Tämä juttu oli Iltasanomissa, mutta linkki johti tuonne alla.
Hän puhuu kuin Stubb kielitaidoillaan; englantia, ranskaa, ruotisia ja venäjää mistä tämä linkki on. Siinä näyte jostakin muusta kuin ”tankeroenglannista”.
Kuunelkaa:
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/kulmunin-englannin-kieli-keraa-kiitoksia-tama-suosikkisarja-on-keskustajohtajan-kehutun-kielitaidon-salaisuus-6.3.541514.188c915f91?utm_campaign=shareaholic&utm_medium=twitter&utm_source=socialnetwork
Kuunelkaa:
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/kulmunin-englannin-kieli-keraa-kiitoksia-tama-suosikkisarja-on-keskustajohtajan-kehutun-kielitaidon-salaisuus-6.3.541514.188c915f91?utm_campaign=shareaholic&utm_medium=twitter&utm_source=socialnetwork
Hyvä avaus, kielitaito.
Itse tein taannoin avauksen aiheesta ( saattoi olla jo AL-Blogien) aikoina, monellako kielellä pystyt hoitamaan työsi?
On aivan eri asia pärjätä ”mitä kuuluu ja saanko kupin kahvia” keskusteluissa kuin hoitaa esim. omalla kohdallani hoito / lääketieteellistä termistöä, ilman, että olisi varaa erehdykselle.
Itselleni vaatimus jää kahteen vieraaseen englanti ja ruotsi, molemmat koeponnistettuja, mutta samaan aikaan pärjään kyllä ”hälläväli” keskusteluissa joillain muillakin kielillä, mutta miten se hyvä kielitaito määritetään?
Ruotsia joskus osasin, mutta kun ei sitä pirkule tarvi missään, edes Ruotsissa.
Englannin englanti, amerikan englanti ja etelävaltioiden englanti sujuvat.
Vanhoilla päivilläni aloin opiskella eestin kieltä, ihan omatoimisesti. Nykyisin sillä tulen reissuillani hyvinkin toimeen.
Ihan tuo vaan sujui CD-levyiltä; melko helppoa se oli.
Saksaa puhun ennestään; kiitos koulun pitkän saksan ja reissuillani paljonkin saksaa jouduin käyttämään ja kun pikkuveljeni asui aikoinaan Saksassa, kielitaitoa kertyi.
Englannin alkeet opiskelin samoilla metodeilla kuin eestin kielenkin.
Ruotsilla, missä sitä on tarvittu, olen aina pärjännyt. Sillä muuten pärjää Norjassa, Tanskassa, Ruotsin ohella.
Minusta kielilahjakkaan Kulmunin tasolle ei tarvitse yltää. Arkioloissa ja matkailussa pärjää vähemmälläkin. Mutta esimerkkinä hän ja Stubb ovat hyviä.
Jos pääsee jo päiväkoti-iässä kylpemään kielissä, se on hyvä ratkaisu.
Olen tästä aikaisemminkin kertonut lapsen lasteni tasosta Saksassa. Jo 10- vuotiaana sujuvaa saksaa, suomea, espanja ja ranska on jo alkanut koulussa.
Meikäläiset kylpivät siinä normaalissa ammeessa; ruotsi, pitkä englanti, lyhyt saksa. Jos niitäkin pitää yllä ok.
Sitten lisäkielinä espanjaa riittävästi kuten venäjänkin peruskuvioita ovat avuksi.
Kaiken avain on jatkuva ylläpito.
Minulle Kulmuni oli melko, tai oikeastaan täysin tuntematon, ennen Keskustan puheenjohtajavaaleja. Vaikuttaa näin ensialkuun melko pätevältä ja ulosanti ihan hyvältä. Toivottavasti politiikka ei pilaa heti, nuorta ihmistä.
Minulle nyt vain on tullut sellainen käsitys, että Kulmuni asetettiin ehkä eräänlaiseksi ”nukkehallitsijaksi”, todelliset ”naruista vetelijät” lienevät ehkä muualla.
Vaikka politiikkaa seuraankin, kovin vähän osallistun; mielestäni Kulmuni ”nostettiin” Kepun keulakuvaksi. Minua ei hämää ”missimäinen” ulkokuva. Kokoomuksella oli samantyyppinen tämän seudun exministeri Sanni-Grahn Laasonen.
Minä olen vähän samaa meiltä. Ei Kulmuni pysty keskustaa nostamaan, se on ihan muiden käsissä.
Ei tietysti hyvä kielitaito pahasta ole mutta tärkeämpää kuin soljuva kieli on puheen sisältö ja se miten sanat muttuvat lihaksi.
Kulmunista en pysty veikkaamaan onko lintu vai kala, aika näyttää, toivotan onnea valitsemallaan saralla.
Se vielä pitää sanoa että toivon että jos Saarikko on vaihtoehto niin Kulmunilla riittäisi eväät jatkaa yli Kepun seuraava puoluekokouksen.