Yritän valppaasti ohittaa yhteiskunnalliset kysymykset, koska en ossaa perehtyä niihin tarpheeksi hyvin ja sorrun yksityiskohtiin ja eppäilen muutenki, ettei meän eikä medioitten näkökyky yllä tarpheeksi laajaksi, että tämän pöljäkheen kannattas elämäänsä ees osaltaan uhrata vaikka politiikalle.
Nojoo ja kuitenki, mites mie käsitin, että nytton Tramppi tutkittu eikä sillollukhaan Venäjän kans eikä Venäjän toimesta niitä asioita, joita vaikka Yle on jankanu ja halveksivasti jopa nimitelly Tramppia. Eikö ois peihliin kattomisen paikka Ylellä?
Venäjää Yle muutenki rienaa ja pelottellee Venäjällä eli Yle tekkee propagandaa Venäjää vasthaan?
Meitä manipuloihaan joka ikisessä asiassa, olen nyt lukenu kirjoja tekoälystä ja algoritmeistä ja eppäilen, että ihmiskunta ehtii vielä keksiä jotaki vielä mojovampaako tekoäly.
Ellei tekoäly kerkiä poistaa koko ihmiskuntaa häirittemästä sen mukavaa, siis tekoälyn mukavaa sopusointusta elämää Luontoäitin kans. Ihmiset uhkaa Luontoa, ei tekoäly?
Nojoo, kuuntelen koko ajan kirjaa Huomisen lyhyt historia ja kiinnostukseni politiikkojen puhheissiin tai medioitten vaalijuttuihin katoaa, siis mie en välitä koko näytelmästä, jota amatöörinäyttelijt eli politiikot rooleissaan jauhaa eikä net käsittääkseni tajua, miten maailma on ja miten maapallo voi.
Kuten huomaatta, mulla ajatukset lentää eikä mithän tolkkua, jess, kiitos urheat, upeat, kauhniit ja somat kaverini, voikaa hyvin ja olhampa olemassa 
– hilkkapien
”Yritän valppaasti ohittaa yhteiskunnalliset kysymykset, koska en ossaa perehtyä niihin tarpheeksi hyvin ja sorrun yksityiskohtiin”
Kannattaako sittenkään ohittaa? Uskoisin että valtaosa äänestäjistä tekee valintansa tunteella tai yhden asian perusteella perehtymättä asianhaaroihin ja pohdiskelematta syntyjä syviä. Harvemmassa on tällaisia asioihin avoimin mielin ja syvällisesti yhteiskunnallisiin asioihin paneutuvia kuin mitä kohtaat täällä Pirkan blogien sivuilla.
Tämän aamun kahdeksan uutisissa (olin ajelemassa maalikylään) mainittiin, että käyttämätönkin äänestyslippu on vahva viesti ja voi vaikuttaa paljonkin lopputulokseen; äänettömyydelläni en siis suostu vetämään kelvottoman kansalaisen kaapua päälleni.
Typerintä on käydä piirtelemässä ”kirkkoveneitä”, ne äänet menevät hukkaan.
Jos ei kelvollista puoluetta/ehdokasta, otan kyllä käyttöön äänettömyyden.
Itse ajattelen niin, etten keksi yhtään oikeaa syytä olla äänestämättä.
Asioidessani vuosia sitten vakuutuskonttorissani, (vakuutusteni kilpailuttaminen); konttorinhoitaja, jonka kanssa asioin, mainitsi; vakuutusyhtiöuskollisuus on silkkaa typeryyttä, pankkiuskollisuus vielä typerämpää ja kaiken huipuksi, typeryyden huippu on puolueuskollisuus äänestettäessä. Pidin sitä fiksuna kannanottona.
Jos minulle sopivaa puoluetta/ehdokasta löydy, hakemisesta huolimatta, en suinkaan mitään ”kakkospuoluetta/ehdokasta” todellakaan suostu äänestämään.
Kalle, näinhän se on ettei sellaista kannata äänestää, jota ei voi kannattaa.
Itse olen sellainen ehkä keskivertoa aktiivisempi politiikan penkkiurheilija, ollut jo aika nuoresta lähtien ja näin ollen aina aika helpolla löytänyt sen mistä syystä äänestän kuten äänestän.
Gallupeilla tahi sillä mitä mieltä muut ovat ei ole minulle merkitystä, ehkä joskus nuorempana oli, mutta kenellepä ei.
Gallup – ei tosiaankaan ole oma mielipide/katsantokanta,etenkään jos ja kun katsoo kokonaisuutta.
Toiset,epävarmemmat saattanevat tulla/mennä mahdollisen ”voittajan” syleilyyn mutta tietenkin oikein silloin jos itse on vahva sen ”puolestapuhuja”.
” Demokraattista voittamista”_ jos nyt sanan varsinaisessa merkityksessä politiikassa on voittajia lainkaan.