Eilen verkoista nousi kalaa runsaat 5 kiloa ja niistä 8 ahventa yhteispainoltaan 2300 g.
Suolattiin ja tänään savustettiin.
Kyllä se lämmin varmasti tuoreena saatu savuahven vaan on penteleen hyvää.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Eilen verkoista nousi kalaa runsaat 5 kiloa ja niistä 8 ahventa yhteispainoltaan 2300 g.
Suolattiin ja tänään savustettiin.
Kyllä se lämmin varmasti tuoreena saatu savuahven vaan on penteleen hyvää.
Niin, vesi tuli kielelle lukiessa.
Ahvenia on taas aamulla rantarysässä, nyt niitä tulee kuin manulle illallinen. Uusia perunoita odotan perunapelloltani. Omavaraista taloutta ruokahuollon suhteen.
Ahven savustettuna on uuden potun kyljessä kielle nannaa terv tepivaari
Kerran löysin oikean ahvenapajan syvänteen reunalta. Jigiä nakkelin siihen veneestä ja mustakylkisiä körmyniskoja nousi monta. Eikun savupönttöön. Oli niin hyviä, että……..!
Eipä ole kuin yksi 14m rantarysä pyynnissä( kuhan kuturauhoitus). 35mm silmällä 5m kalapesässä. Ahven näyttäisi kutevan. Ahvenen suolistan tekemällä peräaukon etupuolelle poikkiviillon ja vedän kidusten mukana suolet ulos. Näinkäsiteltynä savuahvenesta tulee mehukkaampaa kun ei sitä mahaa ole avattu. Suolauksen teen liuossuolauksena savustuksen jälkeen; on se herkkua tuo savuahven(kin).
Omavaraistalous kunniaan.
Eipä nykyään enää kukaan omavaraistalouteen, ei edes osinkaan, pysty. Hyvä jos edes osan ostettavista tuotteista pystyy korvaamaan omilla. Meillä ne ovat kala, villiyrtit, kanamunat; perunasta ei kannata edes puhua, se kun vaatisi hyvän maakellarin, melkoisen viljelypinta-alan lisäksi.. Minulla edellisessä paikassani sellainen isohko maakellari oli, kun naapurin ehdotuksesta ostin 500kg perunaa kellariini, sitten talven aikana sitä vein Helsinkiin, Katajanokan kivijalkakauppoihin, sisäänostohintani kohosi kolminkertaiseksi mutta se oli sitä aikaa.
Omavaraistalous edellyttäisi kohtuu paljon peltoalaa, kotieläintaloutta melkoisesti ja kun myyntikanaviakin pitäisi olla; ei, ei sitä omavaraistaloutta kannata edes kuriositeettina ajatella.
Meillä tuo ”omavaraistalous” perustuu tarvikkeisiin, joita itse pystymme tuottamaan; sienet, marjat, kala, kananmunat, villiyrtit. Erilaiset itsekasvatetut yrtit, juurekset, keräillyt kanojen rehut, polttopuitakin vähän omalta tilalta, … siinä jo melkoisesti haasteita omavaraistalouteen pyrkivältä.
Kalle… Se oli vitsi… ei kannata olla noin vakava.
Lisäys… ” omavaraistaloutta ruokahuollon suhteen”, kai Kalle tajuaa että kalat, perunat, marjat, sienet, salaatit kun saa omilta hoodeilta ne on hyvä lisä, niitä ei tarvitse kaupasta raahata. Kuka elää omavaraistaloudessa nykyään. No ei kukaan.
Joskus kannattaa olla vakava = realisti. Liian paljon tässä maasudun elämässä perustetaan aivan utopistisiin, jos ihanteellisiinkin haaveisiin. Vain asumalla sydänmaaseudulla, kyllä oppii ainakin vähitellen realismin.
Niin ja voihan sitä ”omavaraiselämää” yrittää toteuttaa vaikkapa Metsähallituksen vuokrakämpälläkin, vuosikulut eivät ihan mahtavat liene. Kuitenkin, maaliselämä on nykyään oma taiteenlajinsa; jotkut sopeutuvat ja jotkut ainakin tukeutuvat asutustaajamiin ja kaupunkeihin osittain. Se lienee monenkinvalinta.
Minä nyt täällä olen asustellut jo liki neljäkymmentä vuotta ja tyytväinen olen.
Katiskassa kilon verran pikkuahventa ja pohja mädin peitossa.
Pitänee tehdä patakukkoa.
Saa nähdä, mitä verkko tuottaa tänään, kun jäi hieman myöhäiseen nosto.
Ei muuta kuin paistokokoinen hauki ja pari 350 g ahventa, mutta sekin riittää päivän sapuskaan.
Hyvä saalis. Sain tänään rysästä kolme tuhtia ahventa, en punninnut mutta kokemukseni mukaan yli puolikiloisia ja yli kaksikiloisen karpin; savuun menevät.
Tuo suutari, näyttäisipä tulevan kohtuullisesti, on aivan maiio savukala sekä fileerattuna halstarilla ja graavikalaksikin taipuu.