Meillä sitten meni kymmeniä kiloja kirjoja kartonki/paperijätteeseen.
Vuosien ja vuosikymmenten aikana noita kirjoja vaan ollut ja tullut hyllymetreittäin täyteen,
Siispä; kannet irti ja kartonkiin, kannettomat paperikeräykseen.
Varmaan satakunta kiloa on nyt mennyt. Meillä kun sotakirjoja ei ole, sotahistoriallisia kovin vähän niitäkin.
Sinne menevät uusiokäyttöön.
Eikös ne olisi voinut lahjoittaa johonkin divariin ilmaiseksi, olisi säästynyt repimisen vaiva. Forssassakin muistaakseni on ainakin yksi semmonen.
Ei nykyisin oikein menesty kivijalassa sijaitseva divari, ainakaan näin pienellä paikkakunnalla kuin Forssa. Aiemmin markkinoillakin toimi lukuisia vanhojen kirjojen kauppiaita, nykyisin tiedän enää yhden. Yksi syy lienee juuri tämä meidänkin ongelmamme, sekä aina vain lisääntyvät e-kirjojen lukulaitteet.
Minä päätin jo pari vuotta sitten, ettei enää paperisia kirjoja osteta nurkkiimme.
Kun Artjärvellä tyhjennettiin 100 vuotta vanhaa pehtoorin taloa suvun riitojen tähden. Kirjat oli pakattu laatikoihin, noin 30 laatikkoa. Ne vei eräs tuntemani autoilija talliinsa ja, oli viemässä niitä paperikeräykseen. Pelastin koko laatikoston. Sieltä löytyi Paavolaista ja monia arvokirjoja, jotka nyt ovat hyllyssämme. Osan lahjoitimme divariin.
Itse muuton alla dumppasin myös läjän kirjoja joissa olin ollut jossain osassa tekemisessä, sekä läjän lehtiä joiden toimituspäällikkönä olin. Säilytin muutamat kappaleet.
Näillä ei ollut mitään arvoa mutta tulipa liikuntaa.
Espoossa kirjastossa on hyllyjä, joihin voi viedä ja josta ottaa kirjoja. Vien sinne useammin kuin otan. Joskus siellä on ollut jotain minua kiinnostavaa.
Niinhän meidän piti lahjoittaa ilmaiseksi paikkaan jos toiseenkin; divariinkin, mihinkään ei kelvannut. 10 pussillista kirjoja oli ja lisääkin vielä tuonne paperin- ja kartongin keräykseen meni ja menee.
No, paperikirjoja ei meille enää kerry.
Kirja on ikuinen oikein säilytettynä – bittitietoa ei tedetä miten säilyy?
Itse en ole hävittänyt kirjoja vaikkeivät ole ns arvokirjoja.