Luonnonsuojelijat vinkuvat luonnon monimuotoisuuden häviämisestä – ehkei aivan perusteettomasti
Ote alla olevasta : ”YK:n ennusteen mukaan luku nousee vuoteen 2050 mennessä 2,4 miljardiin”
Mikähän mahtaa olla esimerkiksi elefanttien määrä Afrikassa vuonna 2050? – ihmiset vaativat elintilaa ja ravintoa.
Koirat haukkuvat, mutta karavaani jatkaa kulkuaan ..
*
https://yle.fi/uutiset/3-9685347
22.6.2017
YK: Maailman väkiluku 9,8 miljardia vuonna 2050
Muuttoliike voi auttaa helpottamaan joitakin väestön ikääntymisen kielteisiä seurauksia esimerkiksi Euroopan alueella, YK:n raportissa kerrotaan.
*
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005931738.html?ref=rss
14.12.2018
Kaksi kuvaa kertoo, miksi Afrikan väestönkehitys on yksi Euroopan suurimmista haasteista – Mykkänen luvuista: ”Dramaattisia”
YK:n ennusteen mukaan luku nousee vuoteen 2050 mennessä 2,4 miljardiin, eli nelinkertaiseksi Euroopan väkilukuun verrattuna.
*
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006029984.html
9.3.2109
”HUONOMPAAN suuntaan ollaan menossa”, sanoo Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho Suomen tuoreesta uhanalaisuusarviosta.
IPBES on muistuttanut, että ekosysteemien heikennys yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa heikentää jo nyt miljardien ihmisten hyvinvointia. Viime keväänä IPBES varoitti, että 40 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on vaarassa hävitä vuoteen 2050 mennessä.
Inehmo on kuin hiivasieni, joka kiljuämpärissä lisääntyy. Lopulta koko hiivasienimassa kuolee joko ravinnon puutteeseen tai aineenvaihduntansa jätteeseen eli alkoholiin.
Jos olisi jokin älykäs hiivasienilaji, joka haluaisi edellä pitkään, niin se hidastaisi lisääntymistään. Mutta se ei voisi mitään, jos nopeasti lisääntyvät hiivasienet pääsisivät tunkeutumaan sen alueelle joko syömään siltä ravinnon tai tappamaan sen aineenvaihduntansa jätteeseen.
Maailmanlaajuiset häviäminen ei pidä paikkaansa.
Suomen osalta asia on huonompi lajien suhteen. Rakentaminen, kuten Helsinki kaavailee Mamin luonnonvaraiselle suolle Longinojineen. Luonnonmukaista keskuspuistoa nirhataan. Monimuotoiset metsät laitumineen ovat mennyttä elämää. Soiden hävitys jne. Ne kaikki vaikuttavat dramaattisesti ensin pieneliöihin sitten suurempiin niiden ruokataloudessa.
Oiskohan niin että luonto ympäristötekijöineen on liian ”puhtaaksi” parturoitu_hävitetty kehityksen myötä.
Kasvillisuus kuin linnusto esim. – 6,70 lukuun verrattuna.
Helsingissä virheet ajavat ahtaasti rakennettujen betonikoppien rottakokeilua luonnosta täysin piittaamatta.
Malmin rakentaminen on massiivinen katastrofi monessa mielessä, mutta se ei cityvirheitä heivauta.
Niin, miksi luontoympäristöä tuhotaan asuinsijoiltamme, sillä ihmiskunta tarvitsee ympärilleen – luonnonmukaisuutta, viihtyäksemme.
Muistan osuvan biisin aiemmilta vuosikymmeniltä : Asfalttia ja sementtiä.