Otin juuri erinomaiseen kotimaiseen Iittalan viinilasiini hyvää espanjalaista punaviiniä Gran Sangre de Toro. Se hyvyys on tietysti makuasia ja siitä on turha kiistellä.
Olen ollut hyvien punaviinien ystävä jo kymmeniä vuosia – jopa järjestänyt punaviinien sokkomaistiaisiakin.
Esimerkiksi Saksassa käydessäni (lentokoneella) sain tuotua kerralla noin kaksi pulloa jotakin erikoista punaviiniä, jota sitten yleensä säilytin kaapissani vuosia ennen kuin viiniä maisteltiin.
Jostakin syystä, jota en muista – ehkä vaimoni keksintöä oli, että juhlapäivänä nautimme yhdessä pullollisen Sangre de Toroa (härän veri). Lasipullon kaulassa roikkui pieni muovinen härkä.
Näillä ”punaviinin hankintareissuilla” Saksasta sattui kerran aikatauluongelma. Minun piti olla Virossa järjestämässä suurta sotaharjoitusta heti Saksan reissun jälkeen. Ei ollut mahdollista, että olisin käynyt välillä kotona Varkaudessa.
Silloin oli voimassa hyvin tiukat rajoitukset kuinka paljon alkoholia yms. sai tuoda Suomeen Virosta. Kun minulla oli jo kiintiö täynnä Saksasta ostettuja viinejä, niin leimautin Suomen tullissa ne pullot Suomen Tullin leimoilla ennen Viroon matkustamista. Siten sain ostaa myös Virosta viinejä kiintiön verran kun niissä Saksasta ostetuissa pulloissa oli jo Suomen tullin leimat etiketeissä.
Virossa on sanonta: Kui kuidagi ei saa, nii kuidagi ikka saab. (jos se ei mitenkään onnistu, niin jollakin konstilla se kuitenkin onnistuu). Se sanonta on nähdäkseni alun alkaen peräisin virolaisilta taistelupioneereiltä. Ainakin sen minulle kertoi virolainen erikoisjoukkojen pioneeri.
Tämä EI ollut viinimainos – on taatusti suuri joukko parempia viinejä kuin artikkelissani mainitut. Koko juttu kuitenkin tuli mieleen tietystä viinimerkistä.
”Härän verta” on useastikin juotu ja ihan käypäistä viiniä se on.
Mä ostan halpaa chileläistä Sunrise merlot -punaviiniä (7,48 euroa Alkossa) Ihan ookoo ruoka- ja seurusteluviini.
En muista koskaan maistaneenikaan auringonnousuviiniä.
Arjessa maistuvat maanläheiset ja konstailemattomat espanjalaiset punviinit, Riojan alueelta tietysti, edullisia ja aina luotettavia ovat ne.
Juhlahetkiin sitten kuivatuista rypäleistä valmistettua Amaronea.
Riojan alueelta olen maistellut useampiakin hyviä viinejä. Esimerkiksi Gran Coronas Cabernet Sauvignon.
Amarone ei tule mieleen.
Amarone onkin italialainen Valpolicella – olen saattanut sittenkin maistella. Valpolicellat eivät ainakaan ole huonoja viinejä, niitä on tullut valittua ravintoloissa ruokaviineiksi. Jostakin syystä niistä joutuu myös maksamaan pitkän pennin. Tallinnan vanhasta kaupungistakin niitä löytyy. Eräässä ravintolassa on vallan erinomainen valikoima. Ulospäin ravintola ei näytä kummoiselta, mutta kun menee sisälle, niin viinipullohyllyjä on joka puolella hirmuinen määrä.
En malta olla kirjoittamatta siitäkin, että se Riojan alue, josta mm. Torresin Gran Sangre de Toro on peräisin on osa Kataloniaa, joka parhaillaan pyrkii itsenäiseksi Espanjan vallan alta. Espanjan sosialistinen keskushallinto taas puolestaan yrittää tuomita katalaanien johtajat maanpettureina ja riistää katalaaneilta autonomian rippeetkin.
Tein kerran Barcelonaan pitkähkön lomamatkan poikieni kanssa. Kiertelimme Barcelonan erinomaisia museoita ihastellen katalaanien valtavan pitkää ja rikasta historiaa.
Ei ole vaikeaa vetää yhtäläisyyksiä Suomen ja Katalonian sekä toisaalta Espanjan ja Venäjän välille.