https://www.aamulehti.fi/a/201464350?c=1522737894164
”Tampereen koulujen ilmanvaihto suljetaan muutama tunti koulun päätyttyä ja käynnistetään taas aamulla pari tuntia ennen koulun alkua. Pian Sisäilmayhdistys ja useiden kuntien asiantuntijat tekevät tavasta suosituksen kaikkiin palvelurakennuksiin. Aamulehden haastattelemat asiantuntijat näkevät ilmanvaihdon katkaisemisessa riskejä.”
Jo aiemmin on todettu, että ilmastoinnin sulkemisen seurauksena rakennuksissa oleva kosteus ei poistu ja se ajanaoloon johtaa homehtumiseen.
Ilmastoinnin sulkemista alettiin aikanaan käyttää kuuluisan ”energiakriisin” jälkeen muka säästämään energiaa.
Tuloksena on ollut massiivinen määrä homerakennuksia, mutta poliittiset päättäjät ja virkamiehet eivät ole asiaa ymmärtäneet.
Eurojen säästöillä on saatu aikaan miljoonien eurojen vahingot ja Tampereella aiotaan tehostaa tuota vahinkotuotantoa.
Niinpä, mm mökit jotka vetää sen verran kuin on normaalia ei mätäne ja homehdu, eihän ”pullo ilmanvaihto” voi johtaa muuhun kuin homeeseen.
Kouluissa voitaisiin käyttää hyväksi lämmön talteenottoa ulos puhallettavasta ilmasta. Tällöin tehokkaampaa tuuletusta voitaisiin käyttää niin kauan kuin poistoilmassa on merkittävästi kosteutta.
Myös koulupäivän jälkeinen siivous nostaa ilman kosteutta.
https://www.aamulehti.fi/a/201464350?c=1522737894164
”Ohjeistusta on työstetty noin puolen vuoden ajan ja nyt se on kommentointikierroksella.”
Mitähän tämä ’työstäminen’ on olut? – joukko ihmisiä on istunut palavereissä aukoen päätään, vai? Olisiko kannattanut kääntyä VTT:n puoleen. Ongelma on Suomessa niin laaja, että asiasta pitäisi tehdä mittauksiin ja kokeisiin perustuva tutkimus – pelkillä jutusteluilla ei saada toimivia ratkaisuja.
***
Tässä yksi kannanotto:
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/koulujen-sisailmaongelmien-taustalla-usein-tekniset-syyt-saastot-laiminlyonnit-ja-vaarat-toimintatavat-6641000
12.4.2017
Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala sanoo, että asianmukainen ilmanvaihto, huolto ja kunnostukset vaativat sen, että niistä säästäminen lopetetaan kunnissa. Asia on uusien juuri valittujen kunnanvaltuutettujen käsissä.
Suurimmassa osassa kouluja ongelma on se, että ilmanvaihtoa ei pidetä päällä kuten pitäisi.
”Tämä johtuu siitä, että kunnat säästävät sähköä. Ilmanvaihto on suunniteltu niin, että luokkahuoneen ilmanvaihto pitäisi olla päällä kerran kahdessa tunnissa, mutta nyt ilmanvaihto käytetään päällä ruokatunneilla tai vain tunnin ajan koulupäivän jälkeen ”, Kujala sanoo.
Sainhan FB:ssä Tampereeen Kuntapolitiikasta kovan keskustelun aikaiseksi:
Perseelleen mennään tällä mallilla.
https://www.facebook.com/groups/tampereenkuntapolitiikka/1060186610834703/?comment_id=1060327880820576&reply_comment_id=1060365687483462¬if_id=1551099861954478¬if_t=group_comment
”Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala sanoo, että asianmukainen ilmanvaihto, huolto ja kunnostukset vaativat sen, että niistä säästäminen lopetetaan kunnissa. Asia on uusien juuri valittujen kunnanvaltuutettujen käsissä.”
Lämmön talteenotto poistoilmasta säästäisi energiaa niin paljon, että se voisi olla edullisin ratkaisu, mikä mahdollistaisi jälkituuletuksen.
Jos poistoilman lämpötila olisi 5 astetta ja ulkolämpötila 15, niin sekin erotus saataisiin talteen. Jos 15-asteinen ilma olisi vielä märkää, niin lämmityshyöty olisi vielä suurempi, jos kosteutta tiivistyisi poistoilmasta.
Toki jaloenergia eli sähkö lienee kalliimpaa kuin öljypolttimella tuotettu lämpö.
Kerrostalomme hallitus on sen verran avantgarde-porukkaa, että nyt syksyllä asennettiin lämmön talteenottosysteemi. Investoinnin takaisinmaksuaika lienee lyhyempi kuin mikä maalämpösysteemillä olisi.
Nyt on pitkälti kysymys joko alipaineistetusta tai ylipaineistetusta ilmanvaihdosta. Nykyiset systeemit käyttävät alipaineistettua, koska se muka pitää pöpöt pois, jos on homeita, hengityskosteutta, hiilidioksidia tai rakennusvireistä tullutta kosteutta. Paskapuhetta.
Ainoa oikea tapa on perinteinen ylipaineistettu ilmanvaihto, jossa puhdistettu ilma johdetaan tilaan, johdetaan ulos ottamalla lämpö talteen. Ja rakentamisessa lopetetaan rakennuksista pullojen tekeminen luonnollisen rakenteiden hengitysten sijasta. Tätä mieltä on myös korjausrakentamisen arkkitehti Panu Kaila.
Alipaineistettu ilmanvaihto on ollut perinteistä siitä lähtien kun savupirteistä irtauduttiin.
Pakkasella ylipaineistettu ohjaa kosteutta sisältävää lämmintä ilmaa eristeisiin. Eristeiden ulkopinnan kylmyydessä kosteus tiivistyy eristeen rajapintaan, ymmärtääkseni. Ei soveltune kouluihin tai muihin yleisötiloihin, missä kosteutta ilmaan kehittyy melko paljon.
Ylipaineistettu oli käytäntöä vielä 50-60 -luvuilla rakennetuissa suurissa koulurakennuksissa, jotka olivat pääosin kiveä. Mm. Siivikkalan v. 1952 valmistunut kansakoulu kymmenien muiden täysin samojen piirustusten mukaan rakennettujen kanssa. Oppilaita oli parhaimmillaan 40 h / luokka ja koko koulussa 160-180 oppilasta.
Ei ollut homeista silloin tietoakaan, mutta oli räppänät, tuuletusikkunat ja koulun aikana järjestäjät tuulettivat luokat kaikkien oppilaiden ollessa ulkona. Kun koulun oli ”kiinni”, luonnollinen ilmanvaihto hoiti asian. Lämmitys oli vesikeskuslämmitys ja lämpö tuotettiin itse pannuhuoneessa koivuhaloilla.
Kukaan oppilaista ei sairastunut koulun sisäilmasta. Sen sijaan jonkun oppilaan vaatteet haisivat vanhalle omakotitalolle- homeelle, niin kuin on vielä tänäänkin joillakin.
Hometta alkoi muodostumaan vasta sitten kuin muutettiin järjestelmät koneellisiksi lisäeristeineen.
Ruotsi on keskittynyt rakentamaan lähes kaikki koulunsa itse hengittävillä rakennusmateriaaleilla ja ylipaineistetulla luonnon systeemillä, jota hieman nykytekniikka auttaa.