Suojeluskunnat ovat vapaaehtoisen maanpuolustuksen kulmakivi – ja myös yleensäkin maanpuolustuksen kulmakivi. Vapaaehtoiset erittäin korkeasti motivoituneet suojeluskuntalaiset ovat aina valmiina taisteluun Isänmaan vapauden puolesta – tarvittaessa kuolemaan saakka. He tietävät jo Suojeluskuntaan liittyessään, että ryssät tappavat heidät erittäin julmalla tavalla voittaessaan sodan. Tavallisen asevelvollisen motivaatio vaihtelee suuresti. Parhaimmillaan hän on kuten suojeluskuntalainen, mutta heikoimmillaan pakosta mukaan tullut, jolla ei ole minkäänlaista taistelutahtoa sodassa.
Erikoisjoukkojen sotilaat ovat suojeluskuntalaisten tavoin aina kaikki vapaaehtoisia. Heidät on yleensä valittu suuresta joukosta halukkaita tiukoilla valintakokeilla. Erikoisjoukkojen sotilailla on yleensä paras mahdollinen aseistus ja koulutus. Heidät koulutetaan mm. suorittamaan nopeita köysilaskeutumisia helikoptereista, hyppäämään laskuvarjolla varustuksen ja aseen kanssa, räjäyttämään, käymään lähitaistelua eri menetelmin, jne., jne. Erikoisjoukkoja on aina hyvin pieni osa sodanajan joukoista.
Sissi puolestaan tyypillisesti käy sotaa vihollisen alueella tai vihollisen valtaamalla omalla alueella epätavanomaisin menetelmin. Hän voi olla erikoisjoukkojen sotilas, suojeluskuntalainen tai kuka hyvänsä Isänmaansa puolesta taisteleva henkilö. Oikea sissi ei käytä ampuma-asetta kuin vain viimeisenä epätoivoisena yrityksenä pelastaa itsensä kun on joutunut tilanteeseen, johon ei olisi pitänyt joutua.
Sissi käy sissisotaa kontaktittomin keinoin – parhaimmillaan sissi tuottaa vihollisille suuria tappioita ilman, että vihollinen edes milloinkaan näkee häntä. Se tarkoittaa kylkimiinoja, viuhkapanoksia (molemmat tietysti kaukolaukaistuina), ja esimerkiksi tierumpujen tai siltojen räjäyttämistä vihollisen alta. Tyypillisesti vihollisen kolonnaa väijyy väijytyksessä vain yksi sissi tai sissien taistelijapari – mutta sillä erittäin pienellä määrällä sissejä tuotetaan viholliselle erittäin suuret tappiot.
Virossa
Olen ollut Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) aktiivijäsen pitkälti yli neljännesvuosisadan.
Nyt Viron Suojeluskunnan komentajana on aloittanut eversti Riho Ühtegi. Riho on edellinen Viron Erikoisjoukkojen (Virossa puolustushaara, eikä vain aselaji) komentaja.
Tulee olemaan äärimmäisen mielenkiintoista seurata Viron Suojeluskunnan (jonka aktiivijäsen edelleen olen) kehitystä eversti Ühtegin (joka noussee pian kenraalikuntaan) johdolla.
Ühtegi on lausunut julkisuuteen, että ryssät voivat kyllä valloittaa Tallinnan parissa päivässä – mutta ne tapetaan sinne. Se kuulostaa täysin ”Putkisen strategialta” – jota olen useaan otteeseen harjoittanut Virossa johtamissani valtakunnallisissa sotaharjoituksissa.
Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten hyvin tulevan kenraali Ühtegin ja minun näkemykset sopivat yhteen – olemme molemmat varsin itsepäisiä yksilöitä.
Tämä asia ei suinkaan koske pelkästään Viroa, vaan ihan täysin myös Suomea.
On erittäin valitettavaa ja haitallista, että Suomessa ei nykyään ole Suojeluskuntia.
Vaikka sotavälineet on kehittyneet niin aina lopulta on jalkaväen mentävä ja otettava paikka haltuun. Kyllä kone armeijan jalkaväkeä vastaan on tänäkin päivänä sissi sodankäynti tehokas keino heikommalla osapuolella. Ei ne tietyt asiat ole muutamassa tuhannessa vuodessa muuttuneet.
Juuri näin Juha.
Sodankäynnin välineet ovat kehittyneet, mutta periaatteet ovat pysyneet käytännössä samana.
Pieni määrä sissejä iskee ylivoimaista vihollista lujasti hyvässä paikassa ja katoaa saman tien paikalta. Kun niitä ”neulanpistoja” on tarpeeksi, niin vihollinen on kusessa.