Sopivan mansellismielinen blogialusta
Kuudes joulukuuta on tärkein päivä vuodessa.
Suomi on saanut olla itsenäinen jo yli 100 vuotta, mutta se on vaatinut ”verta, hikeä ja kyyneleitä” – Vapaussodan, Talvisodan ja Jatkosodan.
Suomi on hyvä maa, paras meille suomalaisille – Suomea kannattaa puolustaa.
Pääministeri vaihtuu, samalla vaihtuu myös SDP:n johtotähti. Vaikka Antti Rinne jääkin puheenjohtajaksi niin todennäköistä on, että seuraavassa puoluekokouksessa tuleva pääministeri ottaa myös SDP:n johtoonsa. Kun SDP:n kannatus on ollut alamäessä niin kumpi olisi puolueen kannalta parempi johtaja?
Sanna Marin vaikuttaa olevan todellinen rautarouva. Kylmän viileä katse arvioi vastustajaa, kommentit ovat nopeita ja teräviä. Hänessä on selvästi aineksia johtajaksi joka tietää mitä tekee. Olisi mielenkiintoista katsoa vaalitenttejä Halla-aho vastaan Marin. Se olisi todennäköisesti kunnon miekkailua, kamppailuviihdettä parhaasta päästä.
Mutta Marin on myös hyvin liberaali ja vasemmistolainen. Vaikka hänen karismansa ja johtajuutensa innostaisi samoin ajattelevia, niin Perussuomalaisten kannattajiksi siirtyneitä entisiä SDP:läisiä se tuskin saisi palaamaan. Ehkä pako siltä osin kiihtyisikin. On kysytty aiemmin mihin Vasemmistolliittoa tarvitaan, miten se eroaa Demareista. Nyt jouduttaisiin ehkä kysymään mihin SDP:tä tarvitaan, miten se eroaa Vasemmistoliitosta?
Kaikki kolme vihervasemmiston johtajaa olisivat nuoria naisia jotka korostavat ympäristöä ja tasa-arvoa. Silloin kaikki myös kilpailisivat samoista äänestäjistä, liberaaleista, vasemmalle kallellaan olevista nuorista, eneimmäkseen naisista. Jos kaikki kalastaisivat samasta paikasta niin montako kalaa siitä jokaiselle riittäisi? SDP:n kannatus ei voi kovin paljoa nousta sillä että äänestäjiä siirtyy Vasemmistoliitosta ja Vihreistä.
Antti Lindtman on hieman vaisumpi, mutta ei niin sosialisti eikä niin liberaali. Toisin kuin Marin hän ilmoitti vaalikoneessa kannattavansa perinteisiä arvoja. Ay-pohjakaan ei ole huono jos ajatellaan SDP:n perinteisiä äänestäjiä. Hänellä voisi olla mahdollisuuksia nostaa SDP:n suosiota kentän oikealla laidalla.
Jos persoona ratkaisee, niin Marin voittaa, mutta se mikä toisia innostaa voi toisia inhottaa. Mitä jyrkempi linja sitä sitoutuneemmat -ja valikoituneemmat- kannattajat.
https://www.aamulehti.fi/a/23ec9197-9e80-4460-8983-065b6427e22d?c=1522737894164
”Analyysi: Hallinto-oikeuden professori huomauttaa, että oppaan esittämä salaaminen ei ole lain mukaan mahdollista. Poliisihallituksen uusi ”julkisuuskäsikirja” on sisältönsä perusteella pikemmin salausopas, kirjoittaa Aamulehden rikos- ja oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen.”
”Viranomaisen pitää siis jokaisessa harkinnanvaraisessa tapauksessa erikseen harkita, aiheutuuko asiakirjan antamisesta haittaa. Haitan aiheutuminen ei siis ole automaatio vaan julkisuus on lähtökohta.
Tässä Poliisihallituksen ”julkisuuskäsikirja” suistuu pahasti metsään.
Opas toistaa rakennetta, jossa luvun alussa todetaan sellaisesta asiasta kuin julkisuusperiaate. Tämän jälkeen julkisuusperiaate perustellaan kumoon erilaisilla poikkeussäännöksillä, jotka esitetään soveltuvan kyseiseen aihepiiriin ehdottomasti salassa pidettävinä tai ainakin käytännössä aina salattavina asioina. Todellisuudessa useasti on kyse vahinkoedellytyslausekkeen alaisista harkinnanvaraisesti salassa pidettävistä asioista tai salassapitosäännöksistä, jotka eivät oikeasti sovellu kyseiseen kohtaan. ”
Joku poliisihallituksessa siis ajaa laittomuutta poliisin toimintaan.
Mikä on tällaisen tarkoitus tai tavoite?
Mielestäni tästä asiasta kuuluisi joko eduskunnan oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin ottaa selvää ilman kanteluakin ja laittaa laittomuuteen yllyttävästä oppaasta vastuulliset tekijät järjestykseen.
Ottamatta mitään kantaa siihen onko persujen gallup-nousu hyvä vai paha asia, tiedän että monia tämä huolettaa. Koska pidän politiikan muutoksista, esitän nyt miten tämän suunnan voi mielestäni muuttaa. Tässähän on mitä klassisin lähtökohta: joko hoidat egoasi tai hoidat ongelmaa – valitse yksi.
Lakkaa panikoimasta: Mitä enemän huudat somessa, mediassa, kolumneissa, sun muissa miten kamalaa ja hirveää ja väärin on että ihmiset kannattavat persuja, sitä enemmän tarjoat heille ilmaista mainosta.
Kritisoi asiaa: On lukuisia tapoja kritisoida persuja asiapohjalta. Voit vaikka kritisoida heidän linjojen vaikutuksia ihmisille tärkeisiin asioihin, kuten terveydenhuolto, työ, eläke, koulu…
Puolueet, lakatkaa peesaamasta: Etenkin perinteiset suuret puolueet, keksikää omaa asiaa ja omia linjanvetoja. Älkää olettako että pärjäätte vain kertomalla miten tarjoatte samaa mutta paremmin ja/tai aivan erilaista asiaa kuin persut (tai vihreät, sen puoleen).
Älä herjaa äänestäjiä: Haukkumalla persujen äänestäjiä idiooteiksi saat mitä varmimmin heille lisää äänestäjiä. Harva asia herättää nukkuvaa äänestäjää niin kuin ajatus siitä että joku hyväosaisen eliitin jäsen kertoo hänelle miten ei saa tehdä.
Tarkista aasinsiltojen kesto: Etenkin jotkut mediat ovat kovin halukkaita rakentamaan aasinsiltoja persuista natsismiin, väkivaltaan ja jopa joukkomurhiin. Älkää olettako ettei siltojenne kestokykyä testata. Lopputulos voi olla uskottavuuden menetys medialle ja säälipisteitä persuille.
Hae asiantuntijalausunnot asiantuntijalta: Jos haluat mediassasi käydä asiakeskustelua persuista tai heidän suosiosta, älä esittele kilpailevan puolueen edustajaa puolueettomana asiantuntijana. Lopputulos on kuten edellisessä kohtaa.
Tarjoa omia ratkaisuja: Otetaan vaikka maahanmuutto. Esitä oma, harkittu, selkeästi ilmaistava ratkaisu siihen. Älä keskity haukkumaan persujen ideaa vaan rakenna oma. Riistä heiltä oikeus aiheen ilmaherruuteen.
Katso mikä kansaa puhuttaa: Ota silmäys kansan huoliin ja haasteisiin ja rakenna siitä keskusteluaihe. Kun tarpeeksi kauan osoitat kiinnostusta, asiantuntemusta, terävyyttä ja asiallisuutta tärkeistä aiheista, huomaa kansa ketä kannattaa katsoa. Älä anna egosi kirjoittaa asialistaa.
Unohda seuraavat sanat: Populisti, äärioikeistolainen, natsi, rasisti. Haukkumanimillä ei rakenneta uskottavuutta eikä poliittista kannatusta. Erityisen tärkeä huomio medialle.
Ole rehellinen: Jos olet päättäjä ja olet tehnyt virheen, myönnä se. Tule alas sieltä norsunluutornista. Suoraselkäisellä suomalaisella rehellisyydellä riisut persujen viestinnän aseista.
Ole taiteellinen: Keksi uusi tapa ilmaista haastetta, irrottele, tee performanssi, teos tai tempaus – kuitenkin ylläolevat varoitukset huomioiden. Politiikan ei tarvitse olla harmaata.
Tee yhteistyötä: ”Jos et voi voittaa heitä, liity heihin”. Hyväksy, että he edustavat mainittavaa osaa kansasta ja lähde etsimään kompromisseja heidän kanssa. Saatat saada omatkin kärkiaiheesi paremmin pinnalle ja siten tasapainoa myös kannatuslukuihin.
Puhu heille: Haasta heitä. Puhu persulle kuten ihmiselle. Osoita ainakin itse olevasi kypsä keskustelija.
Pohdi syitä: Viimeisenä, tutki miksi persuja kannatetaan. Etsi todellisia syitä, pohdi niiden taustoja, piirrä yhteiskunnan kuvaa suurella pensselillä. Älä tee oikopolkuja. Kun tiedät tarkkaan miten tähän on tultu ja missä nyt ollaan, osaat myös arvioida seuraavan siirron. Kun sen tiedät, tiedät myös miten kannatus käännetään.
JOKERI: Älä kirjoita tällaisia juttuja, saat suotta natsin maineen.
”Päästökeskustelusta voi syntyä käsitys, että sähköauton ostaminen on ainoa keino vähentää liikenteen päästöjä. Kokenut tutkija löytää muitakin konsteja.”
Asiantuntija tietää järkeviä vaihtoehtoja sähkötyperyydelle, mutta virheet ja poliitikot eivät.
Biopolttoaineet – säilömiskelvottomia tosin – ja kaasu ovat järkeviä vaihtoehtoja.
Tulevaisuudessa vety on erittäin kilpailukykyinen, kun sitä voidaan valmistaa hukkamyllyillä ja aurinkopaneeleilla häiritsemättä muuta sähköverkkoa ja sitä voidaan hyvin varastoida pitkäkin aika.
Sähköautohypetys ja erityisesti suunniteltu latauspistepakko ovat terveen järjen vastaisia ja yhteiskunnalla järjettömän kalliita ilman vastaavaa hyötyä missään mielessä.
Lopetin jo aikoja jääkiekon seuraamisen ja peleissä käymisen.
– En voi hyväksyä vastustajan taklaamista sairaalakuntoon
ja rangaistuksena 2 min jäähy.
– Jääkiekko olisi hieno laji jos sitä pelattaisiin taitolajina.
Uusi Ylen gallup kertoi taas uuden ennätyksen persuille; mitä sitten- ei mitään !
Ei noilla pääse edes päättämään mitään nyt eikä tulevaisuudessakaan, vai onko nämä merkki jostakin huolestuttavammasta ?
https://yle.fi/uutiset/3-11102651
”Äärioikeisto levittää ideologiaa pinnan alla”:
https://aamulehti.ap.richiefi.net/cb6a93b0-c2c8-4191-a67e-fcc1e6b67946/16
Antti Kuosmanen 4.12.2019 16:27 päivitetty 4.12.2019 17:26
***
Teija Makkonen 13.12.2019 17:40
Kovasti näyttää siltä että Sanna Marin on keulimassa demarieliitin vetämänä uudeksi pääministeriksi. Edustaja Marinia voi analysoida monella tapaa – toki ihmisenä, mutta myös poliitikkona, demarina ja pääministerinä. Kaikilta osin on eri näkökulmat, joten katsotaanpa hieman.
Kokemusta Tampereelta
Edustaja Marinilla on melko paljon kokemusta Tampereelta. Hän on paikallispoliitikkona saanut oikeastaan kaksi erilaista mainetta. Hänet on nähty väkeväksi yltyneiden valtuustokokousten rauhoittajana ja tässä hän on osoittanut puheenjohtajan taitoja. Toisaalta, hänet on myös nähty muissa konteksteissa aika kovana räyhääjänä. Jos aiempiin demareihin pitää verrata niin hänessä on enemmän Paavo Lipposta kuin esimerkiksi Jutta Urpilaista. Marin ei peittele vihaa tai turhautumista ja joskus lipsahtaa matkaan vähän sammakonpoikastakin. Selvää on, että hän osaa olla jämäkkä puheenjohtaja, mutta myös irtopisteitä etsivä megafoni.
Hänet laitettiin myös olemattomalla varoajalla tuuraamaan Antti Rinnettä tämän sairastumisen vuoksi. Tästäkin mielestäni löytyi kaksi kulmaa. Toisaalta, hän oli puhevalmis, terävä ja kommentit olivat aivan ehtaa instituutipolitiikkoa, paljon mukavan kuuloisia mutta erittäin tulkinnanvaraisia vastauksia. Tämä implikoi selvää pääministeriaineista, sillä pääministeri yleensä nähdään mieluiten pehmeiden ulosantien tarjoajana. Toinen puoli oli hänen hyvin heikko tietämys asiakysymyksistä joista puhuttiin, mutta tässä kohtaa on annettava armoa äkkinäisen tilanteen vuoksi. Ei hän voinut mitenkään valmistautua lonkalta tietämään kaikki mahdollinen niistä aiheista, joita Rinne oli jo vuoden opiskellut. Sanotaanko niin että olen hitusen huolissani mikäli hän ei vaikuta olevan kovin innostunut monista valtakunnan kärkiaiheista. Huolta on siis kuitenkin vaan hitunen, sillä olosuhteilla lieni vaikutusta.
Entäpä ihmisenä? Kaunis ihminen kuiten kaikki muutkin ihmiset. Vahvasti humanistin taustaa, jonka myötä myös jonkin verran luonnontieteiden vastaisuutta. Tyypillistä tänä päivänä, mutta henkilökohtaisesti olen eri linjalla. Yhtä kaikki, en mene tähän syvemmälle, sillä nyt(kin) on paras keskittyä puhumaan päättäjästä, ei henkilöstä.
Entäpä demarien kärkinimenä?
Tuhannen taalan ja sadantuhannen äänen kysmys on tämä: mitä hän tekisi demareiden kannatukselle? Rinne veti mukanaan AY-liikkeen kannattajia ja duunareita. Edustaja Marin ei omaa tällaista pohjaa, vaan hän on poliittisesti hyvin lähellä vihreiden Ohisaloa ja vasemmiston Anderssonia. Kun kolme puoluetta ajavat samaa asiaa, samanlaisilla johtajilla, se voi johtaa muiden demareita lähellä olevien aihepiirien katoamiseen toisten puolueiden suuntaan. Työläisvasemmistolle ei ehkä enää ole perinteisessä vasemmistossa sijaa, joka voi johtaa puolueen kuihtumiseen entisestään. Vähän luulen, että pelkkä vihervasemmiston peesaaminen ei riitä nousuun.
Tietenkin on myös mahdollista, että se mitä demarien nousu kaipaa on tuoreita näkökulmia ja nuorempia kasvoja. Ehkäpä demarit löytävät näin uuden lokeron kotimaan politiikasta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että saatamme päästä tutkimaan tätä teoriaa piakkoin. Jos näin käy, on vähintään kohteliasta toivottaa edustaja Marinille onnea jatkoon.
Meinasi silmät tippua päästä kun Sotkan lehti tuli postista. Siinä juhlitaan toisenlaista päivää kuin itsenäisyyspäivää, siinä juhlan teemana on jokin helvetin XTRA PÄIVÄ 6.12.
Tämän mainoksen johdosta pistän tuon liikkeen boikottiin. Pitäkööt extra päivänsä 6.12. Minä juhlin itsenäisyyspäivää sekä muistelen samalla Talvisodan 80-vuotismuistopäivää!
Oksettaa tuo loputon osta osta kulttuuri !! Ei mitään arvoja enää.