En käsitä miksi uutisointi ei ole yksiselitteistä ja ymmärrettävää.
Taisi olla eilen 20.9.2019, kun uutisoitiin, että:
1. Neljän korvetin rungot valmistetaan Raumalla hintaan noin 1300 miljoonaa euroa.
2. Taistelunjohtojärjestelmä (sensoreita, tietokoneita, viestijärjestelmiä, järjestelmien integrointi) ostetaan Ruotsista Saabilta. Taisi olla yli 400 miljoonaa euroa.
Mutta jostakin kumman syystä ei kerrottu kokonaisuudesta, se kohta 2 ei suinkaan ole laivojen aseistus:
3. Jo aiemmin on päätetty kevyttorbedojärjestelmästä Saabilta.
4. Ja pääasejärjestelmä (ohjukset Gabriel) Israelista.
5. Sekä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Raytheon RIM-162 ESSM jenkkilästä.
Nämä mainitsemani kohdat 3-5 luonnollisesti merkittävään lisähintaan jokainen positio. Ei sillä, etteikö kaikki päätökset voisi olla vaikkapa aivan erinomaisia, mutta uutisoinnissa olisi voinut mielestäni kertoa kokonaisuuden.
Hornetit korvaavassa hankinnassa on kerrottu myös ylläpidon ja modernisointien maksavan – niistä ei ole Merivoimien hankinnan yhteydessä kerrottu mitään.
Hankinta voi olla jopa kokonaisuudessaankin hyvä, mutta minusta tiedotus ontuu molempia jalkoja.
Ulkomaisissakin tiedotusvälineissä on aivan harhaanjohtavia kirjoituksia hankinnasta – kun kaikkea ei ole kerrottu selkokielellä.
Olen aiemmin vuosien mittaan kritisoinut neljän korvetin hankintaa useaan otteeseen. Minun mielestäni olisi pitänyt hankkia suuri määrä pieniä nopeita, ketteriä veneitä, joita olisi helppo naamioida näkymättömiin saaristossamme.
No, nyt ”arpa on heitetty”, tilaus on tehty – nyt ei ole enää hyötyä mussuttaa, että olisi pitänyt tilata jotakin muuta. Ponnistelkoon jokainen sen hyväksi, että tehty investointi hyödyttää Suomen maanpuolustusta mahdollisimman hyvin.
Siis liian massiivisia_tehohyöty ?
Rauhan aikana ne Pohjanmaa-luokan korvetit ovat varmasti aivan mainioita. Voivat laskea merimiinoja, torjua sukellusveneitä, valvoa puolueettomuutta, niissä on hyvät majoitustilat ja keittiöt. Niillä on mukava tehdä laivastovierailuja ja vaikka Maapallon ympäripurjehduksia.
Mutta sodan aikana ne ovat aivan helvetin suuria maaleja viholliselle, eikä Suomella ole lentotukialuksia koneineen, eikä AWACSeja, suojaamaan niitä. Horneteilla ja niiden seuraajilla on ”tuhat” muutakin tehtävää kuin suojata niitä korvetteja.
Hyvä puoli lienee jäänmurtokyky, voivat mennä minne haluavat, pienillä veneillä pääsisi talvella vain valmiita väyliä.
Ei ne nyt sentään jäänmurtajia ole. Oikeakaan jäänmurtaja ei pääse millaisissa jääolosuhteissa hyvänsä eteenpäin.
Nämä monitoimikorvetit päässevät yleisissä Itämeren ja Suomenlahden jäissä kohtalaisesti liikkumaan, mutta ei sielläkään kesäolosuhteita vastaavasti. Talvella jonnekin Kemiin ei ole yksin mitään asiaa yrittää.
Jäissä nopeus ja liikehtimisvapauskin on olematon, siten niin sanottuja istuvia ankkoja maalitauluksi viholliselle.
Vanhaan hyvään aikaan jäänmurtajat rakennettiin Suomessa niin, että niissä oli valmiiksi rakennettu paikat aseille – nopeasti varustettavissa ”sotalaivoiksi”. Silloin jäänmurtaja voi toimia samalla kauppalaivasaattueen saattoaluksena. Niin pitäisi olla nytkin.