Runsaat kaksi vuotta on tullut autoiltua kaasuautolla; Fiat Doblo Maxi Natural Power.
Siis kokemuksia on alkanut kertyä. Ensinnäkään mitään ongelmia ei ole esiintynyt, johtuen kaasusta polttoaineena, kustannukset polttoaineenkin osalta merkittävästi halventuneet. Huoltovälinä olen edelleenkin pitänyt sitä 10 000km, vaikka manuaaliin merkitty huoltoväli ilmoitetaan kaasukäytössä 20 000km.
Talvikäynnistyksessä kylmänäkään ei ole vaikeuksia ollut.
Kuljetuskapasiteetti/perävaunun kokonaismassa (700/2000kg, jarruton/jarrullinen), on minun käytössäni riittävä, koska tavaratilaa on runsaasti, siis riittävästi.
Kaasutankin kapasiteetti on osoittautunut ihan riittäväksi, täydellä kaasutankilla teen oikein hyvin tallinnanreissun.
Alkavat nämä kaasuautokokemukset näyttää melko positiivisilta.
Mikä olikaan auton hinta verrattuna vastaavaan bensa/diesel/sähkö?
Auto on tehdasasenteinen kaasuauto ja uushinta on n 1200€ vastaavaa bensiinimallia kalliimpi. Käytettynä tosin ostin; 55 000km ajettuna.
Dieseliä en ajatellutkaan, puhumattakaan sähköautosta, joita tosi Fiat ei edes valmista. Ei täällä haja-asutusalueella sähköauto tule kyseeseen.
Aiheesta oli juuri hiljan asiaa:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomessa-on-jo-10-000-kaasukayttoista-autoa-kaasuhenkiloautojen-ensirekisteroinnit-viime-vuodesta-lahes-100-/b90f0986-766a-4bce-8083-63b440618641
Se olikin hyvä artikkeli. Tuo kaasuautojen lisääntyminen on kyllä näkynyt. Toista vuotta tuolla Forssan seudun ainoalla asemalla tankkailin näkemättä ensimmäistäkään muuta autoa samoissa puuhissa. Nykyisellään joutuu joskus jopa odottamaan tankkausvuoroaan.
Mielenkiintoinen juttu tuo kaasuauto. Parannusta tässä kai pitää ruveta tekemään kun dieselillä ajelen niin pitäisi kai omantunnon ruveta kolkuttelemaan. Ei autoni nyt ihan pahimmasta päästä kuitenkaan (5-7l/100km) että vähän aikaa seurailen tilannetta. Sähköauto ei kohdallani tule kysymykseen.
Ilmastosta on huoli, lehmänlihan syöntiä olen vähentänyt, takan ja saunan päältäsytytän, umpikuivia koivuklapeja käytän mutta Vihreä en ole koska tavattomasti ärsyttää heidän fundalisminsa ja taloudenpidon näkemyksensä (=huolettomuus).
Oikeastaan Matti, jos suoraan sanon; ympäristöasiat jäivät toiseksi, taloudellisuus voitti.
Saunan lämmitän kyllä useamman kerran viikossa mutta puu täytyy olla kuivaa.
Lihankäyttöni (nauta) on aina ollut melko pientä, kala se on minun herkkuani. Ei kait uutinen aivan uusi ollut.
Energiavarmuuden kannalta metaaniauto olisi paras, jos vain saataisiin lisää kaasutehtaita ja niille bioraaka-ainetta sopuhintaan.
Puuhun ei mätäbakteeri pysty, turpeeseen pystyisi. Kriittinen tekijä on biometaanin valmistushinta, joka turvetta käyttäen olisi suurempi kuin jätemateriaalia käyttäen, koska jätteen vastaanotosta voidaan laskuttaa.
Ainoastaan vahvasti ligniinipitoinen (havupuut) on huonosti mädätettävissä. Kaikki muu puuaines on kelvollista raaka-aineeksi.
Yhdyskuntajätettä käyttävät lähes kaikki Suomen biokaasulaitokset. Envor esimerkiksi käyttää puhdistamolietettä muun jäteraaka-aineen lisäksi.
Turve ei kelpaa raaka-aineeksi johtuen siitä, että turveteollisuudessa vapautuu metaania hallitsemattomasti.
Liikennekaasun metaanipitoisuus tulee olla yli 95% ja siihen päästään puhdistamalla raakabiokaasu.
Metaanipäästöjen hallintaan voisi löytyä keinoja. Talvella olisivat päästöt vähäisemmät. Ja taitavat ne metaanit vapautua sorkkimattakin. Toki happea käyttävät bakteerit niitä muuttelevat suon pinnassa hiilidioksidiksi ilman energiasaantoa.
Levässä olisi paljon energiaa, mutta mädätyksessä on muistaakseni jokin ongelma. Suokaivannossa voitaisiin viljellä levää, jos saisi jätelämpöä vaikka sähkön tuotannosta.
Kaasuauto on hyvä valinta, jos tankkausasemia on tarpeeksi.
Tällä hetkelllä meikäläisellä on tankkaukseen aivan liian pitkät matkat.
Lisäksi kaasun olisi syytä olla biokaasua useastakin syystä.
Kaasuautojen lisäksi kannatan vetypolttokennoautoja.
Niihin voitaisiin tuottaa vetyä noilla sattumavoimaloilla eli tuulimyllyillä ja aurinkokennoilla, jolloin muu sähköntuotanto voisi toimia järkevästi.
Niitä ei kuitenkaan ole juurikaan saatavilla, kun kaikki firmat uhoavat noiden sähköhärpäkkeiden puolesta ja poliitikot ovat sokeutuneet niiden autuudesta.
Niilä myös on se tankkausverkoston laajuus ratkaiseva tekijä.
Meillä ei täällä ole saatavilla kuin biokaasua, Hämeenlinnassa lähin Gasumin asema. Kaikilta Gasumin asemilta saa myös biokaasua.
Toisaalta, isommat siirtymiseni ovat juuri tuonne pääkaupunkiseudulle, joten siihen suuntaan Gasumin asemia kyllä löytyy.
Itsekin aloin harkita bensiiniautoni muuttamista bioetanolilla kulkevaksi, eihän se valtion tuen ansiosta maksaisi kuin jotain 300 euroa ja melkeinpä vuodessa voisi saman summan säästää halvempana polttoaineena. Ajattelin asiaa kuitenkin paljon myös ympäristökysymyksenä, bioetanolille luvataan 80% pienempi hiilijalanjälki. Mutta sitten tuli tämä nerokas? sähköautolaskuri. Sen mukaan ”bioetanoli (myös kaasu) on niukkuustuote” josta johtuen bioetanolin määrää tavallisessa bensiinissä (tai dieselissä biodieselin) määrää vähennetään, jos alan käyttää sitä pääasiallisena polttoaineena. Eli tuon sähköautolobbaus sivun mukaan biopolttoainetta käyttämällä ei käytännössä vähennä päästöjään yhtään. Pitäkööt sitten tunkkinsa. Sähköauto ei kuitenkaan ole vielä minulle vaihtoehto eikä monelle muullekaan. Hinnat ovat toki laskeneet, halvin malli on jo noin 16 000 euroa uutena. Mutta sekin on minulle liian suuri raha JA kun noita autoja ei ole saatavana! Kaikki uudet Suomeen tuodut halvat sähköautot on myyty jopa parissa tunnissa.
Ja jos joskus on noita käytettyjä sähköautoja halvalla, niin miten mahtaa olla siilloin akun laita? Kuka viitsii ostaa sellaisen auton, jota pitää ladata koko ajan tai ostaa uusi, tuhansia maksava akku? Biopolttoaineisiin kannattaisi tukeutua myös, mutta sähköautolobbarit väittävät sellaisen olevan turhaa. Estääkö propaganda siirtymisen vähäpääsöisempiin bioautoihin vai onko tuo kylmä fakta? Tarvittaisiin uutta selvitystä. Hallituskin voisi sellaiseen ryhtyä kun Li Andersson meni ehdottamaan biopolttoaineisiin siirtymistä vanhoissa autoissa.
Sähköautolobbarit jauhavat potaskaa omaksi edukseen.
Toki tällä hetkellä biokaasun tuotanto on rajoitettu, mutta silti se olisi järkevämpää kuin nuo yhteiskunnalle latausverkkoineen järjettömän kalliiksi tulevat sähkövankkurit.
Lisäksi biokaasun tuotanto kasvaa ja saatavuus paranee.
Sähköauton kannattavuus alenee sitä enemmän, mitä kylmempää alueella on. Polttomoottorin kokonaishyötysuhde on siä patempi, mitä kylmempi ilma on ja mitä enemmän auton lämmitykseen kuluu lämpöä.
Polttomoottorin mekaaninen hyötysuhde saattaa laskea kylmässä, koska ilma on kuivempaa. Mutta suuremman lämpöeron takia hyötyduhde voi noustakin.
Dieselillä ajelen ja kulutus pikkudieselillä tosi pieni vastaavalla bens-autolla kulutus olisi reilusti suurempi eli saastuttaisi enemmän per kilometri. Kaasulla koneen kestäminen ei taida olla vielä tiedossa?
Kaasua vähän harkittin mutta tässä omassa kokoluokassa se vie niin hitosti tavaratilaa ettei käy. Sitten vaihdoin itse uusiutuvaan dieseliin.
Katsotaan nyt muutama vuosi kieltääkö hallitus kohta autot vai älyääkö joku että tarvitaan monia keinoja tulevaisuuteen.
Tehdasasennuksessa ne kaasusäiliöt jäävät sinne tavaratilan lattian alapuolelle, ei niitä edes oikein tiedosta olevankaan. Meillä ainakin tuo tavaratila on vain mitoiltaan n 20cm matalampi peräosasta.
Niilo epäili tuota moottorin kestävyyttä; ihan normaali 1,6l bensiinikone se on. Olen myynnissä nähnyt vastaavia Fiatin Dobloja yli 350 000km ajettuina.
Alkoipas 2020 hyvillä uutisilla, nimittäin eestiläinen firma alkaa tuoda Balticconnectoria pitkin eestiläistä biokaasua suomeen. Gasum lakkaa siis olemasta monopoliyritys. Se saattaa laskea liikennekaasun hintaa Suomessa ja lisätä kaasuasemia. Tulevaisuus näyttää mutta alku ainakin on lupaava.