https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba8caa62-e787-4413-b3fa-bc9e3bb348f9
”Iltalehden haltuunsa saamasta hallitusohjelmaluonnoksesta löytyy erittäin kiinnostava lause:
”Palautetaan toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa.”
Kirjaus tarkoittaa sitä, että ruotsin kieli palaa pakolliseksi aineeksi niillä ylioppilaskokelailla, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. ”
Tätä jo pelkäsin, kun tiedossa oli, että demut, kepulit ja rasisinen kansanpuolue pääsevät tekemään lehmänkauppoja.
No mitähän haittaa tuosta on esim. JuhaK:lle ??
Kyse on periaatteesta ja joillekin selkeästä haitasta ja rasistisen kielipuolueen halusta kyykyttää suomenkielisiä..
Se, että suomenkieliset pakoteaan opiskelemaan n. 4% vähemmistön murretta siksi, että tällä vähemmistöllä muka olisi palvelut omalla murteellaan koko Suomessa, on täysin kestämätön perustelu, koska edes virkamiesruotsi ei kelpaa tälle rasistiselle kielipuolueelle palvelukieleksi.
Myös väitteet siitä, että Suomi olisi kaksikielinen on valhe, koska Suomessa on kourallinen kaksikielisiä kuntia ja loput yli 95% ovat lain mukaan yksikielisiä.
Lisäksi Oolanti saa kieltää estää suomen kielen käytön alueellaan, joten se siitä kaksikielisyydestä.
Edelleen selitykset siitä, että ruotsi muka helpottaisi muiden kielten oppimista ovat pelkkää soopaa.
Ruotsin kíelen osaaminen ei todellakaan helpota esim. saksan kielen oppimista, koska sekä sanasto että erityisesti kielioppi ovat täysin erilaisia.
Englannin opiminen taas on niin helppoa, ettei ruotsista ole kielioppeineen siihen apua.
Haittaa pakkoruotsista on sellaiselle, joka ei aio mennä opiskelemaan kieliä.
Ruotsiin käytetyn ajan voisi käyttää hyödyllisemmin tarpeellisten aineiden opiskeluun, koska esin teknisellä puolella ei ruotsalaisia alan opuksia yleensäkään käytetä, mutta englanninkielisiä ja saksankielisiäkin kyllä.
Myös virkamiesruotsin vaatiminen virkamiehiltä on haita, koska likimain100% virkamiehistä suomenkielisillä alueilla ei eläessään sitä joudu käyttämään ja ruotsinkielisillä alueilla suomenkieline ei yleensä virkamieheksi helpolla pääse – eikä siihen yritäkään kuin alueella asuvat.
Virastoissa riittäisi muutama henkilö, joka osaa kieltä kunnolla näiden ”omakielisten” palvelujen antamiseksi.
Sinänsä huomautan Iivolle, että puhun sujuvasti riikinruotsia, mutta en osaa hyvin tätä rantaruotsalaisten ikivanhaa suomenkielen sanoilla sekoitettua murretta
”No mitähän haittaa tuosta on esim. JuhaK:lle ??”
Ehkei juhak tarkastele asiaa itsekkäästä näkökulmasta, siis toisin kuin freudentalistipuolue.
Mauno Koivisto joutui olemaan pääministerinä hallituksessa joka lisäsi pakkoruotsittamista eli osallistumaan suomalaisten väkisinmakaamiseen eli raiskaukseen pakkoruotsilla ilman kansalaisten omaa suostumusta.
Koivisto sanoi kantanaan, että pakkoruotsituksessa oli kyse enemmänkin politiikasta kuin pedagogiikasta.
Pedagogiikka ottaisi huomioon yhteiskunnan ja yksilön edun.
Koiviston pääministerikaudella oli freudentalistipuolue tarpeen hallituksessa eduskunnan enemmistön tuen saamiseksi. Näin freudentalistit päästettiin raiskaustoimiinsa, joita se vaati, jotta suku jatkuisi ja lisääntyisi. Tilanne on sama nyt kuin Koiviston hallituskaudella.
—————————–
Kyllähän tuollainen toiminta on omiaan aiheuttamaan vitutushaittaa älyä omaavien kansalaisten keskuudessa.
Demaripuolue on latvasta lahoa porukkaa. Jakaa mielellään runsaasti rahaa RKP:n lukuisille nuorisojärjestöille tutkimatta niitten freudentalismin astetta. (Pappa Freudenthal toimi rotuoppeineen hitlerismin esitaistelijana.)
”No mitähän haittaa tuosta on esim. JuhaK:lle ??”
Oikeampi kysymys lienee, mitähän haittaa tuosta on tuleville lukiolaisille ja ylioppilaille?
Tuntuu siltä, että joissakin asioissa osa päättäjistä haluaa olla hyvinkin nurkkakuntaisia ja elää vahvasti menneisyydessä. Ei haluta nähdä, että elämää on muuallakin kuin Pohjanlahden länsipuolella.
Totuus nyt kuitenkin on se, että englanti on ylivoimaisesti eniten käytetty kieli liike-elämässä ja kansainvälisessä kanssakäymisessä. Maailmalla liikkuessa aika harvoin törmää ruotsin kieltä puhuvaan ihmiseen.
Englanti, saksa, espanja, kiinan kieli jne. ovat paljon hyödyllisempiä kuin ruotsin kieli suomalaisen nuoren kannalta, jos hän suuntautuu kansainvälisiin tehtäviin. Näin myös kun kyseessä on esim. suomalainen, kansainvälisesti toimiva yritys.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikson sanoi jo keväällä ennen vaaleja, että ainoa kynnyskysymys RKP:lle on se, että ruotsin kielen asemaa ei heikennetä. No nyt RKP sai lypsettyä lisää etuja itselleen.
Henrikinpoika taitaa olla pesunkestävä freudentalisti, joka haluaa säilyttää myös perustuslain kuudennen pykälän vastaiset etniset etuiluoikeudet. Eli hänen tahtonsa näyttää olevan, että köyhempää finne-virtasta syrjitään vauraamman finjländare-janssonin iloksi ja eduksi. Tällainen ”positiivinen syrjintä” alkaa olla poissa muodista maailmalla, sen sijaan maailmalla tehdään päin vastoin, eli pyritään hyvittämään aiempaa syrjintää.
Liian pitkälle menevä etnonationalismi näyttää olevan latvastaan lahojen demarien suosiossa.
Freudenthal-jugendillekin ollaan jakamassa hulppeasti rahaa liikoja kyselemättä,
Juha avasi tärkeän asian, mutta minä en pysty asiaa ottamaan näin rauhallisesti. Hyvä aloitus, mutta minä näen asian vähän ikävämmin. Palataan astialle.
Minulle ja 70-80-90- lukulaisille opiskelijoille siitä on ollut vain puhdasta hyötyä. Ei ole haitannut saksan, englannin ja, espanjan jne. oppimista mitenkään -päinvastoin.
Tuskin se oli päinvastoin, koska en ole todellakaan huomannut mitään hyötyä rantaruotsista saksaan, englantiin tai ranskaan.
Myöskään Tanskan suhteen ei hyötyä juurikaan ole jo sanojen erilaisen kirjoituksen ja erityisesti ääntämisen vuoksi.
Sen sijaan siihen käytetyn ajan olisin voinut käyttää vaikka espanjan tai portugalin opiskelemiseen.
Tietenkään ruotsin kielen osaaminen ei haittaa itsessään. Jos optiot ovat ”osaan ruotsia”, ”en osaa ruotsia”, tietenkin sen osaaminen on hyväksi. Kaikki osaaminen on hyväksi. Ja tietenkin vielä 80-luvulla maailma oli kovin erilainen.
Mutta kun kysymys ei koskaan ole ”osaan” vs ”en osaa”. Oikea kysymys on osaanko ruotsia vai kiinaa, osaanko ruotsia vai tietotekniikkaa, osaanko ruotsia vai matematiikkaa, yms.
Olisi niillä suomalaisilla elintasopakolaisilla Ruotsiin 60-70-luvuilla ollut helpompaa, jos olisi osattu välttää edes jotenkuten en finne igen- kulttuuria.
On turha vedota yli 50 vuotta sitten olleisiin tilanteisiin varsinkin, kun silloin ei ollut pakkoruotsia muutenkaan.
Ei silloin muuallekaan maailmaan lähteneillä ollut kohdemaan kieli hallussa, mutta yrittämällä siellä pärjättiin ja opittiin kieltä.
Samaa ei voida sanoa nykyisistä elintasoturviksista, jotka vain odottavat saavansa sen ”kela-goldin”.
Täällä on aloitettava vieraan kielen opiskelu englannista. Näin tehdään varmaan muissakin pohjoismaissa. Pakkoruotsittaminen on imperialistinen hanke. Demarit ovat niitä kuuluisia latvastaan lahoja, mutta hyödyllisiä.