Linna oli raukkamainen tyyppi

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/72ec5aa8-80fd-4d76-b220-01a1a1548aac

”Skandaalit varjostivat sodissa ponnistelleiden lottien mainetta – arvostus nousi vasta Neuvostoliiton hajottua”

” Esimerkiksi Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan lotta Raili Kotilaisesta tuli lotille rasite vuosikymmeniksi. Kotilainen leimasi monet rintamalotat yleisiksi naisiksi, mikä puolestaan nostatti vaatimuksia teoksen boikotoimiseksi.”

Tämä Linnan mustamaalaus johtui vain siitä, että eräs lotta ei suostunut seurustelemaan Linnan kanssa, vaan seurusteli erään upseerin kanssa.

Ei voi kuin todeta, että Linna oli mulkkumainen tyyppi, kun mustamaalasi kaikki lotat oman katkeruutensa takia.

14 vastausta artikkeliin “Linna oli raukkamainen tyyppi”

  1. Toisessa maailmansodassa oli Neuvostoliitolla noin miljoona naista sotahommissa. Eipä paljon naaapurissakaan kehuttu ja ylistetty heidän panostaan sodan jälkeen vaan pikemminkin päinvastoin.

    Tiedostaen tai tiedostamattaan on Linna langettanut synkää varjoa lottien päälle. Naiset itse ovat sellaisia sodankävijöitä etteivät kokemuksillaaan juuri rehentele.

  2. Aika monta ukkoa pelastivat sidontapaikoillla. Naisten osuutta olisi toki voinut laajentaa teokseen, mutta se olisi sitten ollut ihan eri teos.

  3. Väinö Linnan trilogia ”Täällä pohjantähden alla” on erittäin hyvin kirjoitettu ja ansiokaskin romaani. Siinä on vain yksi valuvika ja paha sellainen. Linna vänkää että sisällissodan syy oli torpparikysymys. Ei ollut. Se ei ollut edes keskeisiä syitä. Ja uskonpa että Linna tiesi sen. Hän halusi vain väärentää historian vasemmistolaiseen kuosiin.
    Linna kylläkin sanoi,ettei hänellä ole mitään ideologiaa eikä hänestä voi leipoa vasemmistolaista kirjailijaa. Kyllä hänellä oli ideologia. Se tuli esille mm. ”Tuntemattoman sotilaan” lottien halvennuksessa.
    Linna oli hyvä kirjailija mutta pikkumainen ihminen. Tuo että Linna olisi saanut sota-aikana pakit eräältä lotalta ja tämä olisi heijastunut siten, että hän Tuntemattomassa ”kosti” voi olla tottakin.

    1. Niin on, jonkunlainen käytännön ongelma vaan on se että on paljon heitä jotka ottavat todesta Linnan tekstin, kokevat sen totena, oikeana historiana ja ponnistavat sitten siltä pohjalta.

  4. Jos luitte koko jutun Lotista niin olihan sitä rintamarakkautta myös ja isättömiä lapsia syntyi, mutta vain murto-osalle. He oli kumminkin nuoria ihmisiä joilla hormoonit jylläsi.

    Linnnan Tuntemattomassa on muitakin paskoja kohtauksia, ryssiä nuolevia ja siinä todetaan selvästi että Suuri ja mahtava Neuvostoliitto voitti ja Pieni ja pippurinen Suomi oli kakkonen., jotain tuohon tyyliin. Se on paskapuhetta. Suomi teki lopussa torjuntavoiton ja sai ryssän lähtemään käpälämäkeen!

  5. Kuinkahan lienee? Paljon piti maksaa sotakorvauksia. Ja tuli myös YYA-sopimus. Ja Porkkalaan asettui ”ryssä”? Vaan se on yksi hevon hailee. Suomi on pärjännyt loistavasti.

  6. Suomi oli muistaakseni ainoa toisessa maailmansodassa hävinnyt valtio, jota ei miehitetty.

    1. Paitsi, että Suomi ei hävinnyt.

      Venäjän tavoitteena oli sekä Talvisodassa, että Jatkosodassa valloittaa koko Suomi. Kun Suomi kykeni suurenmoisilla torjuntavoitoilla estämään miehityksen, niin mielestäni on kohtuutonta väittää Suomen hävinneen ne sodat.

      Alueita toki menetettiin jopa enemmän kuin puna-armeija kykeni valloittamaan – mutta se oli poliittinen päätös. Päätösten oikeudesta voidaan toki kiistellä loputtomiin.

      Eräs harvoista jossitteluistani löytyy täältä:
      http://www.jput.fi/Jossitellaan.htm

  7. Noh, Suomi oli ainakin ainoa pieni sotaa käynyt maa, jota ei miehitetty. Britanniaakaan ei miehitetty, mutta se ei ollut pieni ja sillä oli etua siitä että oli saari. Myös ainoa tapaus historiassa, missä demokraattinen maa on julistanut sodan toiselle demokratialle on kun Britannia julisti Suomelle sodan jatkosodan alussa 1941. Ainakin Top Gear -tekijä Jeremy Clarcksonin mukaan.

    Mitä Linnaan tulee, niin hän on meille jo ikoni, mutta jos olemme tarkkoja ja rehellisiä, niin sodanjälkeinen ilmapiiri, jossa vasenmmistosta leivottiin sankareita ja veteraanejakin sai pilkata, paistaa ehkä hieman läpi Linnan teoksista tuossa lottien halveksunnassa ja siinä miten punapäällikkö Akseli Koskela oli selväjärkisin Täällä pohjantähden alla teoksessa. Ja vaikka torpparivapautus oli yksi työväenliikkeen keskeisiä vaatimuksia ennen kansalaissotaa niin torpparit olivat sodassa aika tasan molemmilla puolilla.

  8. Ei Linnaa yksin voi lottien syrjinnästä syyttää, kyllä sitä harrastivat Suomen tasavallan päättäjät hallitukset, valtioneuvosto jne. Vasta joskus 1970- 80 luvulla heille myönnettiin veteraanitunnukset ja muut edut. Vasta silloin he pääsivät esimerkisi vastaaviin kuntoutuksiin miesten kanssa.

  9. Ei tosiaan Linnaa voi syyttää vaan Linnan kirjojen lukijoiden ymmärrystä, kritiikittömyyttä ja tietämättömyyttä jos ja kun ovat luoneet Lotta käsityksensä Tuntemattoman sotilaan pohjalta.

  10. Varsin monet täällä ovat lukeneet kirjan ”sissiluutnantti#, siinäkö sitten lotille annetaan arvoa.

    Varsin harva osaa arvostaa Suomen sotatarviketeollisuudessa/vast työskenneleitä naisia. Maataloudessa naiset ja vanhat miehet pitivät maatalouden voimissaan.
    Kuten olen kirjoittanut, äitini palveli jatkosodan ajan lääkintälottana, meni Kannaksella naimisiin isäni, silloinen luutnantti ja innokas suojeluskuntamies; myöhemmin asekätkijä, josta minulla on ns asekätkenttämitali tallessa.
    Linna mielestäni kuvasi silloisen 50-luvun käsityskannan mukaisesti tavallisen suomalisen elämää sodan jaloissa ja sen jälkeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *