Ei tarvitse sanoa, että ennenvanhaan kaikki oli paremmin. Ei siitä ole kovinkaan kauan, kun kirjastoon mentiin syventymään ja virkailijalle puhuttiin lähes kuiskaamalla. Mutta maahanmuutto on rikkautta.
Lukutaidottomuus Suomessa
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Kirjastojakin suunnittelevat kaikenmaailman visionäärit. Asiakkailta ja työntekijöiltä ei kysytä, mitä he haluaisivat. Kirjasto haluaa palvella myös lapsia ja nuoria, mutta samalla vanhemmilta on saatettu viedä lukurauha. Tampereellakin Linnainmaan kirjasto on aika ”moderni”.
Tuossa blogissa mainitussa tapauksessa olisi tosiaan kiva kuulla kirjaston henkilökunnan näkemys, mutta he eivät sitä kai saa ilmaista. Rasismi -kortti on vedetty esiin, vaikka veikkaan, että kysymyksessä on lasten metelöinti. Kirjastossa voisi olla valvontakamera, josta asiat voisi tarkastaa ja perättömät väitteet kumota. Hankalia asiakkaita on aina ja joka paikassa.
Demarien herrakerros koostuu narreista ja lapsekkaista. Rividemarien pitäisi liisata johtoportaansa vaikka persuilta, niistä entisistä demareista. Putkonen vois lähteä puheenjohtajaksi.
Olihan aikanaan ainakin Helsingin pääkirjasto niin, kuin olisi kirkkoon mennyt.
Rikhardinkadun pääkirjastossa oli tunnelmaa ja arvokkuutta. Keskeisellä paikalla Helsingin keskustassa. Olin opiskeluaikana siellä töissä.
Tulihan siellä ”kirkossa” varsin monesti käytyä. Oli silloin aikanaan varsin monipuolinen ja laaja kirjasto.
Kaikki poikkeava on etuoikeutettua?
SDP ihanne: Oikeudenmukaisuus voittaa itsekkyyden
Hieno ihanne johon pääsääntöisesti on helppo yhtyä. Mutta ei se nyt mielestäni ihan jokapaikkaan sovi. Esimerkikiksi kirjastoihin, joku haluaa että kirjastoissa vallitsee hiljaisuus ja toinen että ei. Molemmat ovat itsekkitä vaateessaan.
Itse halluaisin hiljaisuutta, kuvitelellen että kenelläkään ei liene puutetta julkisista tiloista joissa itseään voi vaikka suureen ääneen toteuttaa, paikkoja joissa hiljaisuus ja rauha vallitsee on huomattavasti harvemmassa.
Minun kirjastoissakäyntini ovat loppuneet. Syynä on E-kirja, netin välityksellä saan haluamani kirjan seitsemäksi päiväksi ja se riittää. Täysin olen tähän E-kirjaan pitäytynyt. Ei enää paperisia kirjoja, kirjastoni mahtuu povitaskuun; käytettävissä missä kulloinkin olen.
Hiljaisuus lukiessani on tasan taattu.
Meillä on edelleen perinteisiä kirjoja ja aina joskus tulee uusi hankittua.
Minulla vaan on pitkään ollut vikana keskittymisen taito kirjaan. Kirja tulee aloitettua ja sitten muutaman sivun päästä ihmettelen mistä se kirja kertoo. Näitä aloitettuja kirjoja on hyllyssä paljonkin.