En minä näistä reserviläisasioista juurikaan tänne kirjoittele, … mutta, jo kaksi päivää ko tapauksesta ja tämän alustan sotilasasiantuntijat eivät ole reagoineet.
Kysehän on MPK:n ampuma harjoitussarjasta Karkialammilla. Reserviläinen ampui itseään jalkaan laittaessaan asettaan koteloon?? Miten tämmöinen on mahdollista? Kyllä tiedän miten. Poliisi tutkii aseen ja turvamääräysten noudattamisen.
SAL:n määräyksissä ammunnan johtajana saa olla henkilö, joka on suorittanut b-vamentajakurssin, vähintäänkin sekä urheiluammunnan a-lajikurssin.
Nyt näyttäisi siltä, että MPK:ssa ollaan lipsuttu määräyksistä.
MPK nimittäin on vain julkisoikeudellinen yhdistys, ei osa Puolustusvoimia. Määräysten mukaisesti ns sovelletut ampumatilaisuudet; niissä pitää olla Pv:n määräämä vastuukouluttaja, siis ammattisotilas.
Odottelen mielenkiinnolla kommentteja.
Onhan näitä maailman sivu…
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016060121659397
”Reserviläinen sai surmansa ampumaharjoituksissa Upinniemessä
Keskiviikko 01.06.2016 klo 14:52 (2.6. klo 06:11)
Puolustusvoimien esikunnan tiedottaja Henrik Gahmberg vahvistaa, että reserviläinen sai surmansa kertausharjoituksissa.”
”RUK:n upseerioppilas kuoli ampumaradan läheiseen metsään Haminassa
Reserviupseerikoulun oppilas kuoli ampumatapauksessa ampumaradan läheisessä metsässä Haminassa torstaina, eikä tapauksessa epäillä rikosta” (HS)
Laukaus varuskunnassa Niinisalossa – yksi kuoli https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000322475.html
Kaikenlaisia uunoja on myös ammattilaisten joukossa saatikka vapaaehtoisissa lähtien jo VPK:n toiminnasta… Kuten myös MPK:n toiminnassa.
Tuo uutinen ei yllätä ollenkaan.
Samaa uunoilua on metästyspiireissä:
”Torstaiaamuna Ikaalisten Juhtimäellä noin 50-vuotiaan naisen haulikko oli lauennut, ja laukaus osunut häneen kesken jänisjahdin. Naisen mukana oli ollut hänen poikansa, joka riensi apuun, mutta keskelle metsää avun saanti kesti ja uhri menehtyi.
Syytä haulikon laukeamiseen ei vielä tiedetä varmana, mutta paikallisen metsästysseuran metsästäjä uskoo vahinkoon.” (IL)
Voisin laittaa kirjan verran näitä uunoja tänne… mutta tuossa nyt esimerkiksi.
Lisäys. MPK:n harjoituksissa ammuttajina toimii ampumatuomarin/kouluttajan luvan saaneet henkilöt. PV on aina mukana jo ampumavakuutuksien yms takia sekä a-materiaalin ja kaluston takia. Nythän MPK koulutus muuttuu niin että vain sijoitettuja voidaan käskeä mm VEH harjoituksiin joita PV vetää. Eli jatkossa MPK ei voi vastaavia tehtäviä tehdä.
Luku erikseen on reserviläisseurojen ampumatoiminta, niihin pääsee jamppa kuin jamppa, joihinkin jopa ei reserviläinen vaan kuka vaan ammunnasta kiinnostunut…se on hölmö yhtälö.
Kaneettina, kävin kaatopuita metästä, paljon on metsää rysähtänyt talven myrskyissä, onneksi ei yhtään konkeloa. Nyt trangia päälle ja ruan tekoon.
Näitä Pv:n harjoituksia käsitellessä + onnettomuuksia. Näin entisen sotilaan näkökulmasta sanoisin; ammunnanjohtamistehtäviä annetaan entistäkin kokemattomille nuorille kouluttajille.
mm krh-ammunnoissa ennen oli jokaista heitintä kohden t-asvalvoja (ammattisotilas), joka vastasi, että ”tuplalatausta” ei voi tapahtua. Nykyisin riittää sopimussotilas, upseerinarvoinen kolmenkin heittimen valvontaan. Melkoinen ero aiempaan.
Aikanaan kun pimeäammuntoja suoritettiin, maalialueella oli useita punaisia reunamerkkejä; olisikohan nykyäänkin?
Jutussa on mainittu että mitään ongelmia ei ole ollut turvallisuusmääräyksissä ja kouluttaja on ollut hyväksytty hoitamaan ammuntoja. En ymmärrä mikä älämölö tästä pitää saada aikaiseksi. Onhan autokoulussakin oppilaita jotka osaa esim taskuun peruttaessa rusikoida auton kylkeä, olen moisen tapauksen nähnyt, ei se silti ole ajokouluttajan vika… näitä kun sattuu… sattuu kaikkea.. Se on vain elämää.
”Poliisin mukaan harjoitus oli johdettu ja siinä oli noudatettu varomääräyksiä, joten harjoituksen järjestäjää ei epäillä mistään.” (SS)
Se viimeinen laukaus pitää aina tehdä ilmaan todeten ettei ase ole ladattu.
Luultavasti aseena ollut Clock, siinä on vittumainen liipasinvarmistin. Sattuu helposti vahinkoa. Tyhjää laukausta ei ammuta koskaan ilmaan vaan hallitusti tauluja/ tulialuetta päin.
Olen ollut 80-luvulla ampumassa neljällä eri ehdokkaalla, testattiin Pv:n palvelusaseeksi tulevaa ehdokasta. Parhaaksi selvisi FN; silloin, sittemmin Glock. FN:ssä on erillinen varmistin, Glock:ssa liipaisutangon varmistus. Ei muuten voi laueta kuin liipaisimesta vetämällä. Onnettomuustilanteessa tekijän on ollut pakko painaa liipaisinta.
Kun olin Otaniemessä Poliisiopistolla asekoulutuksessa 90-luvun alussa, Karhu-ryhmän silloinen ylikonstaapeli/Karhu-ryhmän ampumakouluttaja, mainitsi, että vartijalla ei tulisi olla kuin revolveri, aivan turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen, revolverilla kun ei tule vahingonlaukausta, ellei hana ole vireessä, ei edes 2-toimisella.