EU-alue on kasvihuonepäästöjen suhteen maapallon vähiten merkittävä alue. Tällä alueella ei myöskään hakata metsää jalkapallokentän vertaa sekunnissa. Monissa alueen maissa metsät on hakattu jo ajat sitten ja muutettu pelloiksi. Voitaneen myös sanoa, että tämän alueen ihmiset murehtivat eniten maailmassa ilmastomuutoksen vuoksi – mikäli mediaan on uskominen.
*
Miten asiat menee esimerkiksi Intiassa, Australiassa ja Kiinassa. Kyseiset maat lisäävät kivihiilen polttoa ja kaivausta, mutta murehtivatko näiden maiden asukkaat ilmastomuutoksen vuoksi? – ehkä Australiassa?
Etelä-Amerikassa hakataan metsää vauhdilla. Miten näiden maiden asukkaat suhtautuvat ilmasto muutokseen? Tuskin suhtautuvat ainakaan samalla kiihkolla kuin EU-alueen media.
*
Näin Australiassa –
https://yle.fi/uutiset/3-10830799
13.6.2019
Australia hyväksyi valtavan hiilikaivoksen avaamisen – laajuus lähes 450 neliökilometriä
Australiassa Queenslandin osavaltio on hyväksynyt valtavan Carmichaelin hiilikaivoksen perustamisen. Viimeinen juridinen este kaivoksen tieltä poistui, kun osavaltion hallitus hyväksyi kaivoksen pohjavesisuunnitelman.
Intialaisen Adani-yhtiön omistamasta kaivoksesta tulee Australian suurin ja yksi maailman suurimmista.
Kaivoksesta on määrä louhia enimmillään 60 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa. Hiili kuljetettaisiin pääasiassa Intiaan poltettavaksi. Kaivoksen myötä Australian kivihiilen vienti voi kasvaa viidenneksellä.
*
https://www.satakunnankansa.fi/a/27383fd7-4f83-47e0-ab73-54dff3f31dcc
28.6.2019
Intialaisilta uhkaa loppua puhdas vesi
Jo noin 100 miljoonaa ihmistä on maassa kansallisen vesikriisin kourissa. Jopa 21 kaupunki voi jäädä ilman pohjavettä ensi vuonna.
Maailman toiseksi väkirikkaimmalta valtiolta Intialta on loppumassa puhdas vesi.
Noin 100 miljoonaa ihmistä on kansallisen vesikriisin kourissa, kertoo uutiskanava CNN. Ensi vuonna ilman pohjavettä on jäämässä jopa 21 suurta kaupunkia, kertoo hallituksen johtaman ajatushautomon NITI Aayogin raportti viime vuodelta.
Viikkoja myöhässä olevat monsuunisateet ovat vasta saapuneet joillekin alueille. Tämän vuoden helleaalto on surmannut jo ainakin 137 ihmistä.
Jo vuosia asteittain niukentunut pohjavesi täyttää noin 40 prosenttia maan vesitarpeesta. Myös muut vesilähteet ovat kuivumassa. Lähes kaksi kolmasosaa Intian juomavesialtaista on normaalien tasojensa alapuolella, kertoi maan keskusvesikomissio kesäkuussa.
Katastrofi totta jo Chennaissa
Pääministeri Narendra Modi perusti hiljattain vesivoimaministeriön huolehtimaan veden saannista kansalaisille. Hän toisti vaalikampanjassaan antamansa lupauksen, että vuoteen 2024 mennessä kaikissa maalaiskodeissa on vesijohtovesi.
Monet pelkäävät, että se ei riitä. YK:n ihmisoikeusraportin mukaan maailma on lähenemässä ”ilmastoerottelua”, missä vain rikkailla on mahdollisuus perusresursseihin kun maailma kohtaa kuivuuskausia, nälkää ja helleaaltoja.
Joihinkin osiin Intiaa katastrofi on jo osunut. Intian kuudenneksi suurinta kaupunkia Chennaita varten rakennetut neljä juomavesiallasta ovat jo lähes kuivia.
Sadattuhannet kaupungin asukkaat jonottavat joka päivä juomavettä hallituksen tuomien tankkiautojen luona. Koulut ja sairaalat taistelevat vesipulan keskellä. Ihmiset joutuvat pesemään ruokailuvälineensä samassa likaisessa vedessä kun muutama pullo puhdasta vettä on varattu ruoanlaittoon.
Tämä viittaa Intian tulevaisuuteen vesikriisin laajetessa. Jo 600 miljoonaa intialaista on akuutin vesikriisin kourissa. 200 000 kuolee joka vuosi riittämättömän tai saastuneen veden takia, kertoi NITI Aayog raportissaan.
Vesikriisiin liittyvät muut ongelmat: epävarmuus ruoasta, helleaaltojen aiheuttamat vaarat, puutteellisen puhtaanapidon aiheuttamat sairaudet ja alueelliset konfliktit vesipulan takia.
Satakunnan Kansan lukijan kommentti:
Asia harvinaisen selvä, juojia on joku miljarri liikaa, sitä se teettää, kun ei ole mitään järkeä lapsiluvuissa, siihen maapallo tukehtuu.
Tänne vaan, täällä vettä piisaa!
…vielä
Niinpä kyllä ..
*
Näyttää ilmeisesti olevan niin, että alueet, jotka eniten tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä ja jotka eniten kärsivät ilmastomuutoksesta, niiden ihmiset ovat vähiten kiinnostuneita ilmaston lämpenemisestä.
Muistaakseni Intian Ganges, mihin syydetään kaikki roskat ruumiista lähtien, on yksi niistä kymmenestä joesta, joista 90% merien muovisasteesta tulee.
On turha jauhaa pääosin luonnollisesta ilmastonmuutoksesta, kun muu saastuttaminen on ääliömäistä ja siinäkin perusongelma on se holtiton lisääntyminen.
Suomesta ei voi kuljettaa Intiaan vettä edes murto-osaa sinne tarvittavaa vettä.
Vesiongelma on ratkaistava puhdistamoilla ja väkimäärän vähentämisellä sekä roslkaamisn/ saastuttamisen estämisellä.
” ..ja siinäkin perusongelma on se holtiton lisääntyminen.”
juhak, olen samaa mieltä.
*
On loppujen lopuksi yhdentekevää johtuuko ilmaston lämpeneminen ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvusta vai ei. Onko tällä hetkellä maailmassa mitään yhtä varmaa kuin että ihmiskunta jatkaa fossiilisten aineiden, öljyn ja kivihiilen käyttöä. Kutakuinkin varmaa on, että ilmasto ei ala lähivuokymmeninä jäähtymään – lämpeneminen jatkuu. Ilmaston lämpötilan vaihtelun jaksot ovat olleet satoja, tuhansia tai jopa miljoonia vuosia.
***
Alla on esimerkki yhdestä vaiheesta maapallon ilmaston vaihtelusta. Vuosina 1450–1850. ei olut vielä mediaa, joka olisi hypettänyt ilmastosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_j%C3%A4%C3%A4kausi
Pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850. Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Erityisen kylmää oli 1690-luvulla, jolloin mm. Suomessa vuosina 1695–1697 koettiin nälänhätää suurina kuolonvuosina.
Kylminä ajanjaksoina jäätiköt etenivät sekä Norjassa että Alpeilla. Lontoossa Thamesjoki jäätyi pitkiksi ajoiksi talvisin, ja Thamesin jäällä vietettiin Frost Fairs -markkinoita, suurimmillaan 1800-luvun alkupuolella.
Käsitys pienestä jääkaudesta globaalina ilmiönä on hylätty 1990-luvulla. Suuren mittakaavan ilmiönä se saattaa olla yhdistettävissä noin 0,6 asteen jäähtymiseen pohjoisella pallonpuoliskolla. Kylmimmät vaiheet osuivat eri aikaa eri mantereille. Kaikkiaan jakso oli poikkeuksellisempi sään vaihtelevuuden kuin keskilämpötilojen muutoksen takia: Lontoon palo vuonna 1666 sattui kuumana kesänä, joka seurasi kylmää talvea, ja ennen Bastiljin valtausta vuonna 1789 talonpoikia koettelivat ankara talvi ja hiostava kesä. Yhtenä selityksenä on pidetty muutoksia ilmakehän virtausjärjestelmässä, mitä osoittavat Pohjois-Atlantin oskillaation muutokset.[1
Heitä on liikaa ja väestön kasvu on tuleva tuhomme ellei jokin rutto iske.