”Huijasiko demarit hoitajamitoituslupauksillaan – ”Yksi lause lakiin riittäisi””
”Hallitus ei siis haluakaan lisätä vain tuota yhtä lausetta lakiin. Pääministeri Antti Rinne (sd) jo sanoi Demokraatin haastattelussa, että sitova hoitajamitoitus voisi tulla voimaan vasta aikaisintaan vuonna 2025. Rinteen hallitus ei siis tosiasiallisesti säätäisikään hoitajamitoitusta lainkaan omalla hallituskaudellaan vaan jättäisi sen voimaansaattamisen vasta seuraavan vuonna 2023 aloittavan hallituksen tehtäväksi. Krista Kiurun lupaama ”muutaman tunnin työ” on nyt siis kuihtumassa vuosien loputtomaksi odotukseksi. ”
Suureen ääneen rähistyä hoitajamitoitusta siis ei aiotakaan saattaa voimaan Rinteen hallituksen aikana, vaan vastuu sysätään seuraavalle hallitukselle.
Kaikki hallituspuolueet olivat tuosta asiasta samaa mieltä ja vaativat ratkaisua heti.
Nyt nämä rähisijät ovat raukkamaisesti hiljaa kuin pisi sukassa.
Vaalilupaukset on tehty rikottaviksi.
PS puolueen laariin sataa tämäkin touhu tulevaisuudessa…
Olisi idioottimaista kirjata lakiin esimerkiksi se kiinteä 0,7 hoitsua per hoidettava.
Hoidon tarve on eri hoidettavilla aivan erilainen. Joku tulee varsin hyvin toimeen lähes omatoimisesti – 0,1 voisi riittää. Joku toinen ei kykene tekemään juuri mitään, joten 1 voisi olla liian vähän.
Hoidon tarve pitää määritellä yksilöllisesti ja hoitajia pitää olla tarpeen mukaan.
Aina uusi kirjattu uusi laki ei välttämättä toimi arjenkentillä, siitä huolimatta vaikka tarkoitus olisi hyväkin.
Entä kokeilu luontoisuus jos tunnetaan epävarmuutta sen hyöty näkökohtiin mutta onko kokeilukaan aina ”tarkoituksenmukaista”?
Esim. Bernerin tapaus !
Hoito väkeä riittävä määrä (hoitajien työolot huomioiden).
Totta myös että hoidontarve on yksilöllistä ja onko lakiin kirjattu esim. 0.7 hyve vaiko jopa ”este kokonaistilanteen järkevyyteen”?
Ei ole ihme jos kokoomus klaaraa edm.mitoitusta vastaan.
Juhani on oikeassa että pelkkä mitoitus yksin ei tee autuaaksi.
Mutta kaiken kaikkiaan Rinne ja kumppanit ovat syöneet sanojaan siihen tahtiin että vatsaan sattuu.
Nimenomaan näin.
Toki jonkin sortin minimimitoitus saattaisi olla hyvä, mutta periaatteessa mitoitus pitäisi määritellä laitoskohtaisesti hoidettavien laadun ja hoitotarpeen mukaan.
Mitoituksen pitäisi myös koskea erikseen hoitohenkilökuntaa ja apuväkeä, jotta hoitotyön sijaan ei tehtäisi muuta.
Sinänsä tämä 0,7 on oiva esimerkki poliittisesta paskasta, millä ilmeizsesti voitettiin vaalit, mutta suureen ääneen tehty lupaus koitetaan siirtää tulevan hallituksen vastuulle ja ilmeisesti sitten taas taivastella sen kyvyttömyyttä.
Rinteen omat ja hallituksen lupaukset on toistaiseksi rikottu järjestään.
Juha: ”Mitoituksen pitäisi myös koskea erikseen hoitohenkilökuntaa ja apuväkeä, jotta hoitotyön sijaan ei tehtäisi muuta.”
Mitoitus mitoitukseksi, mutta olen ehdottomasti sitä vastaan, että hoitotyön lisäksi ei saisi tehdä mitään muuta.
On täysin varmaa, että jos tehtävät yksilöidään tarkasti eri henkilöryhmille ja eri henkilöille, niin tehottomuus lisääntyy ja sitä myöten kustannukset kasvavat.
Pitää voida joustaa tehtävärajojen ylitse. Varsinkin pienehköissä yksiköissä ei ole mitään järkeä, että on erikseen sairaanhoitaja, apuhoitaja, kokki, tarjoilija, siivoaja, jne.
Ja kaikki vielä kolmessa vuorossa, vaikka yöllä hoidettavat pääsääntöisesti nukkuvat kaikessa rauhassa. Järjen käytön pitää olla sallittua. Hoidon pitää olla tasokasta, mutta myös kustannusten täytyy pysyä kurissa.
Täälläkin kommentoidaan hoitotöistä tietämättä asioista mitään, sama kuin apukoululainen kertoisi autonasentajalle kuinka se vaihdelaatikko korjataan. Surkeaa kommentointia.
Toivon syvästi että tälläiset kommentoijat joutuvat viime elämänsä vaiheessa sinne sairaalan perimmäiseen punkaan ja jäävät ilman sitä hoitoa, kun eihän tälläiset narsistiset kaikentietäjät tiedä todellisuudessa muuta kuin mitä google kertoo…
Oli Antilla kerran kiire, kun oli kyse muista kuin suomalaisista – sdp ajaa maailman asioita, ei suomalaisten.
Antti Rinne totesi, että SDP:n arvot poikkeavat Perussuomalaisten arvoista. Mikä tämä poikkeama itse asiassa on? Alla olevan perusteella SDP:n arvojen ytimessä on halu halata maailmaa – ensin muunmaalaiset – sitten suomalaiset. Melkein päivittäin mediassa esitetään mitä Suomessa on laiminlyöty – terveyspalvelujen saatavuus julkisella puolella, vanhusten hoito .. tiestön kunnossapito ..
.
Hommia riittäisi Suomestakin. Antti Rinne kannattaa miljardien eurojen jakamista hyödyttämään kehitysapuun – siis velanottoa lisäämällä.
*
Alla olevasta:
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat kritisoivat hallituksen lakiesitystä poikkeuksellisen voimakkaasti.
Entinen sisäministeri, kansanedustaja Kari Rajamäki (sd), nostatti maanantaina poliittisen kevätmyrskyn torppaamalla oman ministerinsä valmisteleman lakiesityksen ulkomaalaisten oikeudesta terveydenhuollon palveluihin. Lakiehdotus jätettiin Rajamäen esityksestä pöydälle.
– En ole 32 vuoden urani aikana törmännyt näin huonoon lainvalmisteluun, Rajamäki perusteli ratkaisuaan, joka keräsi tyrmistyneitä reaktioita eduskunnassa.
.
Muiden puolueiden lisäksi myös oman puolueen jäsenet purkivat pettymystään Rajamäkeen. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi asiaa Twitterissä.
– Paperittomien oikeus saada välttämättömiä terveyspalveluja olisi pitänyt hyväksyä eduskunnassa. Hallituksen esitys asiasta oli hyvä, Rinne kirjoitti tiistaina.
*
Asiantuntija:
– Hallituksen paperittomien lakiesityksessä kokonaiskustannukseksi on arvioitu enimmillään 550 000-650 000 euroa vuodessa. Jo yhden XDR-tuberkuloosipotilaan hoito maksaa lähes saman verran.
*
*
*
Lääkärit: Lakiesitys paperittomien hoidosta täysi susi
Uhkana terveysturismi
Kari Rajamäki joutui taistelemaan 199 älykääpiötä vastaan.
*
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031119338970_uu.shtml
11.3.2015
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat kritisoivat hallituksen lakiesitystä poikkeuksellisen voimakkaasti.
Entinen sisäministeri, kansanedustaja Kari Rajamäki (sd), nostatti maanantaina poliittisen kevätmyrskyn torppaamalla oman ministerinsä valmisteleman lakiesityksen ulkomaalaisten oikeudesta terveydenhuollon palveluihin. Lakiehdotus jätettiin Rajamäen esityksestä pöydälle.
– En ole 32 vuoden urani aikana törmännyt näin huonoon lainvalmisteluun, Rajamäki perusteli ratkaisuaan, joka keräsi tyrmistyneitä reaktioita eduskunnassa.
Muiden puolueiden lisäksi myös oman puolueen jäsenet purkivat pettymystään Rajamäkeen. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi asiaa Twitterissä.
[ Valitettavasti A Rinne on seuraavassakin hallituksessa, vai onko?]
– Paperittomien oikeus saada välttämättömiä terveyspalveluja olisi pitänyt hyväksyä eduskunnassa. Hallituksen esitys asiasta oli hyvä, Rinne kirjoitti tiistaina.
Iltalehti tutustui Juha Rehulan (kesk) johtaman sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausuntoihin.
Asiantuntijalausuntojen perusteella hallituksen esitys ulkomaalaisten oikeudesta terveydenhuollon palveluihin on kaikkea muuta kuin ”hyvä”.
Uhkana terveysturismi
Päijät-Hämeen keskussairaalan johtajan, hallintoylilääkäri Maria Virkinmukaan lakiesitys on uhka Suomen pitkäjänteiselle työlle tartuntatautien ehkäisyssä.
Virkin mukaan kroonisiin tartuntatauteihin liittyvästä terveysturismista on jo näyttöä muualla Euroopassa, esimerkiksi Ranskassa ja Iso-Britanniassa.
– Tartuntatautitilanne Suomessa on pysynyt hyvänä ja vakaana. Kalliiden tartuntatautien ilmaishoito toimii laittoman maahantulon houkuttimena ihmisille, joilla esiintyy esimerkiksi HIV:a tai tuberkuloosia. Tämä lisää riskiä tartuntatautien leviämiseen väestössä, Virkki toteaa valiokunnalle antamassaan lausunnossaan.
Virkki muistuttaa, että nykyinen lainsäädäntömme, joka takaa paperittomille ihmisille kiireellisen hoidon, on linjassa suurimman osan Euroopan maista kanssa.
– Suomen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on kestämätöntä, että hallitus esittää terveyspalvelujen laajentamista eli omaa lakia laittomasti maassa oleville, kun samanaikaisesti sosiaali- ja terveyshuoltomenoja karsitaan hallituksen aiemman esityksen mukaisesti miljardi euroa, Virkki toteaa lausunnossaan.
Virkki nostaa lausunnossaan esiin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin, jonka tiedot ovat hänen mukaansa vajavaisia ja yksipuolisia.
– Raportissa paperittomien määräksi on arvioitu 1 000-2 000 henkilöä, kun se Poliisihallinnon raportin mukaan on vuosittain 3 000-7 000 henkilöä.
HIV-pommi Pietarista
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärinHannu Syrjälän mukaan lakiesitys sekoittaisi koko terveydenhuoltojärjestelmän.
Syrjälän mukaan uuden lakiesityksen kriittisin kohta on maassa laittomasti oleskeleville ehdotetut pitkäaikaiset infektiosairauksien hoidot.
– Maassa laittomasti olevien määrä ja Suomeen mahdollisesti ilmaisten lääkkeiden vuoksi hakeutuvien lukumäärää on pidetty vähäisenä. Kuitenkaan ei ole olemassa mitään takeita siitä, että maahan ilmaisen lääkehoidon perusteella hakeutuvien määrä jäisi vähäiseksi, Oulun yliopistollisen sairaalan infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkärinä toimiva Syrjälä toteaa valiokunnalle antamassaan lausunnossaan.
Syrjälä kertoo keskustelleensa Pietarin infektiotilanteesta paikallisen Botkinin infektiosairaalan ylilääkärin Vladimir Musatovin kanssa helmikuun lopussa.
Botkinin mukaan Pietarissa on tällä hetkellä miljoona paperitonta ihmistä ja 50 000 HIV-positiivista henkilöä, joista vain 20 prosenttia saa HIV-lääkitystä.
Syrjälän mukaan juuri HIV-potilaiden uudet tuberkuloositartunnat aiheuttavat merkittävän hoidollisen ja kustannuksellisen huolen.
– Näistä uusista tapauksista lähes puolet on antibiooteille vastustuskykyistä tuberkuloosia; joka neljäs on ns. MDR (monilääkeresistenssi) -tuberkuloosia ja joka viides XDR (laaja lääkeresistenssi) -tuberkuloosia, Syrjälä toteaa.
Kustannukset pielessä
Syrjälän mukaan tavallisen tuberkuloosin hoito maksaa Suomessa noin 15 000-18 000 euroa potilaalta. Vähintään kahden vuoden hoitojakson vaativan MDR-tuberkuloosin hoito maksaa noin 160 000 euroa. XDR-tuberkuloosin hoito on huomattavasti kalliimpaa – Syrjälän mukaan satoja tuhansia euroja.
– Hallituksen paperittomien lakiesityksessä kokonaiskustannukseksi on arvioitu enimmillään 550 000-650 000 euroa vuodessa. Jo yhden XDR-tuberkuloosipotilaan hoito maksaa lähes saman verran.
– Miten näiden pitkäaikaisten infektiosairauksien hoidon aiheuttamista kustannuksista edes kuvitellaan selvittävän Suomessa?
Syrjälä kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön tartuntatautilakia uudistavaan työryhmään.
Sanoisin näin, että joku numeraalinen arvo pitää olla, jota valvotaan, ja jonka rikkomisesta seuraa äärimmäisen suuria taloudellisia sanktioita, esim. tietosuojalaista voisi matkia 4% liikevaihdosta sakot.
Onko se hoitajien määrä vai joku muu, sitä en osaa sanoa, mutta jos tuo ei perustu selvään mitattavaan numeroon, se ei toimi. Tulkinnanvaraisista vaatimuksista voi aina firma kierrellä irti.
Tyhmä lupaus vailla pohjaa.
Hoitotarve per hlö olisi se oikea.
Mitoitus on ehkä kankea, mutta ilman mitoitusta koko ”tarve” roikkuu ihan ilmassa. Ainahan voi sanoa, että yksi laitoshoitaja voi valvoa 100 nukkuvaa vanhusta. Kun laittaa korvatulpat niin ei tarvi kuunnella avunpyyntöjä. Meno on kuin Romanialaisessa kehitysvammalaitoksessa Ceaucescun aikana. Romaniahan muuten tuli tunnetuksi siitä, että maksoi valtion velkansa. Lienee esikuva joillekin, ehkä Juhana Vartiaiselle.
Todellisuudessa esimerkiksi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin esille nostama lakisääteinen hoitajaminimi 0,5 (ja aiemmin 0,7) tarkoittaa niin kutsuttua vuorokautista hoitoa.
Vuorokautinen hoitajamitoitus saadaan yksinkertaisella laskutoimituksella: lasketaan yhteen päivä-, ilta- ja yövuoro, sitten työntekijöiden määrä jaetaan asiakkaiden määrällä.
***
Jos 20-paikkaisessa hoitolaitoksessa hoitajamitoitus nostettaisiin 0,7 hoitajaan per vanhus (päivässä ja illassa 6, yössä 2), todellinen hoitajaluku olisi päivä- ja iltavuorossa 0,3 hoitajaa per asukas ja yössä edelleen 0,1 hoitajaa per asukas. Tämän toiminnan pyörittämiseen tarvittaisiin yhteensä vähintään 20 hoitajaa.
[ Eli hoitolaitoksen palkkalistoilla pitäisi olla yksi hoitaja yhtä hoitopaikkaa kohden.]
***
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52814-mita-kaytannossa-tarkoittaa-vanhusten-07n-hoitajamitoitus
18.8.2012 14:29
Desimaalikiista on jättänyt alleen sen tosiseikan, ettei hoitajamitoitus tarkoita kokoaikaista hoitajaa per vanhus, vaan hoitajien yhteenlaskettua määrää suhteessa hoitopaikkoihin.
Tänään sekavaa desimaalisoppaa hämmensi lappeenrantalainen hoitaja Jenni Lavikka, joka kirjoittaa aiheesta Uuden Suomen blogissaan.
– Mielenkiintoista tästä tekee sen, että usealle, myös minulle tuli käsitys, että 7 hoitajaa olisi hoitamassa 10:tä vanhusta. Se olisi paljon! Lavikka ihmettelee.
Todellisuudessa esimerkiksi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin esille nostama lakisääteinen hoitajaminimi 0,5 (ja aiemmin 0,7) tarkoittaa niin kutsuttua vuorokautista hoitoa.
Vuorokautinen hoitajamitoitus saadaan yksinkertaisella laskutoimituksella: lasketaan yhteen päivä-, ilta- ja yövuoro, sitten työntekijöiden määrä jaetaan asiakkaiden määrällä.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu vuodelta 2008 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus kuvailee tällä hetkellä suositukseksi – ei siis sitovaksi – hoitajamääräksi 5 hoitajaa 10 vanhusta kohden.
20-paikkaisessa hoitolaitoksessa 0,5 hoitajan mitoituksella tarvittaisiin yhteensä 10 hoitajaa. Laitos pyörittää toimintaansa kolmessa vuorossa, eli käytännössä neljä hoitajaa päivävuorossa, neljä hoitajaa iltavuorossa ja kaksi yövuorossa.
Mitoitus tarkoittaisi sitä, että päivä- ja iltavuoroissa työskentelisi 0,2 hoitajaa per vanhus ja yövuorossa 0,1 hoitajaa per vanhus. Käytännössä viikonloppujen ja juhlapyhien sekä lomien vuoksi tätä toteutunutta mitoitusta varten tarvittaisiin vähintään 14 hoitajaa laitoksen palkkalistoille.
Jos hoitajamitoitus nostettaisiin 0,7 hoitajaan per vanhus (päivässä ja illassa 6, yössä 2), todellinen hoitajaluku olisi päivä- ja iltavuorossa 0,3 hoitajaa per asukas ja yössä edelleen 0,1 hoitajaa per asukas. Tämän toiminnan pyörittämiseen tarvittaisiin yhteensä vähintään 20 hoitajaa.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki on julkaissut asiakirjan jossa eri hoitajamitoitukset näkyvät taulukkona (pdf-tiedosto, sivu 12).
– Onko nyt tarkoituksellisesti puhuttu vain 0,7 hoitajasta, selittämättä? Jenni Lavikka hämmästelee blogissaan.
Minä haluaisin nähdä kun täälläkin eräs ”järjen jättiläinen” väittää että yövuorossa ei tapahdu mitään hoidettavien osalta ja nämä voisi samalla kokkailla, siivoilla ja tehdä muutakin, jotta kuinka tälläinen äijänkääpä selviäisi itse edes ensimmäistä päivää noissa perus tehtävissä, ei selviäisi ensinkään. Surkeaa kommentointia oli se, tyypillinen narsisti.
Onko todellisuus tämä : 12/61 = 0.196 ?
On siinä kuromista 0,7:än.
***
Rantala sijaitsee Muuramen Kinkomaalla Päijänteen rannalla. Vuonna 2012 avatussa kodissa on 61 asiakaspaikkaa, joilla hoidetaan ikäihmisiä ja muistisairaita.
Aluehallintovirasto muistuttaa, että esimerkiksi sairaanhoitajia pitää olla neljä, kuten hoitokodin toimiluvassa on määritelty.
[Voidaan kai sentään olettaa, että vuorossa olevien määrä pitää olla neljä – eli vähintään 12 kaiken kaikkiaan.]
***
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006075256.html
17.4.2019
Attendolle iso uhkasakko: hoitajia liian vähän hoivakodissa
Hoivayhtiöllä on kaksi viikkoa aikaa korjata tilanne.
LÄNSI- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto asetti Attendolle 350 000 euron uhkasakon, koska sen hoivakoti Rantalassa on edelleen liian vähän henkilökuntaa. Attendolla on toukokuun alkuun asti aikaa korjata tilanne.
Rantala sijaitsee Muuramen Kinkomaalla Päijänteen rannalla. Vuonna 2012 avatussa kodissa on 61 asiakaspaikkaa, joilla hoidetaan ikäihmisiä ja muistisairaita.
HOIVAKOTIIN on tehty useita valvontakäyntejä runsaan vuoden ajan.
Aluehallintovirasto, Jyväskylän kaupunki ja Muuramen kunta ovat todenneet käyntien aikana, että hoidon laadussa on puutteita, koska henkilökuntaa on liian vähän.
Vaikka tilanteesta on neuvoteltu, henkilökuntaa on edelleen vähemmän kuin laki edellyttää. Vaje on jatkunut kuukausia ja se on vaarantanut asiakkaiden turvallisuutta, aluehallintovirasto kertoo.
Aluehallintovirasto muistuttaa, että esimerkiksi sairaanhoitajia pitää olla neljä, kuten hoitokodin toimiluvassa on määritelty.
ATTENDO haki Rantalaan lähihoitajaa maaliskuussa. Työilmoituksessa Attendo ilmoitti olevansa joustava ja kannustava työnantaja, jonka arvoja ovat osaaminen, sitoutuminen ja välittäminen.
Hoivayhtiö haki myös useita työntekijöitä hoivakoti Kirkkopuistoon Utajärvelle. Hoivakodin toiminta siirtyi Oulunkaaren kuntayhtymälle maaliskuun alussa Valviran päätöksellä.
Attendo sai 350 000 euron uhkasakon Raaseporin kaupungilta kaksi vuotta sitten, koska sen palvelutaloissa oli liian vähän henkilökuntaa. Henkilömitoitus oli ollut yksi kriteeri, jonka perusteella Raasepori osti Attendolta palvelutalopaikkoja.
Ei Pirganbloggaajien tarvitse lähteä tinkimään Antin vaalilupauksista – Antti näyttää hoitavan asian ihan itse.
Antti hoitaa hommat itse vituix, kokkareet ja kepulit aloitti ja demarit jatkaa samaa paskaa. Yllätyitkö, minä en.