Itse olen ohjelmoinut jo silloin, kun ainoat naiskoodarit olivat ADA Lovelace ja vara-amiraali Grace Hopper.
Feministien hyväntahtoisuuden varassa
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Itse olen ohjelmoinut jo silloin, kun ainoat naiskoodarit olivat ADA Lovelace ja vara-amiraali Grace Hopper.
Kyllä minä olen sen verran paljon nähnyt naiskoodareita jo vuosikymmenten takaa että ei se mikään hurja harvinaisuus ole. Toki ihan tietyt biologiset seikat johtavat siihen että heitä on vähemmistö, mutta mikään outous se ei ole.
Yksi lysti jos työn jälki on hyvää.
”Linda Liukasta kutsutaan koodauslähettilääksi, mutta itse asiassa hän on piikki Piilaakson poikien lihassa” totesi joku toimittaja jossakiin lehdessä ja se oli sattuvasti sanottu.
Itse olen niin vanha että ammoisimmat muistot työelämästä ovat kun koodasin listausohjelmia assemblerilla ja lävistäjätytöt siirsivät hengentuotteeni reikäkorteille.
Taidan Matti muistaa vieläkin vanhempia metodeja käsitelleeni; olen nimittäin ihan oikeasti käyttänyt sanomaliuskaa, joka itseasiassa oli pitkä reikiä täynnä oleva nauha (reikänauhakirjoitinnauha). Nämä kuuluivat pv:n viestikalustoon, ei tosin minun aikanani vaan esiteltiin menneen ajan välineistönä.
Reikänauha oli hyvässä käytössä minikonepuolellla urani alkuaikoina. Ei se silloin vielä ollut museotavaraa.
https://www.pdp8.net/pc04/pc04.shtml
Niin, no, kyseessähän oli tällöin kenttäkaukokirjoittimen reikänauha. Meni vähän ot:ksi
Linda Liukas on usean hatunnoston arvoinen markkinointi-ihminen ja hän osaa myydä lapsille (=heidän vanhemmille) tuotteita loistavasti myös maamme rajojen ulkopuolella.Se on hyvä juttu.
Asennemaailmaltaan hän on vähän ikävämpi, mutta siihen hän on oikeutettu.
Koodausosaajana… noh. Ei. Toisaalta, ei kirjakauppiaankaan tarvitse olla kirjailija, joten ei koodausbrändiä kauppaavan tarvitse olla kovinkaan guru koodaaja.