Tässä nyt näyttää menneen hieman ”vellit ja puurot sekaisin”. Autuaasti sotkettiin asioita alkaen ”noottikriisistä”, Prahan keväästä ja päätyen A Kosyginin vierailuun sotalaivalla Hangon vesille.
Olin jo tuolla 60-luvulla palveluksessa ja peruskoulutukseni suorittanut ammattisotilas, jotenkin hieman enemmän ymmärsin tapahtumista kuin mitä tästä uutisoinnista googlaamalla ja asioita huhupuheiden mukaan ja mutkat suoriksi vetäen luulisi.
Suomessa vallitsi pv:n piirissä määräys, että mitään liikekannallepanoon viittaavia toimia ei saa käynnistää, ainoastaan etukäteen jo käsketyt harjoitukset toimeenpantiin.
https://yle.fi/uutiset/3-10236727
Tuo linkki kannattaisi lukea kokonaisuudessaan ja huolellisesti sekä ajatellen. Käsittelee koko 60-luvun tapahtumia aika perusteellisesti.
Erityisen hyvänä pidän tri Pekka Visurin kirjaa; Pekka Visuri: Idän ja lännen välissä – puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella, Saarijärvi 2010
Onhan Suomessa näitä kriisejä riittänyt; Tsekkoslovakiankin tapahtumien mittavin lienee kommunistisen puolueen kahtiajakautuminen.
Olihan näitä ”yöpakkasia” mutta niistäkin Suomen poliittinen johto selviytyi.
Ei tuo YYA-aika nyt kuitenkaan niin huonoa ole ollut kuin tämä nykyinen ja muutama vanhemman polven edustaja yrittää selvittää; kannattaisi lukea historiaa, ei sotakirjoja.
Ihan muuten kuriositeettina; Suomen historiassa ei ole koskaan erotettu kenraalia; ihan lainsäädöksellisestikkin se olisi ollut mahdottomuus.
Parikin kenraalia on Suomessa asetettu ns disponipiliteettiin mutta harvinaista se on.
Taisi olla sillä hilkulla ettei Kosyginia ammuttu meren pohjaan.
Olisipa voinutkin ellei Russarön patterin etmittaaja (6m mittari)olisi ilmoittanut neuvotoliittolaisten järjestyneen paraatimuodostelmaan aluksen kannelle.
Väärinkäsitys tuli siitä, että Kekkosen ja Kosyginin ”kalareissu” Hiittisten vesille oli päätetty pitää salassa; unohdettiinpa vaan tiedottaa Russarön linnakkeelle.