidenneksi, tosin kun tehtiin lattiallepudotus, kärki taipui. Heikoimmin testissä pärjäsi Fiskars, huipputuotteellaan, valmistettu Kiinassa. Herää kyllä kysymys, mitä tuo tekee suomalaiselle brändille?
http://www.kokkipuoti.fi/products/01-kokkiveitset/miyabi-7000d-kokkiveitsi-20-cm/ .