Säilön sienet pääsääntöisesti kuivaamalla. Artikkelikuvassa kuivattuja sekasieniä, sienet kuivuvat koneellisessa kuivurissa n 10% tuorepainostaan. Säilytys valolta suojattuna kannellisessa muovipurkissa komerossa; säilyvyys ties kuinka pitkään.
Vettä kun ei kannata säilöä ja kuivatun sienen saa tuoreen veroiseksi vuorokauden liotuksella kylmässä vedessä tai sitten survomalla jauhoksi, uskomattoman monipuolinen mauste.
Kuivauksen suoritan Marlemin pikkuorakkaassa, mahtuu kerralla n 10 kg sieniä.
Minä kuivaan vain suppikset ja herkkutatit kuivurilla. Säilyvät ”ikuisesti” kuivassa tilassa paperipussissa tai lasipurkissa.
Meillä noita sieniä syödään siksi paljon, että isokapasiteettinen kuivuri on pakko olla kun meillä kuivataan juureksia sipuleita, kalaa, marjoja, luonnonyrttejä, kaupallisia yrttejä … yms.
Tuo Marlemin pikku orakas on mainio laite, niitä meillä on ollut käytössä pari kappaletta jo yli 20 vuotta. Meillä on kuivattu jopa kaalisuikaleitaki n.
Selvennyksenä vielä, meillä tatit kuivataan erottelematta tattilajeja. Suppilovahverot ja mustat torvisienet pääasiassa pikkelsiin, vahverot kuivataann kaikki sekaisin … jne. Kuivaus on edullista ja energiaa säästävää.
10 kg sieniä kuivuu puolessa vuorokaudessa n 1A teholla.
Lisään vielä omaan kuivurisatsiini mustat torvisienet niin kuin Kallekin. Punikkitatteja en missään tapauksessa sekoita muihin tatteihin edes kuivattuina, koska ne sitten ruoan valmistuksessa mustaavat koko satsin.
Kanttarelleja en ole kuivannut ikinä, vaan kuhautan omassa liemessään ja, se on hyvä vaihtoehto suppiksillekin ja pakkaseen,