On jopa lievää juhlintaa ollut sillä perusteella, että hallitus on saavuttanut asettamansa tavoitteen 72% työllisyysasteessa. No, on se tietysti parempi tilanne kuin hallituksen aloittaessa taivaltaan.
Jos kuitenkin kurkistetaan EU-maiden työttömyyslukuja niin meillä ei ole paljon aihetta juhlaan.
Marraskuussa 2018 Suomen työttömyys oli 7.1%. Samalla mittarilla Ruotsin 6,2%; Viron 5,3%; Saksan 3,3%; Haukuttujen Puolan ja Unkarin vastaavasti 3,8% ja 3,7%.
Toki meitä huonompiakin numeroita on, esimerkiksi Kreikan 18,6%; Italian 10,5% ja Espanjan 14,7% – siitä ei kuitenkaan ole syytä riemuita, että joillakin menee huonommin kuin meillä. Meitä paremmin menee tässä suhteessa 21:llä EU-maalla.
Tarttee juhlimisen sijaan tehdä vaikuttavia toimenpiteitä:
- Yleissitovuus on kiellettävä lailla.
- Irtisanomissuojaa on oleellisesti heikennettävä.
- Paikallinen sopiminen vapaaksi kaikissa yrityksissä.
- Terveiden, työkykyisten ihmisten kaikkia yhteenlaskettuja tukiasia (työttömyyskorvaus, asumistuki, sossu, jne.) on leikattava työttömyyden kestäessä aina vaan pienemmäksi niin, että rupeaa maistumaan työnteko tai uuden ammatin oppiminen.
Työttömyysasteen alentaminen on oleellisesti tärkeämpää kuin vouhottaa ilmastonmuutoksesta.
Putkisen ”lääkkeet” työttömyyden poistamiseksi tuo mieleen natsi-saksan menetelmät.
Eräs hyvin tuntemani mies 54 v, on ollut nyt työttömänä n. vuoden. Hän on lähettänytlähes 300 hakemusta avoinna oleviin paikkoihin, ollut monta kertaa kutsuttuna haastattelussa, mutta ei ole tärpännyt. Hän kuuluu niihin valkokaulustyöttömiin, joita on Suomessa paljon ja joista ei puhuta mitään julkisuudessa.
Paljon erikoisosaamista menee hukkaan, kun työttömät ja työpaikat eivät kohtaa. Syy on työvoimahallinnossa.
Syy on pitkälti siinä, että pienyritykset eivät uskalla palkata itselleen työvoimaa vaikka tarvitsisivat – sillä nykyinen irtisanomissuoja voi kaataa koko yrityksen jos tuli palkattua väärä henkilö.
Ei pienyrittäjällä ole varaa, eikä aikaa, käydä irtisanomisen jälkeisiä oikeudenkäyntejä – vuosikausia.
On älyn köyhyyttä, jos ei työvoimahallinto keksi keinoa irtisanomissuojan tilapäiseksi ratkaisuksi. Esim. pidennetään koeaikaa.
Koeajan pidentäminen ei auta siihen, että koeajan hommansa normaalisti hoitanut rupeaa koeajan jälkeen hoitamaan hommansa huonosti.
Pienyrittäjä on heikoilla oikeudessa kun Ay-mafian korkeapalkkaiset juristit ovat huonon työntekijän puolella.
Pitäiskö samalla puhua myös niistä jotka eivät palkallaan elä vaan tarvitsevat esim asumistukea.? 🤷♂️
Niilo, minusta on hyvä, että työssäolevaa tuetaan kohtuutasoisessa asumisessa. Varsinkin Suomen talvessa on kiva olla katto pään päällä.
Ongelma on työttömyysasteen korkeus.
Eipä niitä korjausliikkeitä helpolla pääse tekemään, kun kohta on ay väki poikittain ja menossa lakkoon.
Olet täysin oikeassa Pentti!
Saksassa ei ole yleissitovuutta ja paikallisesti voidaan sopia, vaikka palkkojen pienentämisestä – työttömyysaste on sen mukainen. Tanskassa on helppo irtisanoa – ja työttömyysaste on sen mukainen.
Korkea työllisyysaste on edellytys kaikelle muulle rahanjaolle, jottain pitäis tehdä, Putkisen listan toteuttaminen varmasti vähentäisi roimasti työttömyyttä, mutta itku ja parku olisi kauhea jos noille linjoille lähdettäisiin.
Myllymatti, itku ja parku olisi varmasti kauhea – aluksi. Myöhemmin se voisi hyvinkin tasoittua, nimittäin:
1. Työttömyys alenisi;
2. Valtion ja kuntien verotulot kasvaisivat;
3. Työttömyydestä aiheutuvat kulut julkiselle sektorille alenisivat merkittävästi;
4. Syrjäytyminen ja siitä aiheutuvat kulut vähenisivät;
5. Julkisen sektorin velkaantuminen ja veloista aiheutuvat kulut vähenisivät;
6. Talous kasvaisi kohisten;
7. Suomen kilpailukyky kasvaisi;
8. Palkkataso nousisi;
9. Julkisen sektorin verotulot nousisivat taas palkkojen mukana;
10. Jne. Yleinen tyytyväisyys kasvaisi.
1) Yleissitovuus takaa kaikille työntekijöille minimi työehdot. Jo tänäkin päivänä tuota vastaan rikotaan, joten toki sen poistaakin voi.
2) Ainakaan irtisanomisajan pituus ei voi olla esteenä työntekijän palkkaamiseen. Lyhimmillään irtisanomisaika on 14 vrk. Irtisanominen on melko helppoa tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella.
3) Paikallinen sopiminen on nykyistenkin sopimusten perusteella mahdollista ja sitä käytetäänkin laajalti. Kaikki kai muistanevat, että Suomen Yrittäjät hylkäsivät vuonna 2016 Sipilän hallituksen esityksen paikallisesta sopimisesta.
4) Tukien leikkaus ei sinänsä työtä luo eikä työhaluja lisää. Esim. ansiosidonnaista on lyhennetty sadalla päivällä. Aktiivimalli leikkaa työttömyyskorvauksia ja toimii lähinnä tuloleikkurina, mutta ei se työllistymiseen ole vaikuttanut.
Nykyisen lain mukaan irtisanomiseen pitää olla erittäin kovat perustelut. Esimerkiksi se, että työntekijä hoitaa työnsä huonosti ei riitä irtisanomisen perusteeksi – mutta pitäisi riittää.
At-mafian palkkaamia erittäin kallispalkkaisia juristeja vastaan pienyrittäjällä ei ole juuri mahdollisuuksia, joten varmuuden vuoksi on parempi olla palkkaamatta.
Nykyään erilaiset tukiaiset ovat niin korkealla tasolla, että niillä pärjää ihan hyvin työttömänä, joten on olemassa elämäntapatyöttömiä, eikä kaikilla ole motivaatiota opiskella sellaista ammattia, johon on työvoimasta pulaa.
Nytkin on avoimina hirmuinen määrä työpaikkoja, mutta niihin ei ole päteviä hakijoita.
”Irtisanomissuoja on Suomessa kireydeltään eurooppalaista keskitasoa, arvioi työmarkkinoihin erikoistunut taloustieteen professori Roope Uusitalo.”
”Tavallisimmin vertailussa käytettävässä kehittyneiden maiden talousjärjestö OECD:n yleisindeksissä Suomi sijoittuu irtisanomissuojassa Euroopan maiden löyhemmälle puolelle.”
Lähde: https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yrittajat-sanovat-liian-kireaksi-ay-liike-loyhaksi-tilastojen-valossa-suomen-irtisanomissuoja-on-euroopan-keskitasoa/803799/
Yllä olevaan voidaan lisätä, että hallitus sai läpi paljon kiistellyn lakimuutoksen henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseksi, joten tässäkin asiassa tullaan lähemmäksi muita maita tai jopa ohi helppoudessa.
Joukkoirtisanomisissahan Suomi on ollutkin erittäin ”halpa” maa verrattuna esim. Saksaan.
Uusitalo saa olla mitä mieltä hyvänsä, mutta kylmä totuus on, että valtava määrä pienyrittäjiä ei uskalla palkata työntekijöitä nimenomaan irtisanomissuojan tiukkuuden vuoksi.
Irtisanomissuojan näennäinen heikennys ei juurikaan vaikuta tilanteeseen. Sen vaikutus näkyy vasta vuosien kuluttua kun oikeusasteet ovat tehneet useita lainvoimaisia ratkaisuja.
Työnantajalla pitäisi olla vastaava oikeus kuin Trumpilla: sanoa, että huomenna ei tartte enää tulla töihin. Kahden viikon palkka pitäisi olla maksimikorvaus sellaisesta irtisanomisesta.
Uusitalo kertoi vain sen, mitä OECD:n tutkimukset osoittavat.
On jokaisen oma asia, mihin uskoo, mutta minun mielestäni OECD on puolueeton taho. Ei OECD:llä ole mitään syytä vääristellä asioita.
Haluankin kysyä Juhanilta, että missä mielessä irtisanominen on Suomessa erityisen tiukkaa verrattuna muihin maihin?
Nimenomaan henkilöperusteinen irtisanominen on Suomessa lähes mahdotonta. Vaikka henkilö myrkyttäisi työpaikalla ilmapiirin, eikä tekisi työtään kunnolla, niin se ei riitä irtisanomisperusteeksi.
Tuotannolliset ja taloudelliset paremmin, mutta siinäkään ei riitä sanominen, vaan se pitää todistaa. Uutta henkilöä ei saa palkata tilalle, vaan sille vanhalle huonolle pitäisi tarjota työtä.
Homma on pienyrittäjän kannalta katsottuna ihan perseestä.
Takuuvarmasti yksi työttömien ryhmä on eläkeikää odottavat elintasotyöttömät. Niistä vaan ei ääneen puhuta, sanotaan vaan että ei enää huolita.
Pentti, on tosiaankin hyväpalkkaisia vanhempia henkilöitä, jotka on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä, tai kyseinen yritys on mennyt nurin. On ollut hyvä palkka, joten työttömyyskorvauskin on hyvä. Ei ole välttämättä suurta motivaatiota opetella uutta ammattia.
Ohoh nyt tuli Pentiltä sellainen kommentti, jota en olisi muutoin niin kovin harkitsevaiselta henkilöltä uskonut kuulevani.
Eläkeikää odottavat elintasotyöttömät. Melkoinen yleistys.
Työsopimuslaissa on lueteltu henkilöön liittyvät perusteet irtisanomiselle.
1) Työvelvoitteen laiminlyönti
2) Huolimattomuus, taitamattomuus, varomattomuus
3) Puutteellinen ammattitaito
4) Sopimaton käytös työnantajaa , muita työntekijöitä tai asiakkaita kohtaan
5) Työnantajan kokema luottamuspula työntekijää kohtaan
6) Alkoholinkäytön aiheuttamat ongelmat
Kyllä perusteet on selkeästi kirjattu lakiin. Ei siitä kahta sanaa.
Työnantajalla on todistusvelvollisuus, joten ne ay-mafian juristit ovat vahvoilla.
Lopeta jauhaminen minun blogissani, olet jo kommentoinut ihan tarpeeksi.
Kyllä kiitos Putkinen. Voit olla varma, että tämä on viimeinen kommenttini sinun blogeihisi.
Sinulla on vain sinun oma yksisilmäinen totuutesi asiassa kuin asiassa, joten ei kyllä ole haluakaan enää kommentoida sinun tekstejäsi. Tuulimyllyjä vastaan ei voi taistella.
Tässä irtisanomisasiassa kyseessä ei ole minun totuuteni vaan pienyrittäjien keskuudessa tehdyn tutkimuksen tulos.
Kun heistä tuntuu, etteivät he uskalla tiukan irtisanomislain vuoksi palkata työvoimaa, niin asia on sitten sillä lailla. Piste.
Juha U, minuakin on kielletty kommentoimasta hänen blogiin ”oksennusta yms”. Pikkasen hankalaa on käydä mitään dialogia kun toinen on aina oikeassa.. oli iskeä sitten mitä tahansa faktaa pöytään, eikä saa olla erimieltä, aikas vaikeaa sellainen keskustelu ihan oikesti on.
Juha, jos nyt olet sattumoisin vielä kuulolla, piti vielä saunareisun jälkeenkin aukaista oikein tämä kone. Kaikella ystävyydellä minä en ala kinaamaan saati sitten riitelemään, onhan tuo sinun listasi oikea. Monesta muusta syystä ihmisiä jää työttömäksi, yrityksiä kaatuu, lopettaa, tai sitä väkeä irtisanotaan, isoistakin yrityksistä. Samalle paikkakunnalle tulee paljon työttömiä ja jopa niitä parempipalkkaisia,eikä heille helposti löydy uutta työtä.
Minäkin tiedän pari vanhempaa ihmistä, jotka ovat kortistossa ja saavat vielä jonkin Akavalaisen lisän työtttömyyskorvauksen päälle. Minä en tiedä mikä se käytännössä on, mutta näin itse sanovat. Heidän ei kuulemma kannata hakea töitä, koska hyvin tulevat toimeen. Miksi minä siis olisin ainoa tässä maassa, joka tuntisi heidän kaltaisiaan muitakin.
Pentti, moni hyväpalkkainen on ainakin ollut ns. työttömyyseläkeputkessa. Saavat hyvää työttömyyskorvausta, kunnes tulee tarpeeksi ikää päästä työttömyyseläkkeelle. Ei ole tarvinnut tehdä yhtään työhakemusta ja silti on pärjännyt mainiosti – työkykyä ja osaamista olisi vaikka muille jakaa.
—–
Entäpä jos käteen jäävää rahaa vähennettäisiin vaikkapa 10% joka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen – eli vuoden työttömyyden jälkeen olisi 40 % vähemmän, niin kannustaisikohan se tekemään työtä?
Vai kovasti työtä tekemällä Suomi nousee tästä suosta.
Tiedon puuttuessa pitää turvautua nettiin. Sieltä löytyy kaikenalaista tietoa – oikeaa ja väärää
Alla artikkelista poimittuja väittämiä, jotka kelvannevat ainakin väittelyn perustaksi.
Artikkelin henki on selvästi aloitusblogin linjan mukainen.
***
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.294916
07.09.2018
Suomea vaivaa krooninen työvoimapula – liian korkea asumistuki vähentää työvoimaa
TEM:n kansliapäällikön Jari Gustafssonin mukaan seuraavan hallituksen on saatava sosiaaliturva ja kannustinloukut kuntoon, jos hyvinvointivaltio aiotaan säilyttää.
”Korkeaa työllisyyttä tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi. Ruotsissa siihen on pystytty, samoin Saksassa.”
Gustafssonin kipeät ratkaisut koskevat etenkin sosiaaliturvan muutosta ja työn kannustavuuden parantamista. ”Esimerkiksi asumis- ja toimeentulotuki ovat liian korkeita verrattuna työvoiman hintaan. Työtä ei kannata ottaa vastaan.”
Nykyiseen 72 prosentin työllisyysasteeseen ei pidä olla tyytyväinen. ”Suomen miesten työllisyys on edelleen OECD-maiden heikoin, Kreikka mukaan lukien.”
Myös työkykyyn puututaan. ”Nyt ei edes tiedetä, paljonko on työttömiä, joilla on krooninen terveysongelma ja alhainen työkyky. Heitä on kuitenkin jopa kolmannes työttömistä työryhmän Raija Kerätär – Tuija Oivo alustavien selvitysten mukaan.”
Ulkomaalaisten osaajien ja opiskelijoiden maahanmuuttoa tulisi lisätä voimakkaasti. ”Kilpailu on hirveän kovaa kansainvälisesti. Muualla heitä haetaan ja houkutellaan.”
Albanus: ”Ulkomaalaisten osaajien ja opiskelijoiden maahanmuuttoa tulisi lisätä voimakkaasti.”
Periaatteessa olet oikeassa. Kuitenkin mielestäni ENSIN pitää työllistää mahdollisimman suuri osa suomalaisista – se on hyödyksi myös heille itselleen.
Toiseksi on ihan valtavan suuri ero siinä mistä ne ”osaajat ja opiskelijat” tulevat. Ihmiset eivät suinkaan ole samanlaisia. Joistakin kulttuureista tulee oikeasti osaavia, ahkeria ja hyödyllisiä – toisista puhtaasti haitallisia, jopa turvallisuusuhkia.
Väinö T : ”Putkisen ”lääkkeet” työttömyyden poistamiseksi tuo mieleen natsi-saksan menetelmät”
Nämä menetelmät ovat ainakin minulle tuntemattomia, joten piti yrittää ottaa netistä vastausta.
****
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131213-1933-kun-saksa-muuntui-ja-muuttui
Kuinka oli mahdollista, että edellisen sodan hävinnyt valtio nousi näin nopeasti?
Saksalainen kuuliaisuus
Kolmas valtakunta mobilisoitui kuuluisalla saksalaisella kurilla, tottelevaisuudella, pääomien suostuttelulla sekä ylivertaisella esiintymisellä. Kansallissosialistinen puolue osasi propagandan – kansa hullaantui ja äänesti Hitlerin valtaan, josta hän luopui itsemurhallaan vuonna 1945.
Terveelliset fyysisyyden elämäntavat olivat kunniassa!
1930 –luvun Saksassa arvostettiin ruumiinkulttuuria, omintakeista taidetta, mahtavia paraateja, voiman näyttöä ja kansallista tunnetta jostain sellaisesta ylivertaisuudesta, johon kansa sekosi oman itsetuntonsa noustessa sfääreihin. Hitler oli pelastanut Saksan alemmuudentunteesta ja palauttanut sen kunnian Euroopan väkevimpänä kansakuntana.
Kaikki, mihin Hitler tarttui, tuntui onnistuvan. Hitler asetteli taitavasti allaan olevat johtajat osin toisiaan vastaan, jolloin hänen oma asemansa säilyi koskemattomana.
Poikkeuksellinen vastuunkanto oli Saksan ideologinen ydin
Saksa edusti kaikesta huolimatta kansana läntisiä arvoja, tosin totalitarismin sävyttämänä – se sopi kuriin tottuneelle kansalle, joka ymmärsi, että kunkin henkilökohtainen vastuu teoistaan oli kansakunnan vahvuuden ydin. Tätä ominaisuutta Hitler osasi käyttää taitavasti hyväkseen. Kolmannen valtakunnan piti kestää 1000 vuotta – se kesti 12 vuotta.
Saksa hävisi Ensimmäisen Maailmansodan. Voittajat eivät olleet hävinneelle armollisia, vaan ajoivat Saksan kurjuuteen.
Oli supertyöttömyys, hyperinflaatio, jne.
Ajatus oli, että vain kovasti työtä tekemällä Saksa voi nousta siitä hirmuisesta kurjuudesta. Ei siis jaettu työttömille suuria työttömyyskorvauksia, vaan annettiin työtä. Rakennettiin moottoriteitä, rautateitä, tehtaita, asuntoja, jne., jne.