Pakolaistulva tuhosi kunnan talouden muutamassa vuodessa

Pakolaisten virratessa Ruotsin läpi Suomeen vuonna 2015 kokoomuksen ja keskusten ministerit olivat intoa täynnä – nyt saamme halpaa työvoimaa. Kunnat ottivat pakolaisia vastaan, kun valtio lupasi tukea – muutamaksi vuodeksi. Totuus tulijoiden osaamisesta alkoi vähitellen kirkastua päättäjille – ei minkään alan ammattitaitoa, aina ei edes oman kielen lukutaitoa.

*

Monet poliitikot hokivat: ”Ei pakolaisten ylläpito ole mistään poissa” – taatusti oli.

Ruotsin Värmlannin läänissä sijaitseva Filipstadin kunnan asukkaat kokivat, että mikään ei synny tyhjästä – ruoka, asunnot, vaatteet, täysi ylläpito.

*

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006250410.html

25.9.2019

Ruotsalais­kunta nousi maailmalla tikun­nokkaan – pakolais­kriisi kuivatti kassan: ”Olemme matkalla kohti katastrofia”

Kahden kauniin järven lähellä sijaitseva ruotsalainen ihannekunta Filipstad romahti rahattomaksi. Pakolaistulva tuhosi kunnan talouden muutamassa vuodessa ja nyt joka viides lapsi elää köyhyydessä.

Ruotsin Värmlannin läänissä sijaitseva Filipstadin kunta kerää kansainvälistä huomiota ikävällä tavalla. Filipstad on noussut koko maata ravistelevan kuntien syvän kriisin symboliksi.

Ruotsin kuntien kriisi alkoi, kun pakolaisten muutto Ruotsiin kiihtyi kesällä 2015. Pakolaiskriisiä kuvailtiin suurimmaksi sitten toisen maailmansodan. Eniten turvapaikanhakijoita ottivat vastaan Saksa ja Ruotsi. Vuonna 2015 Ruotsista haki turvapaikkaa 156 110 ihmistä.

NYT: Pohjoismaisen hyvinvointivaltion loppu häämöttää?

The New York Times kertoo kunnan edustavan kaikkea sitä, mikä Pohjoismaiden hyvinvointivaltioissa on pielessä. Useat mediat kertovat Filipstadin ongelmista. Useimpien medioiden otsikoissa korostetaan, että joka viides Filipstadissa elävä lapsi kärsii köyhyydestä. Se on valtava romahdus, sillä Ruotsi tunnetaan maailmalla hyvinvointivaltiona, joka pitää huolen asukkaistaan.

*

Ruotsalaiselta poliisijohtajalta neuvo suomalaisille: Älkää toistako näitä maahanmuuton virheitä

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001122237.html

Aftonbladet kertoo, millaista hätää kunnan lapsiperheet nyt kokevat

https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/b5Wnzv/svenska-smastaden-anvands-som-skrackexempel-utomlands

*.

Entisen ihannekunnan rahat lopussa

Ennen kunta tunnettiin siitä, että se on kahden upean järven eli Lersjönin ja Daglösenin huomassa elävä ruotsalainen ihannekunta. Idylli on murskautunut sysimustaksi ahdistukseksi. Nyt Filipstad kärsii Värmlannin pahimmasta työttömyydestä. Lapsiperheet elävät köyhyysrajan tuntumassa.

Neljä vuotta pakolaisaallon jälkeen kunnan sosiaalihuollon rahat ovat kohta lopussa. Kunta tarvitsee heti Aftonbladetin 50 miljoonaa ruotsin kruunua eli runsaat 4,6 miljoonaa euroa valtiolta, että se selviää sosiaalitukien maksuista tämän vuoden.

Pahin hätähuuto kaikuu lapsiperheiden köyhyyden takia.

– Yli 20 prosenttia kuntamme lapsista elää köyhissä perheissä. Osa väestöstä on pudonnut jo sosiaalisen avun ulkopuolelle. Meillä oli tiukkaa jo ennen pakolaisten tuloa, mutta nyt tilanne on jo mahdoton. Olemme matkalla kohti katastrofia, kunnan kotouttamiskoordinaatiosta vastaava Jim Frölander kertoo Expressenille.

Pieni kunta Värmlannissa – iso esimerkki Ruotsille

Filipstadin kunnan keskustaajamassa oli vuonna vielä vuonna 2010 runsaan 6 022 asukasta eikä kunta kärsinyt pakolaiskriisistä. Kaupunkioikeutensa Filipstad menetti jo 1970-luvulla Ruotsin suureen kuntauudistuksen vuoksi.

Pakolaisvirran vyöryttyä Eurooppaan kunta alkoi ottaa vastaan pakolaisvirtaa ennätystahtiin. Vuosien 2012–2017 aikaan kuntaan on tullut yhteensä 10 000 pakolaista. Heistä noin 2000 on Euroopan ulkopuolelta Somaliasta, Syyriasta, Eritreasta, Irakista ja Afganistanista.

Koetaanko Malmön ja Södertäljen kaltaista väkivaltaa?

Ruotsissa on kokemuksia maahanmuutosta ja siihen liittyvistä ongelmista jo pitkältä ajalta. Silti vuosi 2015 oli kova koetus Ruotsille. Varsinkin maahanmuuttajalähiöissä on ollut useita yhteenottoja paikallisten nuorten ja viranomaisten välillä. Maahanmuuttajia on keskittynyt varsinkin Malmössä ja Södertäljessä poikkeuksellisen paljon tietyille asuinalueille.

Ennusteen mukaan vuoteen 2021 mennessä kunta menettää runsaat 4,6 miljoonaa euroa tukirahoja, kun Ruotsin valtion kotouttamistukea vähennetään selvästi.

– Jos pakolaiset jäävät meille asumaan, meillä on liian suuret tukimenot, jopa Ruotsin korkeimmat, kunnanjohtaja Claes Hultgren sanoo Expressenin mukaan.