Pitäisikö lopettaa puheet tunnin junayhteyksistä ja keskittyä Hyperloop’in?
Joskus tuntuu, että rahaa on jossakin jemmassa pilvinpimein.
*
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperloop
Hyperloop on konseptitasolla oleva supernopea liikenneyhteys. Yleisen idean tasolla tekniikkaa on esitetty jo 1800-luvulta alkaen, mutta Hyperloop-termin ja nimenomaisen konseptin esitti yrittäjä Elon Musk 2010-luvulla.[1]Muskin SpaceX-yhtiö julkaisi elokuussa 2013 konseptisuunnitelman, jota tunnetaan Hyperloopin alfa-julkaisuna.[2]
Ensimmäinen hyperloop-yhteys on rakenteilla Intiaan.
*
https://tekniikanmaailma.fi/hyperloop-putki-helsingin-turun-valille-alkoi-selvitys/
3.3.2017
Hyperloop-putki Helsingin ja Turun välille? Nyt alkoi selvitys
Suunnittelu- ja konsultointialan yritys Ramboll Finland kertoi perjantaina tiedotteessaan, että se selvittää Hyperloop-yhteyden toteuttamismahdollisuuksia välillä Turku-Helsinki sekä mahdollista testirataa Salosta Turun suuntaan.
Hyperloop on uusi, kokeellinen kuljetusmuoto, jossa putkessa liikkuvat kulkuneuvot eli podit voivat saavuttaa jopa yli 1000 kilometrin tuntinopeuden.
Viime vuonna tehdyssä esiselvityksessä tarkasteltiin edellytyksiä Ruotsin ja Suomen väliselle kiinteälle yhteydelle käyttäen kuljetustekniikkana Hyperloopia. Ramboll selvitti tuolloin putkiston fyysistä reittiä ja tarkasteli alustavia, karkeita kustannuksia.
Nyt tarkastelun alla on yhteys välillä Turku–Helsinki sekä mahdollinen, noin 15 kilometrin mittainen testirata Salosta Turun suuntaan. Tässä vaiheessa tehdään periaatetasoista selvitystä. Keskiössä ovat etenkin maankäyttö ja ympäristövaikutukset.
Testiradalle tehdään yksityiskohtaisempi tekninen selvitys, jossa tutkitaan muun muassa radan toteuttamisen edellytyksiä. Selvityksessä huomioidaan muun muassa hankkeeseen vaikuttavat reunaehdot, kaavoitustarpeet, ympäristövaikutusten arvioinnin periaatteet ja tarvittavat luvat.
”Jo testirata olisi mielenkiintoinen mahdollisuus hyödyntää suomalaista teknistä osaamista ja Salon seudulle kertynyttä IT-osaamista. Se tulee kuitenkin suunnitella niin, että sitä voidaan käyttää osana varsinaista kuljetusyhteyttä”, sanoo tiedotteessa hankkeen projektipäällikkö Jukka Räsänen Rambollista.
”Olemme olleet etuoikeutetussa tilanteessa saadessamme työskennellä visionääri Elon Muskin idean ympärillä. Ajatus uudesta tavasta siirtää ihmisiä ja tavaroita nopeammin, edullisemmin ja uudella tavalla tuo valtavia hyötyjä, joista kertovat jo valmistuneet taloudelliset tutkimukset. Vaikutukset tulisivat olemaan pitkäaikaisia, jos Suomi voittaisi kilpailun sekä tulevasta kehityskeskuksesta että testiradasta”, toteaa Jarmo Heimo Salon kaupungilta.
Hankkeen tilaajana on Salon kaupunki, ja se saa Tekes-rahoitusta.
Salo julkaisi viime vuonna selvityspyynnön raportille, jonka kustannusarvio voi nousta jopa 60 000 euroon.
Raportin on tarkoitus auttaa Salon kaupunkia tekemään perusteltuja päätöksiä hankkeeseen liittyen.
Pyynnön mukaan tutkimusraportin pitäisi sisältää ainakin reittisuunnitelmia ja niiden vaikutusarviot. Pyynnössä esitetään, että yleinen arvio tehdään Helsinki-Turku-reitistä ja tarkempi arviointi 15 kilometrin pituisesta Salo-Hajala-reitistä.
Reittien varrelta on tarkoitus myös tehdä arviot ympäristö- ja maankäytöllisistä rajoitteista, kuten Natura 2000 -alueista.
FS Links ja Salon kaupunki tekivät aiemmin viime vuonna aiesopimuksen siitä, että hyperloop-tekniikkaa testaavan laitoksen rakentamista Salon ja Turun välille aletaan tutkia.
Ahvenanmaalle perustetun FS Links -yhtiön tavoitteena on rakentaa lähes tyhjiöksi pumpatussa putkessa kulkeva huippunopea yhteys Helsingin ja Tukholman välille. Hyperloop-kapseli pysähtyisi myös Salossa.
Konsulttiyhtiö KPMG esitti aiemmin viime vuonna mallia, jossa Hyperloop-yhteys Helsingin ja Tukholman välillä maksaisi 19 miljardia euroa.
*
26.7.2019
Turkukin selvitti Hyperloop-rataa – vuonna 2021 oli määrä aloittaa tunnelinkaivu Tukholmaan
Turun kaupunki osallistui Hyperloop-radan selvitystyöhön vuonna 2016. Turku maksoi 25 000 euroa konsulttiselvityksestä, jossa kartoitettiin uuden supernopean junaradan rakentamista.
Itse suunnittelin hyperoopin välille Tampere-Hesinki v. 1980. Se idea oli yksinkertainen: alipaineistettu putki. Lähtöpäässä paine suistaa loopin matkaan huimalla nopeudella. Jarrutus tapahtuu toisen pään paineistuksella ja sen piti kulkea magneettiradalla. Perkeleet nauroivat. Tässä sitä ollaan 30-40 vuotta jäljessä. Eikä tuo ollut ainoa hyperloop-ideani, mutta …
Tulee julki mikä tahansa idea, Karjalainen on keksinyt sen jo vuosia-kymmeniä vuosia sitten….
Haluatko, että kerron lisää akuutisti menneillään olevista esimerkiksi Suomen mahdollisuuksista viedä vettä kehitysmaihin, joka ajatus on nyt arvioitavana ministeriössä. Yhteistyökumppani on Neste.
Kerro ehdottomasti lisää…
No, kerron ihan piruuttanikin:
Tankkerit tuovat palmuöljyä kaukomaista Suomeen. Suomesta ne lähtevät tyhjinä takaisin. Mutta, ”tankki täyteen”…täällä tankattu veden laatu olisi sinänsä jo kasteluun ja pesuun kelpaavaa ja pienellä puhdistuksella juomakelpoista.
Palmuöljyn tuonnin laatua tämä ei heikennä. Veden viennistä syntyy rahtikustannuksia, polttoaine ja nopeus.
Nyt selvitellään miten se mahtuu, vientiin tai jopa kehitysapuun.
Aika vähäisellä vaivalla internetin ihmellisessä maailmassa saa selville paljon vesikaupasta ja siihen liittyvästä problematiikasta, vettähän Suomesta viedään melko paljon.
En nyt aivan ymmärrä miksi tankkerit lähtivät Suomesta tyhjinä takaisin, kun samaan aikaan neste toimittaa jalostamiaan tuotteita maailmalle, eikä loppuunkilpaillulla logistiikka alalla taida tyhjiä tankkereita juuri merillä liikkua.
No tähänkin saisi kyllä varmuuden tarkistelemalla satamien saapuvia ja lähteviä aluksia.
Ehkä Neste tietää itse asiat paremmin kuin amatöörihuutelijat.
jpk: ”Itse suunnittelin hyperoopin välille Tampere-Hesinki v. 1980”
Joo, että oikein suunnitteli .. silloin lehmätkin varmaan lensivät..
Luuleekohan ukko, että joku uskoo häntä?
Kateus on kaunaisten herkkuruokaa.
Kenen kateus voisi pöljistä puheista herätä?
Kuka vaan voi suunnitella vaikka paperilla omaksi ilokseen. Hyperlooppi-idea ei ole uusi. Siitä voi kehitellä kaikenlaista. Yksi vika lienee hyperloopissa. Turvallisuutta ei ole taattu.
Juuri näin ..
Putkiposti on sen vanhimmista sovelluksista. Turvallisuus on ongelma ihmisten kuljetuksissa, mutta ei tavaroiden.
”Älä laita hiekkapusseja putkipostiin”, lukee Sydänsairaalan seinässä.
Odotellaan nyt vaan rauhassa sitä teleporttausta!
Kyllähän sitä haihatellaan marssiinkin muuttamista!
Samaa huuhaata kaikki!
Google ja monet muut hakuohjelmat ovat veikeitä keksintöjä. Niiden avulla on aika helppoa tarkistaa asioiden paikkansa pitävyyttä.
Hakusana/hakusanat googleen ja katsotaan millaisia osumia tulee. No, tästäkin ketjusta on helppo poimia sanapari, joka ei anna yhtään osumaa.
Jätän kaikkien arvattavaksi mikä se sanapari on.
Näkökulma hyperlooppiin: maan alle louhinnan sijasta hyperloop-putki voidaan upottaa ja ankkuroida meren pohjaan.
Sellaistahan meikäläinen esitti ennen amerikkalaisia insinöörejä 80-luvulla, jossa hyperloop-putki veisi tavaroita Euroopasta USA:aan meren alla.
On tallennettu johonkin lerppuun tai korppuun. Siitä käytiin keskustelua julkisestikin lehdissä.
Vähän asian vierestä: ajatelkaahan, mitä luovat venäläiset ovat saattaneet mielessään miettiä Nord Stream- putkesta ja, mitä sillä muuta voisi kuljettaa kuin kaasua ?
Jos tuossa olisi jotain järkeä, niin olisi tehty jo ajat sitten – mutta kun ei ole ,eikä tuu .
.
Onkohan pjk kuullut puhuttavan putkirikoista? Mitkä olisivat seuraukset matkustajille törmäämisestä vesipatsaaseen yliäänen nopeudella?
… kaikessa on riskinsä, jotka pitää eliminoida mahdollisimman tarkkaan ennakkoon.
Putki on ankkuroitu joustaen pohjaan. Mitään vesipatsasta ei tule. Hyperloop ei tule ylittämään yliääntä tai voi, jos kuljetaan merkittävässä alipaineessa menosuuntaan. Paine on lähtöpäässä.
”Mitään vesipatsasta ei tule” – siis putki johon ei voi tulla rikkoa, niinkö?
pjk: ”Paine on lähtöpäässä”
– Et ole tainnut edes lukea mitään Hyperloop’sta. Hyperloop –putkessa on tyhjiö tai hyvin pieni ilmanpaine, mikä mahdollistaa suuret nopeudet.
Juurihan noin kerroin, tuohan on sen nopeuden koko idea ollut alun perinkin ???.
Sitä nopeutta voidaan säätää paineistusta muuttamalla. Jarruttaminen tapahtuu siten, että saapumispäähän nostetaan painetta ja lähtöpäässä vähennetään.
Lisäksi looppi kulkee suprajohtavalla ”alustalla”, jos se sinulle kertoo jotain.
Minulle tämä asia on täysin selvä, niin perin juurin olen asiaan perehtynyt.
Lopetan asian käsittelyn tähän.
pkj: ”Sitä nopeutta voidaan säätää paineistusta muuttamalla”
– elikä sinulla ei ole hajuakaan hyperloopista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperloop
Tekniikka perustuu putkessa nopeasti kulkevaan kapseliin. Putki on alipaineistettu eli siitä on pumpattu valtaosa ilmasta pois, jolloin ilmanvastus on hyvin pieni. Kapselin huippunopeudeksi voitaisiin saada vaikkapa 1000 km/h.[1]
Hyperloopin on kuljettava nopeudella joka ylittää noin 563 kilometriä tunnissa, jotta se ei kilpaisi suurnopeusjunien kanssa
Hyperloop on konseptitasolla oleva supernopea liikenneyhteys. Yleisen idean tasolla tekniikkaa on esitetty jo 1800-luvulta alkaen, mutta Hyperloop-termin ja nimenomaisen konseptin esitti yrittäjä Elon Musk 2010-luvulla.[1
Nämä asiat ovat itsestään selviä minulle ilman wikipediaa. Termin on esittänyt Musk, mutta minä koko idea paljon ennen Muskia.
Se ideani lähtökohta oli maanpäällinen alipaineistettu/paineistettu /tyhjiöputki. Kapselia kiihdytettyyn paineilmalla lähtöpäässä. Alipaineistus/tyhjiö oli määränpäässä. Vauhtia kontrolloitiin säädöin molemmissa päissä. Kapselia kantoi magneettikentät, jota nyt kutsutaan suprajohtavuudeksi. Putki oli idealtaan välille Helsinki – Tampere.
”Nämä asiat ovat itsestään selviä minulle ilman wikipediaa. Termin on esittänyt Musk, mutta minä koko idea paljon ennen Muskia.”
Löytyykö tuosta sinun osuudestasi googlettamalla mitään näyttöä?
Ei varmaan löydy. Ne ovat niin kuin sanoin lerpulla tai korpulla, jota mm. keksintösäätiöllä arvioitiin niin kuin montaa muutakin.
VR sai myöskin idean pysähtymättömästä junasta Hki-Tre, joka poimii matkustajat kuitenkin pääasemilta.
Mihin näitä näyttöjä tarvitsette ? Siihen, että puhuisin paskaa.- niin varmasti juuri siihen.
Lisää: rakensin ensimmäisen palvelevan navigointisysteemin gps-palvelua hyväksi käyttäen v. 1999, jossa Lahden kaupunki toimi testiympäristönä ja, jossa PDA-laite ilmaisi autossa nopeusrajoitukset ja palvelut lähellä. Sen esittelin Japanin suurlähetystössä Toyotan johdolle. Suomalainen tiehallinnon liikennemerkkien digilalisaatio ( digiroad) viivästyi suunnitellusta 3-4 vuotta, jolloin muut palvelun tuottajat valitsivat vain navigaatio-ominaisuuden.
jne..jne
Kyllä yks osaa elää omassa satumaassaan.. Luuleekohan, että joku uskoo häntä?
Säälittävää ..
Hyperloop ei ole pjk esittämä putkiposti.
https://en.wikipedia.org/wiki/Hyperloop
The general idea of trains or other transportation traveling through evacuated tubes dates back more than a century, although the atmospheric railway was never a commercial success.
According to the alpha design, pods would accelerate to cruising speed gradually using a linear electric motor and glide above their track on air bearings through tubes above ground on columns or below ground in tunnels to avoid the dangers of grade crossings.
.
Hyperloop kapseli ei liiku ilmanpaineiden erolla. Huom. putkesta on oltava tyhjiö energiahäviöiden minimoimiseksi.
*
Pjk:n uudelleen keksimälle putkipostille pitäisi antaa nimi. Voisiko se olla höperpooppi?
Albanus ei tiedä omalla järjellään yhtään mitään- wiki, wiki, wiki. Minä en ole sitä tarvinnut keksinnöissäni .
Mihinkäs niitä näyttöjä muuhun tarvitaan kuin faktantarkistukseen. Kovastihan tälläkin foorumilla aina pyydetään todistamaan väitteet oikeiksi.