Olen kokemukseni pohjalta huomannut että psyykelääkkeet heikentävät lähimuistia.
Muistan paremmin yli kymmenen vuotta sitten tapahtuneet asiat, kuin mitä pari kuukautta sitten on tapahtunut.
Jos jollakin on vastaavankaltaista kokemusta, niin olisi mielenkiintoista kuulla.
Myös kiire, stressi ja monta asiaa yhtään kuormittaa lähimuistia ihan terveilläkin, sama voi koskea psyykelääkkeiden käyttäjiä tietämättään…mene ja tiedä
Timo, et ole ensimmäinen tätä sanonut. On aivan totta tuo.
Pidän positiivisena että nykyään edes keskustellaan vaihtoehdoista. Ei huuhaahoidoista, vaan ihan lääketieteellisesti todetuista tavoista hoitaa mielen kipuja. Esimerkiksi meditaatio, liikunta, ja tietenkin psykoterapia.
En tiedä onko asiasta tehty kunnon tutkimusta, vai onko kaikki tieto lääkkeiden käyttäjien varassa.
Kyllä psyykenlääkkeet saattavat aiheutaa muistiongelmia, erityisesti ahdistus ja unilääkkeet, mutta kuten usein, kokonaisuus on yksinkertaista monimutkaisempi.
Marko tuossa jo aiemmin totesikin esim. stressin aiheuttavan kenelle tahansa ongelmia lähimuistissa ja laajemmin kun puhutaan psyykenlääkkeistä niin tila johon lääke on määrätty saattaa olla syynä lähimuistin heikkenemiseen.
Aamulehdessä on mielipidekirjoitus, joka ilmeisesti liittyy jollain lailla tähän aiheeseen. Liitän sen tähän näin, koska en tiedä saavatko sitä auki muut, kuin tilaajat.
Skitsofreniaa pidetään tavallisesti nuorella aikuisiällä alkavana kroonisena psykoosisairautena, johon liitetään olennaisesti todellisuudentajun häiriintyminen sekä toimintakyvyn invalidisoituminen.
Suomessa on noin 50 000 skitsofreniadiagnoosin saanutta, joista noin 80 prosentin arvioidaan olevan työkyvyttömyyseläkkeellä. Jäljelle jääneistäkin vain pieni osuus on täysin työkykyisiä ja diagnoosin saavien odotettavissa oleva elinikä on 15–20 vuotta lyhyempi kuin muun väestön.
Kuilu eliniänodotteessa on kansainvälisesti suurentunut 1980-luvun alusta lähtien, mikä liitetään toisen polven neuroleptien aiheuttamaan diabetekseen, painonnousuun ja metaboliseen oireyhtymään. Skitsofrenian aiheuttamiksi kokonaiskustannuksiksi Suomessa arvioidaan 700–900 miljoonaa euroa vuodessa.
Skitsofrenian Käypä hoito -suositus suosittelee hoidoksi loppuelämän mittaista psykoosilääkitystä. Kun ennusteena on invalidisoituminen sekä jopa 20 vuotta varhaistuva kuolema, herää kysymys, onko lääkitykseen perustuva psykoosinhoito tehokasta.
Pitkän aikavälin tutkimukset eivät kieli psykoosilääkkeiden tehokkuudesta. Esimerkiksi Martin Harrowin 1970-luvulla aloittaman seurantatutkimuksen perusteella täysin ilman psykoosilääkkeitä hoidetuista skitsofreniapotilaista yli 90 prosenttia oli toipunut täysin psykoottisista oireistaan 10 vuodessa. Psykoosilääkkeille altistetuista taas noin 80 prosenttia kärsi edelleen psykoottisista oireista. Mitä enemmän psykoosilääkkeitä käytettiin, sitä todennäköisemmin potilaiden sairaus kroonistui.
Elinikäiseen lääkitykseen perustuvalle hoidolle on vaihtoehto. Avoimen dialogin hoitomalli on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä toteutettu dialogisuutta, potilaan kunnioittamista ja verkostokeskeisyyttä painottava tapa järjestää psykiatriset palvelut.
Tulokset muuhun Suomeen verrattuna ovat olleet Länsi-Pohjassa omaa luokkaansa. Viiden vuoden seurannan perusteella yli 80 prosenttia potilaista oli toipunut psykoosista täysin, vain 14 prosenttia joutui työkyvyttömyyseläkkeelle ja yli 80 prosenttia myös jatkoi elämäänsä ilman jatkuvaa psykoosilääkitystä.
Uusien skitsofreniadiagnoosien vuosittainen ilmaantuvuus laski Länsi-Pohjassa 90 prosenttia siirryttäessä perinteisestä psykiatrisesta hoidosta avoimen dialogin malliin. Tämä johtuu siitä, että psykoosi ei enää ehtinyt kroonistua skitsofreniaksi kutsutuksi sairaudeksi asti, kuten muualla maassa tapahtuu. Psykoosihoidon ensimmäisen vuoden kustannukset laskivat Länsi-Pohjassa maan pienimmiksi.
Lopetin vuonna 2016 psykoosilääkkeeni Leponexin ja Abilifyn, ja kärsin tämän jälkeen noin kahdeksan kuukauden ajan vakavista vieroitusoireista, jotka olivat johtaa kuolemaan. Vieroituksen jälkeen lopetin hoitosuhteeni, kuntoutukseni ja sosiaalietuuteni.
Koska psykoosilääkkeet lamaavat keskushermoston toimintaa aiheuttaen näin toimintakyvyn kokonaisvaltaista heikentymistä, psykoosinhoidon tuloksien parantaminen vaatisi mallin ottamista Länsi-Pohjasta.
Kiitos Veikko rakentavasta kommentista.
Tämä on vähän sellainen aihealue, johon en miellläni kovin syvällisesti halua kommentoida, mutta Veikon esille nostamassa mielipidekirjoituksessa viitataan Martin Harrow:in tutkimukseen ja tarkoitetaan liene tätä:
https://pdfs.semanticscholar.org/e098/42483630a696050c26b1d6d4983878ec66b0.pdf
Päätelmissä kylläkin vedetään mutkia suoriksi ihan huolella, eikä tuo ”Länsi-pohjan malli / tulokset” nyt aivan noin yksinkertaisia ole.
On kuitenkin hyvä, että asioista keskustellaan ja uusia malleja kehitellään ja kokeillaan.
Raha ja sen valta näyttäisi tässäkin olevan kyseessä. Pakotetaan ihmiset syömään lääkkeitä ja tehdään rahaa suuryrityksille.
Ostin silmätippoja pienen pullon, 2,5mg/15€, vielä on bensa halpaa!
Mahtaakohan silmätipatkaan olla muuta, kuin keittosuolaa?
Lääketouhu on vain bisnestä sairaiden kustannuksella, moni lääke voisi maksaa murto-osan hinnastaan…. mutta koska bisnes…