Ei, minun kohdalla ei ole eettinen valinta, mutta ei ole rahaa. Olin laskenut joulurahan yhden työkeikan varaan, mutta se kusi,
Pääsen kyllä syömään kinkkua ja jouluruokia, kun näillä näkymin menen isälle ja äitipuolelle viettämään jouluaattoa, mutta joulupäivä ja tapani ovat minulle kysymysmerkkejä.
Lisäksi olen velkaa vuokranantajalle puolentoista kuun vuokrat ja ne pitää hoitaa ensisijaisesti seuraavasta eläkkeenmaksupäivästä, ennenkuin käytän rahaa mihinkään muuhun.
Ei se elämä ole kinkusta kiinni. Minulla ei ole tarkoitusta hankkia nytkään joulukinkkua.
Toivon Sinulle Timo Lennart kaikkea hyvää.
Juhani
Ps. Täysmaitoon keitetty riisipuuro on halpa ja hyvä herkku. Sitäkin kannattaa keittää iso annos kerralla ja sitten voi lämmittää mikrossa myöhemmin.
Ensin voisilmän kera, sitten vaikkapa sokerin ja kanelin kanssa, sitten mustikkakiisselin kanssa, jne. Kaitpa sait poimittua mustikoita? sama
Meillä on vegaaneita enemmistö joulun aikana, joudun sikailemaan siis lähes yksin, mutta 7 kg kinkku menee uuniin tuli vaikka sota…
Timo, tsemiä kundille, on hienoa että ajattelet vuokrien maksua vaikka tilanteesi on moinen etkä lähde tuhlaajan polulle vähillä varoilla.
Se on varma asia etten kinkkua jätä pois ostn sen jo ja nyt se on pakasteessa ja uunin se menee jouluaattona
On selvä asia etten kokemani jälkeen ole minkään asteen vegaani sen tosin huomaa sitten kun lihasvoima on nolla linjalla
Syynä pelkästään vihannes ruoka no paino putos joka oli tarkoitus samalla meni lihasvoima nolliin
Olkaa rehuruuasta hiljaa tänään söin karjalanpaistia ja oli tyrnä annos terv tepivaari
Juu, ei minustakaan vegaania saa, Tänään löysin hyllystäni kaksi purkkia tonnikalaa, jotka olin sinne unohtanut. Tein tonnikalapizzan ja ihan hyvää oli.
Kiitos ystävät. Aina olen selvinnyt tiukemmistakin paikoista, mikä nyt on.
Kyllä minä Timo tuntemuksesi hyvinkin ymmärrän. 60 – 70 luvulla, nuorena kersanttina/ylikersanttina, palkka oli niin pieni, että perheellisenä miehenä oli pakko välillä tehdä kahtakin työtä, että ruoka riitti.
Ei ole meidänkään joulupöytämme ”yltäkylläinen”, tänä aamuna kylmäsavukalan (2vrk) saan uunista. Ensi viikolla tehdään muikkurullia, kuumasavukalaa, etikkamuikkuja, sitä cheviceä tietankin. Se kun tehdään edellisenä iltana, ratkaisin siten, että 0,8kg nieriän, fileerasin ja paloittelin pakkaseen neljänä palana. Iltasella sitten tehdään seuraavan päivän herkku.
Kinkkua ei meillä hankita, säräpaisti (minulla on liki sata vuotta vanha koivuinen säräkaukalo) tehdään runsailla juureksilla, yön yli leivinuunissa haudutettuna, puuro tehdään tattarista, kuten on aina tehty. Lanttu- ja porkkanalaatikot tehdään.
Monipuoliselta varmaan kuulostaa, vaan ei kalliilta; raaka-aineet ostetaan ja itse valmistellaan, näin menetellen tietää mitä syö.
Aattoiltana me kaksi vanhaa ihmistä emme ihmeitä tarvitse. Joulusauna, jouluateria, siinä kaikki. Lounaaksi syömme uunissa kypsytettyä tattaripuuroa mehukastikkeen kera.
Mielestäni, mitä vanhemmaksi tulee, sitä ”haaleammiksi” nämä juhlapäivät muuttuvat. Meillä ei edes osteta, ei ole vuosiin ostettu joululahjoja ja joulukortitkin ovat menettäneet merkityksensä.
Timo – ei Joulu ole kinkusta kiinni ja onko ne tietyt ”😉 pakko perinteet”, aina niin välttämättömiäkään.
Jotain muuta pienimuotoisempaa suuhunpantavaa tilalle.
Pääasia että on itsensä kanssa sujut tosiasioiden edessä.
Hyvää odotusaikaa sulle tai tulee se Joulu ilman odottamattakin. Pian taas ohitse 💓!
Olen minä sellaisenkin joulun viettänyt 60 – 70-lukujen taitteessa, avioeroni jälkeen, että jouluateriani oli purkillinen italiansalaattia + puolenkymmentä kinkunsiivua suurellisenpaan ei ollut yksinkertaisesti varaa, juotavakin oli vettä..
Voisitko Timo laittaa mulle yhteystietojasi, niin laitan vähän ”kinkkua” tulemaan?
veikkoviis@gmail.com
Tässä sitä on mies paikallaan – Veikko Vallaton !!!
Toivoisin, että kaikki, jotka vähänkin voisivat helpottaa lähimmäisensä elämää, tekisivät sen, ainakin jouluna!
Veikko, laitoin sinulle sähköpostia..Siunattua ja hyvää Joulua sinulle.
Laitoin ”siivun kinkkua” tulemaan, ettei tarvitse jouluna nälässä olla! 🙂
Siunausta sinullekin, kuin myös kaikille muillekin!
Kiitos Veikko 🙂
Nuorena oli kotona yksinkertaiset eväät, siksipä Joulun kinkku oli todellinen, hartaasti odotettu herkku. Oli aivan ihmeellistä että sai syödä hyvää lihaa niin paljon kuin jaksoi.
Toinen vain jouluna äidin valmistamat voitaikinaiset lihapiirakat ovat jääneet lähtemättömästi makumuistiini. Jälkeenpäin kaupasta ostetut ja itse tehdyt piiraat ovat olleet ikäänkuin kalpea varjo lapsuuden piirakoista.
Meillä mennään ihan keskiverto perheen mukaisesti. Asiat eivät ole niin erikoisen hyvin, mutta huonomminkin voisi olla. Nyt alkaa ihan yllättäen terveys pettämään, ilman isompia varoituksia. Eikä mitään, jos se pettäisi yksin minulla, mutta kun vaimokin on ollut koko syksyn sairaampi, kuin minä. Kaikki raskaammat työt minä olen lopulta saanut tehdä.
Aika perinteinen joulu pyritään meillä viettämään, luulisin. Tytär perheineen tulee muutamaksi päiväksi, kuten ennenkin. Yhden perheenjäsenen hain eilen linja- autolta, kun tuli Roomasta viettämään perinnejoulua.
Kinkku on pakkasessa ja varmaan muut ruoat, kuten ennenkin, niistä minä en oikein tiedä mitään. Lahjat on hankkimatta, mitä nyt tietysti parille pikkutytölle.
Timolle minä toivottelen oikein hyvää ja rauhallista joulua. Se on jo paljon se, jos pääset vanhempiesi seuraan, se tuo tunnelmaa ja ennen kaikkea lämpöä.