En ole koskaan harrastanut henkilöpalvontaa, siis henkilön kritiikitöntä ”jalustalle nostamista”. Henkilöpalvontaa esiintyy; mm sotilaallista, uskonnollista ja poliittista henkilöpalvontaa.
Vaikka sotilaana kuluikin yli 25 vuotta, henkilöpalvontaa en koskaan ole harrastanut. Moniakin henkilöitä, niin sotilaita kuin siviilejäkin, olen arvostanut, kritiikittömästi en ketään ja yleensä kyseessä on ollut henkilö, ei hänen maineensa.
Yksi sotilas mielestäni ansaitsee melkoisesti arvostusta;
Carl von Clausewitz; preussilainen kenraali (1780 – 1821), sotilastaktiikan ja strategian kehittäjä, sotahistorioitsija, alallaan tunnettu ja yleisesti arvostettu auktoriteetti ja filosofi.
von Clausewitzin sodankäynnin maksiimit; – 1.sota on politiikan jatkamista toisin keinoin
2. sota on osa politiikkaa, ei itsetarkoitus
3. sotaa tulee välttää, jos poliittiset keinot riittävät päämäärään pääsyyn
4. voiman keskittämisen tärkeys ja painopisteen luominen
5. ratkaisutaistelun tärkeys
6. sodankäynnin kitka keskeisenä sodankäynnin käsitteenä
7. taktiikka on oppi sotavoimien käytöstä taistelussa
8. strategia on oppi taistelujen käyttämisestä sodan päämäärän saavuttamiseen
9. sota on väkivallan käytt1.sota on politiikan jatkamista toisin keinoin
2. sota on osa politiikkaa, ei itsetarkoitus
3. sotaa tulee välttää, jos poliittiset keinot riittävät päämäärään pääsyyn
4. voiman keskittämisen tärkeys ja painopisteen luominen
5. ratkaisutaistelun tärkeys
6. sodankäynnin kitka keskeisenä sodankäynnin käsitteenä
7. taktiikka on oppi sotavoimien käytöstä taistelussa
8. strategia on oppi taistelujen käyttämisestä sodan öä eikä siinä ole rajoja
10.sota on kameleontti, siis jatkuvasti muuttuva ilmiö
11. jokainen sota on erilainen eikä sota ole siis teoretisoitavissa
12. edelliseen liittyen on oleellista sotapäällikön nerous
13. sotatieteen on perustuttava empiiriseen tutkimukseen
14. sota on ihmisten välistä vuorovaikutusta
15. sota on ensisijaisesti mielen vaikutusta mieleen, ei materian materiaan.
Ylläolevat teesit soisin lukemisen jälkeen hieman pohdittavaksikin.
Lisää Clausewitzisista voi halutessaan hakea netistä otsikon hakusanalla.
Vaikka Clausewitz olikin kenraali ja varsin oppinut, preussilaisen sotakoulun johtaja toistakymmentä vuotta; hänen ajatelmiaan luonnehditaan miltei sodanvastaisiksi.
Vaikka Clausewitz oli sotilastaktiikan kehittäjä ja tutkija; pitänee muistaa, että mm mongoleilla oli jo satoja vuosia aikaisemmin sissisodan käynti hallussaan, heillä jo silloin oli käytössä ns ”pihtitaktiikka”.
Kaikkein ehkä myöhäisimpään ns lineaaritaktiikka, oli vallitseva Venäjällä vielä koko I maailmansodan ajan. Se oli myöskin rasite Mannerheimin taktiselle ja strategiselle ajattelulle, siitäkin huolimatta, että tosiasiallisesti suomalaisia sotatoimia johti kenraali Airo.