Melkoisen helppotekoinen ja omasta mielestäni hyvä sapuska – moneksi päiväksi.
Hackmanin 4 litran teräskattilaan 1,4 l vettä. Kun vesi rupeaa kiehumaan, niin siihen 3 kpl Maggi Kostilja lihaliemikuutioita, loraus ruokaöljyä ja 400 g Myllyn paras makaroonia. Välillä sekoittelua.
Fiskarsin Hard Face 3,5 litran kattilaan köntti voita ja 800g – 1 kg rasvaista sika-nautajauhelihaa. Kattilaan siksi, että korkeat reunat estävät sinne sun tänne lentävät rasvaroiskeet. Ruskistellaan, käännellään ja väännellään. Sekaan hieman suolaa, cayennepippuria ja valkopippurijauhetta. Annetaan kypsyä.
Paloitellaan suurehkoiksi palasiksi pari isohkoa sipulia.
Kun makaronit ovat turvonneet suunnilleen oikeaan kokoonsa, niin sekaan sipulit ja liha. Sekoittelua silloin tällöin kunnes neste on lähes kokonaan imeytynyt.
Syvälle lautaselle suuri annos jäähtymään ja sitten herkuttelemaan. Ei tarvitse ketsuppia, eikä muitakaan lisukkeita. Jatkossa lämmitetään mikrossa sopiva köntti ja taas naamariin.
Tästä ei tartte tykätä – sen maku on makuasia – mutta halpaa ja hyvää syötävää vähällä vaivalla.
Halpa ja hyvä on usein epätosi – mutta ruoassa varsin totta. Kotimaisilla kasviksilla on usein iso osa.
Jos jauheliha on normaalihinnassa suuruusluokkaa 5€/kg ja siitä saa vielä 30% alennusta, niin ruoka-annokselle ei jää hirveästi hintaa.
Kasviksista puheen ollen tein eilen kesän ensimmäisen tomaatti-sipuli-salaatin. Se on minun herkkuani kesällä hyvistä kotimaisista tarpeista. Sellaisenaankin hyvää, mutta jos laittaa pikkuisen kastiketta sekaan niin vieläkin parempaa: ruokaöljyä, punaviinietikkaa, sokeria, suolaa, mustapippurirouhetta. Kunnolla sekoitusta useaan kertaan (jääkaapissa välillä).
Pitikin heti käydä jääkaapilla lusikoimassa sitä herkullista salaattia.
Minulla on sapuskoissakin melkoisen tarkka vuoden kierto.
Ensimmäisenä keväällä tulee yleensä korvasienet. Tänäkin vuonna on syöty.
Seuraavaksi pitää käydä metsässä popsimassa suoraan suuhun kuusenkerkkiä. Sekin vaihe on suoritettu.
Sitten tulee omasta raparperipuskasta raparpereja. Eilen söin viimeisen annoksen kehittämääni raparperikaurapuuroa tietysti täysmaidon kera.
Seuraavaksi pitää poimia nokkosenlehtiä ja tehdä niistä nokkosvelliä tai puuroa miten sattuu miellyttämään.
Kohtapuoliin on myös metsämansikoilla herkuttelu – tietysti suoraan suuhun.