Kirjoitin vuonna 2017 artikkelin Suomalaista sotilaselektroniikkaa. 10.8.2019 entisten altimilaisten porukan Altimistien kokoontuessa kuulemaan Altimin Erikoisjärjestelmistä minä kerroin hieman enemmän.
Kun 130 mm Tornikanuunan automaatio oli oikeastaan ”minun lapseni”, niin keskityin kertomaan lähinnä siitä, enkä juurikaan puuttunut esimerkiksi Ilmatorjunnan johtamisjärjestelmiin, vaikka kehitin niihinkin yhtä sun toista.
Kun Erikoisjärjestelmät oli oikeastaan pseudonyymi Asejärjestelmille, niin käytin virolaista ”helleasuani” rekvisiittana. Tilaisuus oli varsin miellyttävä ja suorastaan lupsakka, vaikka osallistujia oli yli 60.
Kerroin mm. tykinputken asennon absoluuttiarvon erittäin tarkasti ohjelmistolle kertovasta SDC-kortistani. Osoitan miten kortilla kehitettiin erittäin tarkka ja stabiili referenssijännite ja miten pienten sähkömoottorien näköisiltä murkuloilta sitten tuli kaksi vaihtojännitettä takaisin ja niistä sitten laskettiin putken suunta.
Näytin kuulijoille abikopihtejä ja kysyin heiltä mikä tämä on. Kyllä yksi kuulijoista osasi kertoa, että abikopihdit. Kerroin, että näitä järjestelmiä valmistettaessa myös abikopihdit piti kalibroida – puristivat oikealla voimalla, ei liian pienellä voimalla, eikä liian suurella voimalla. Yhdet kalibroinnissa hylätyt pihdit sain itselleni ja olen niillä puristellut abikoja.
Kuvasta näkyy, että olin esitelmääni poiminut kyseisen 130TK asejärjestelmän kehittämiseen liittyviä päivämääriä melkoisen määrän vanhoista kalentereistani.
Kaikkia siellä näyttämiäni kuvia en esitä täällä julkisesti.
Altim Control oli erityisen hyvä työyhteisö. Kaikki siivoojasta toimitusjohtajaan tekivät sydämestään työtä yhteiseksi hyväksi – siksi Puolustusvoimat ostivat yhä uudelleen järjestelmiä Altimilta ja olisivat halunneet ostaa enemmänkin, mutta ainakin minä sanoin, että tuollaista emme tarjoa (Kenttätykistön ampuma-arvojen laskin). Vielä vuosien päästä Pääesikunnan edustaja harmitteli, että emme suostuneet tarjoamaan.
Kyseiseen asejärjestelmään kotimainen Tampella teki erinomaisen hyvän tykin. Kokonaisuus oli ja on aivan loistava. Edelleen käytössä.
Tein diplomityöni Ahlströmin Warkauden paperitehtaalla 1968. Ahlstöm ja Varkaus olivat silloin Olavi Lehtikosken johdolla maailman huippua ja edelläkävijöitä paperikoneen tietokonesovelluksissa. Myöhemmin diplomityöni paikallinen ohjaaja fil.lis. Lehtikoski kumppaneineen oli käynnistämässä Altim Conrol Oy:tä. ..
Lehtikosken nimi oli Altimilla esillä. Hänellä taisi olla jonkinlainen ”konsulttitoimisto” rakennuksessa, jossa on nyt ravintola Kaksi Ruusua.
Palaan vielä suurenmoiseen automaatioyritykseen Altim Control. Menin sen palvelukseen vuonna 1980.
Silloin Altim valmisti ja myi lähinnä erilaista teollisuusautomaatiota. Oli omaa elektroniikkaa ja ohjelmistoja. Elektroniikka oli E1-kortteja tietysti E1-kehikoissa. Korteista oli hinnasta säästämättä tehty luotettavia – toimii, toimii ja toimii. Määrät olivat pienehköjä, joten komponenttien hinnalla ei ollut juurikaan merkitystä. Luotettavuus oli tärkeintä. Vaikkapa paperikoneen alasajo jonkun vian vuoksi maksoi aivan hirveästi – siksi vikoja ei siedetty.
Altim kuitenkin kasvoi, sen myynti kasvoi, kustannukset kasvoivat. Yrityksen pitää myös tuottaa voittoa – tai …
Minä kiinnitin huomiota erittäin kalliiden komponenttien käyttämiseen, ehdotin eri korttien uudelleensuunnittelua halvemmilla mutta silti luotettavilla komponenteilla. Ehdotukseni hyväksyttiin. Tein runsaasti olosuhdetestejä erilaisille komponenteille ja suunnittelin uusia kortteja. Siten saatiin tuotekustannuksia alemmaksi.
Uusien projektien myötä tarvittiin myös kokonaan uusia erilaisia elektroniikkakortteja täyttämään asiakkaiden erilaisia tarpeita – no, minä sitten määrittelin ja suunnittelin yhä uusia kortteja. Varmaan se oli syynä, että minut lähetettiin 130 mm Tornitykin protoon tutustumaan. Siitä seurasi asejärjestelmien lisääminen Altimin repertuaariin.
Mihin Altim kaatui?
Minun mielestäni Altim ei kaatunut mihinkään. Asiakkaat ostivat automaatiojärjestelmiä ja olivat niihin hyvin tyytyväisiä.
Teollisuusautomaatiossa oli kova kilpailu. Yhtenä kauniina päivänä jenkkifirma Honeywell teki Ahlströmille ostotarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä – Honeywell sai innovatiivisen kilpailijan pois markkinoilta.
Toki kaupan toteuduttua ja Altimin ajettua oma tuotekehityksensä alas Honeywell sai kuulla asiakkailta, että emme me teidän automaatiota osta, mutta olisimme mielellään ostaneet Altimilta.