Tuorepizza, valmispizza.

Asian tiimoilta kun tuon avauksen ynnä kommentit lueskelin; heräsi kiinnostus tuon ”roiskeläpän” hintaan ja ”laatuun”.

En ollut tietoinen edes sen hinnastakaan mutta tutkiskelemalla se selvisi; alle 1€ siis 200g;  voiko tuohon hintaan saada edes jonkinlaista laatua, kyllähän se selvisi. ”Jauheliha” puolalaista, rasvana palmuöljyä, … . Sellainen se ”pizza” jos sitä nyt ylipäätään voi sillä nimikkeellä edes kutsua. Kyllähän ehkä siitä nälänpoistajan saa kunhan kuorruttaa 3 – 5€:n päälisin ja lämmittää sen yli 200 asteisella uuninritilällä, alatasolla. Mikrossa se vähäinenkin ”laatu” tuhoutuu.

Mainos; äitien leipomaa?? … Hm?

AIKOOKO TÄMÄ JAPANIN UUSI KEISARI ”NARUNJATKO” NYT TUNNUSTAA MAAILMANHISTORIAN PAHIMMAN KANSAMURHAAJAN HIROHITON TAPPAMAT 30 MILJOONAA SIVIILIÄ,

…. VAI JANKUTTAA HÄMÄYKSEKSI HALONPERKELEEN JA HAUTAHOURULAL- LAN JA EU:N JA EN:N SEPITTÄMIÄ MUKA ”72 MILJOONAA MAON UHRIA”!!!???

Suora lähetys tiistaina kello 7: Japanin keisari Naruhiton kruunajaiset – IS seuraa

Julkaistu: 21.10. 16:54

Ilta-Sanomat seuraa suorana Japanin keisarin Naruhiton ja keisarinna Masakon kruu-najaisia tiistaina 22. lokakuuta kello 7 alkaen. Kruuna­jaisseremonia kestää puoli tuntia. Voit seurata tästä artikkelista suoraa lähetystä sekä hetki hetkeltä -seurantaa.
.

Kruunajaisseremonia alkaa keisarillisella palatsilla Tokiossa kello 13 paikallista aikaa eli kello 7 Suomen aikaa. Kysymyksessä on harvinainen tilaisuus, sillä vuosisatoihin ei ole ollut tilannetta, missä uusi keisari nousee valtaistuimelle vielä vanhan ollessa elossa.

85-vuotias keisari Akihito kuitenkin väistyi keisarin paikalta terveys­ongelmien vuoksi aiemmin tänä vuonna, ja hänen vanhin poikansa, 59-vuotias Naruhito täten peri keisarin paikan.

 .
 
Pahimmat kansanmurhaajat
 
1. Keisari HIROHITO (1901-1989, Japanin keisari 1926 – 1989), 30 mlj pääasiassa kiinalaista 2. maailmansodan aikana (Li Ping), eli sadan Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommin, n. 300000, verran, myöhemmin vammoihinsa kuolleet mukaan lukien. Tätä pienempiä murhatöitä ei tässä käsitellä. Hirohito on absoluuttisen raatoluvun lyömätön historian mestari. Suhteellisestikin hän nousee korkealle, kun lasketaan, kuinka suuren osan hän tappoi hallintonsa alaisista ihmisistä (n. 10%, voittaa siinäkin suhteessa Hitlerin, mutta ei voita Belgian Leopold II:a (50%) eikä Pol Potiakaan (20%).
 
Hirohiton aiheuttamassa II maailmansodan itäisessä haarassa 1937 – 1945 lasketaan kuolleen 44 mlj. ihmistä (sodan läntisessä haarassa 56 mlj.).
 
Hirohito oli koulutukseltaan biologian tohtori natsiopein ja yksi natsien tappoideolo- gian kehittäjistä, ja joka tapauksessa sen laajamittaisin soveltaja. USA ja Japani painoivat rauhanteossa päikseen villaisella Hirohiton kansanmurhat ja USA:n atomipommin, vaikka molemmat olivat maailman pahimpia sotarikoksia erityisesti siviilejä kohtaan. Yksi nykyaikaisen ihmisen korkeimpien psyykkisten toimintojen perustana olevien neurofysiologisten prosessien löytäjistä, Ichiji Tasaki (1910 – 2009, USA), oli aloittanut tutkijanuransa Hirohiton alaisena. Hän siirtyi 1950-luvun taitteessa Englantiin. Tasaki tutki selkärankaisten hermosäikeitä jo Japanissa, ja teki siellä käänteetekevän löytönsä neuronien aksonien myeliinitupen sähköä eristävästä funktiosta.
 
Esimerkisi Tarja Halosen ja al-Haidi Hautalan skitsoideologia ”geeni-raiskaajamur-haajamiehistä” ”historianselityksennä” perustuu Hirohiton miehitysarmeijan kenttä-sotapropgandalle Kiinassa: Japanin sotilaat pakotettiin raiskaamaan ja tappamaan naisia ja tyttöjä ja vielä leikkimään suhtautuvansa tähän jonakin ”palkintona”.
 
Tämän tarkotuksena oli paitsi kansan hävittämien (japanilaisten ei ollut tarkoitus asettua ”herroiksi”, vaan ainoaksi kansaksi valtaamillaan alueilla), myös loikkari- virran torjuminen Japanin armeijasta Maon joukkoihin sillä, että sinne ei otettaisi heitä vastaan, vaan tapettisiin. (Opissa ei ole tietenkään mitään ”järkeä” edes ”evoluutiopsykologian / sosiobio- logian” pseudoteorian valossa, sillä sehän ei edistä toteuttajansa geenien leviämistä, kun alistetut naiset ja tytöt tapetaan.)
 
Noustuaan valtaan 1926 Hirohito aloitti ominaisen ulkopoliittisen toimintansa mur-hauttamalla tärkeimmän (ja pitkälle ainoan) liittolaisensa ja vasallinsa, Manchurian (Manchukuon) sotalordi (sotilasdiktaattori) Zhang Zuolinin kesäkuussa 1928 äärim- mäisen härskillä tavalla pudotuttamalla sillalta tynnyripommin tämän junanvaunuun hänen ollessaan matkalla japanilaisten kutsumana neuvotteluihin näiden kanssa.
 
Hirohito luuli tässä tehneensä suunnattoman palveluksen murhatun pojalle Zhang Xueliangillie,jonka kiirehti tunnustamaan uudeksi sotalordiksi. Poika-Zhang, pitäen aluksi mölyt mahassaan, veti touhusta tasan päinvastaiset johtopäätökset ja lähti vähän äänin pohjustamaan puolen vaihtoa arvaamattoman hullun uuden herran ja liittolaisen alaisuudesta.
 
Hirohiton kansanmurhasaldo on jonkinmoisella tarkkuudella arvioitavissa täältä Japanin miehittämien maiden sodanuhritilastosta II maailmansodan ajalta väehemällä kaikista sodanuhreista taistelijat:
 
 
Country …….Military Deaths ………….Total Civilian and Military Deaths
 
China . . . . . . . . . . 3-4,000,000 . . . . . . . . . .20,000,000
 
Dutch East Indies — . . . . . . . . . . . . . . . . .  . .3-4,000,000
 
French Indochina — . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .1-1,500,000
 
India . . . . . . . . . . . 87,000 . . . . . . . . . . . . . . . . .1,500,000 – 2,500,000
 
Korea. . . . . . . . . . . — . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  . . 378,000 – 473,000
 
Malaya . . . . . . . . . — . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100,000
 
Papua New Guinea — . . . . . . . . . . . . . . . . . .15,000
 
Philippines . . . . . . .57,000 . . . . . . . . . . . . . . 500,000 – 1,000,000
 
Singapore . . . . . . . — . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50,000
 
yht. sdoan aikana . . . . . . . . . .. . . … . . . .. . .. ..n. 25000000
 
Hirohito oli kuitenkin jo keisari jo 20 vuotta aikaisemmin maassa, joka miehitti mm. Koreaa ja Manchuriaa.
 
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/08/miten-halosen-ja-hautalan-tilastokeskus-sepitti-eu-lle-70-miljoona-tapettua-maon-uhria
 
Miten Halosen ja Hautalan Suomen Tilastokeskus sepitti (”EU:lle”…) ”70 miljoona tapettua Maon uhria”…
***

Taitava protesti – kenelle mieliksi…?

Ukrainan presidentti Volodydmyr Zelenskin edustava vaimo Jelena Zelenskaja lompsi seremonioiden läpi kiinnittämättä huomioita hienouksiin ja detaljeihin (jotka varsinaisesti ovat niikä ”kunnioituksen osoituksia”), mikä ei jäänyt yhdeltäkään ulkomaiselta meedialta, ei myöskään Venäjällä, joka on huonoissa väleissä ja rajariidoissa molempien maiden kanssa.

Жену Зеленского обвинили в неуважении к японскому императору из-за платья

Супруга украинского президента не учла некоторые нюансы протокола

сегодня в 11:09, просмотров: 14700

Rouvan puku on myös armotta väärän, herjaavan värinen yleensäkin ja varsinkin Janpanissa…

Елена Зеленская пришла на встречу в платье и перчатках лимонного цвета. Пользователи соцсетей справедливо заметили,что представители иностранных делегаций обычно не надевают вещи желтого цвета на официальные приемы в Японии, поскольку это могут расценить как неуважение к монарху.

Дело в том, что ещё в VIII веке в стране была выработана система запрещенных цветов, и желтый в своих нарядах традиционно могли ис-пользовать только члены императорской семьи. Эти ограничения действуют до сих пор, хотя больше и не имеют юридического статуса.

”Украине теперь от Японии ничего не светит”,– пишут комментаторы под снимком Зеленской. ”Дизайнер и стилист первой леди явно диверсант”, – пытаются отшутиться другие пользователи.

Руководитель группы экономики и политики Японии Института мирoвой эконо- мики и международных отношений РАН Виталий Швыдко в разговоре с РБК заявил, что иностранцам в Японии многое прощается, поскольку они не посвящены во все детали протокола. «Конечно, это вызывает определенные негативные чувства, но не является поводом для скандала или политических сложностей», — сказал он.

***

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/japanilla-oli-paholaisen-laboratorio-joka-teki-karmeita-ihmiskokeita-yksikko-731n-sotarikokset-jaivat-rankaisematta/

Japanilla oli ”paholaisen laboratorio”, joka teki karmeita ihmiskokeita – Yksikkö 731:n sotarikokset jäivät rankaisematta

Japanilaislääkärien sotarikokset miehitetyssä Kiinassa 80 vuotta sitten ovat jääneet natsien rikosten varjoon.

Tiede 5.12.2019 18:33

Marraskuulle 1940 päivätyn valokuvan uskotaan kuvaavan Japanin Yksikkö 731:n sodanaikaisia tautikokeiluita Kiinan Jilinin maakunnassa. © Jilin Provincial Archives

Tiedettä pidetään monesti arvoneutraalina toimintana, jonka hedelmiä voidaan käyttää hyvään tai pahaan. Historiasta löytyy kuitenkin varoittavia esimerkkejä siitä, kuinka tutkijat astuvat pimeälle polulle ja hylkäävät eettiset periaatteet.

Tunnetuin esimerkki oli natsi-Saksan keskitysleirilääkäri Josef Mengele, jonka van- geilla tehdyt tappavat ihmiskokeet jäivät vaille rangaistusta. Mengele kuoli Brasiliassa vuonna 1979.

Mengelen keskitysleirikokeilujen ohella toisessa maailmansodassa nähtiin hirvittä- viä ihmiskokeita myös maailman toisella laidalla keisarillisen Japanin miehittämässä Mantšuriassa Kiinassa.

Harbinin kaupungin lähellä toimi 1930- ja 1940-luvuilla Japanin armeijan Yksikkö 731, joka tutki muun muassa biologisia aseita ja ihmisen kestävyyden rajoja.

Armeijan henkilökunnan ohella laitoksessa työskenteli lääkäreitä ja tutkijoita Japanin yliopistoista ja lääketieteen korkeakouluista.

Yksikkö 731:n kauhuja dokumentoi muun muassa New York Times vuonna 1995 julkaistussa artikkelissa.

Lehden toimittaja oli päässyt haastattelemaan leirillä työskennellyttä lääkäriä, joka jutun tekemisen aikaan oli 72-vuotias maanviljelijä.

”Leikkasin hänet auki ja hän huusi kauheasti, ja hänen kasvonsa olivat tuskan vää-ristämät”, kuvailee nimettömäksi jättäytynyt haastateltava elävälle ihmiselle ilman puudutusta tehtyä leikkausta.

”Hän päästi tämän sanoinkuvaamattoman äänen, hän huusi niin hirveästi.”

Kiinalaiselle vangille tehty leikkaus oli osa tutkimusta, jossa vankeihin tartutettiin tahallaan tauteja, joiden vaikutusta sisuskaluihin haluttiin seurata näiden ollessa vielä hengissä.

Nukutusainetta ei haluttu käyttää, koska sen pelättiin vaikuttavan tuloksiin. Päämääränä oli biologisten aseiden kehittäminen sotaa varten.

Yksikkö 731:n tehtävänä oli kehittää aseita muun muassa pernarutosta, kolerasta ja tusinasta muusta taudista.

Tarkoituksena oli kehittää tautipommeja.

Tautiaseet oli kielletty jo vuosikymmentä aikaisemmin vuoden 1925 Geneven proto- kollassa, mutta Japanissa tämä nähtiin pikemmin kannustimena biologisten aseiden kehittämiseen.

Uusia aseita testattiin myös kenttäkokeissa vangeilla.

Tautien lisäksi japanilaiset testasivat myös myrkkykaasuja. Arvioiden mukaan yksis- tään Yksikkö 731:n lääketieteellisinä koekaniineina käytettiin noin 3000 ihmistä.

Joidenkin arvioiden mukaan laajemmissa aseistettujen tautien kenttäkokeissa kuoli paljon suurempi määrä ihmisiä, mutta uhrimäärästä on monia tulkintoja.

Ihmiskokeita tehtiin pääasiassa kiinalaisille vangeille, mutta uhrien joukossa oli tiettävästi myös venäläisiä, mongolialaisia ja korealaisia.

Eräs nimettömäksi jättäytynyt leirillä ollut kertoi Timesille nähneensä paikan päällä valtaviin formaldehydillä täytettyihin purkkeihin säilöttyjä ruumiinosia ja kokonaisia ihmisiä.

Monien kokeiden tarkoituksena oli etsiä ratkaisuja käytännön ongelmiin, joiden kanssa Japanin armeija paini. Vangeilla tehdyillä kokeilla tutkittiin muun muassa paleltumien hoitoa.

Yksikön pitämiä asiakirjoja myöhemmin tutkineiden mukaan koejärjestelyt olivat tieteellisen tarkasti suunniteltuja, vaikka tutkimusetiikka olikin lentänyt roskakoriin.

Kokeilut muun muassa todistivat, että tehokkain tapa hoitaa paleltunutta jäsentä on upottaa se ruumista lämpimämpään veteen, joka ei kuitenkaan ylitä 50 astetta.

Paleltumia testattiin kaatamalla vettä vankien päälle ulkona pakkasessa siihen asti, että näiden jäsenet jäätyivät.

Erään japanilaisupseerin mukaan tätä testattiin lyömällä jäsentä kepillä, kunnes ”siitä lähtevä ääni muistutti lyötävää lautaa”.

Koekaniineina käytettyjä vankeja verrattiin muutenkin puutavaraan.

Laitoksessa heistä käytettiin japaninkielistä tukkia tarkoittavaa sanaa maruta – eli sahaukseen kelpaavaa puun runkoa.

Jäädytyskokeita tehtiin ainakin yhdessä tapauksessa jopa sylivauvan ikäisellä lapsella, jonka lämpötilaa mitattiin sormen pitkittäissuunnassa lävistävällä neulalla.

 

Mielikuvitukselliset ihmiskokeet eivät jääneet tähän.

Laitoksen painekammiossa testattiin, kuinka paljon painetta ihmiskeho kestää ennen kuin silmämunat pulpahtavat ulos kallosta.

Lisäksi ihmisiä raiskattiin ja pakotettiin raskaaksi kokeita varten. Myös sukupuolitaudeilla tehtiin kokeiluja.

”Sukupuolitautien tartuttamisesta ruiskeella luovuttiin, ja tutkijat alkoivat pakottaa vankeja seksuaaliseen kanssakäymiseen toistensa kanssa”, todisti eräs leirin vartijoista.

”Mies ja nainen, joista toisella oli kuppa, tuotiin yhteen sellissä ja pakotettiin harrastamaan seksiä. Heille tehtiin selväksi, että vastarintaa tekevät ammuttaisiin.”

Todistajien mukaan tartunnan saaneet vangit leikattiin myöhemmin auki elävältä taudin eri vaiheissa.

Vartijat viittasivat kuppatartunnan saaneiden naisvankien sukupuolielimiin ”hillopullina”.

 

Yksikkö 731:n toiminnalla tiedetään olleen Japanin sodanjohdon korkeimpien taso- jen hyväksyntä. Vaikka keisari Hirohiton ei ole todistettu varmasti tietäneen yksikön tekemisistä, keisarin pikkuveli prinssi Mikasa vieraili alueella.

Sotarikosten laajuus alkoi selvitä vasta puoli vuosisataa myöhemmin, jolloin kävi myös ilmi, että vastuussa olevat tutkijat ja armeijan jäsenet jäivät rankaisematta.

Vaikka Japani lopulta hävisi sodan, hankkeeseen osallistuneet vastuuhenkilöt välttyivät syytteiltä luovuttamalla keräämänsä datan Yhdysvalloille.

Myöhempinä vuosina Yksikkö 731:n vanha tukikohta on kerryttänyt sellaisia lisänimiä kuin ”paholaisen laboratorio” ja ”idän Auschwitz”.

Toisin kuin Saksan keskitysleirien kohdalla, tiettävästi kukaan Yksikkö 731:n vangeista ei selvinnyt hengissä.

Japani tunnusti Yksikkö 731:n olemassaolon virallisesti vasta 90-luvun lopulla korkeimman oikeuden päätöksellä, kuusi vuosikymmentä tapahtuneen jälkeen.

Poliitikot eivät kuitenkaan ole kommentoineet yksikön tekoja tarkemmin, eikä Japanin valtio ole pyytänyt niitä erikseen anteeksi.

Yksikkö 731, Nanjingin verilöyly ja Japanin muut sotarikokset ovat yhä nykyäänkin kipupisteitä erityisesti Kiinan ja Japanin välisissä suhteissa. Japanin ei ole katsottu myöntäneen kaikkia sotarikoksiaan tyydyttävästi tai pyytäneen niitä anteeksi asianmukaisella tavalla.

Arvostelua herättää muun muassa Tokiossa sijaitseva Yasukuni-pyhäkkö, jossa uskonnollisilla menoilla osoitetaan kunniaa myös useiden sotarikoksista tuomittujen sieluille. Japanilaiset poliitikot vierailevat säännöllisesti pyhäköllä.

Yksikkö 731:n jäsenten nimet tulivat kokonaisuudessaan julkisuuteen vasta viime vuonna, kun Japanin kansallisarkisto luovutti nimet sisältäneet asiakirjat tutkijalle tietopyynnön jälkeen.

Aikalaistodistajien mukaan miehitetyssä Kiinassa harrastettiin laajalti ihmiskokeita myös Yksikkö 731:n laboratorioiden ulkopuolella niin kutsutuissa ”harjoitusleikkauksissa”.

Näissä lääkärit saivat harjoitella erilaisia leikkauksia elävillä vangeilla. Turhien harjoitusleikkausten ja amputaatioiden jälkeen vangit teloitettiin myrkkyruiskeella.

***

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/pohjois-korean-ja-japanin-valisessa-sodassa-etelakorealaiset-kannattaisivat-pohjois-koreaa/

Pohjois-Korean ja Japanin välisessä sodassa eteläkorealaiset kannattaisivat Pohjois-Koreaa

”Uusi tutkimus paljastaa, että jos Pohjois-Korean ja Japanin välille syt- tyisi sota, 45,5% eteläkorealaisista kannattaisi Pohjois-Koreaa ja vain 15,1% kannattaisi Japania. 39,4% vastaajista ei osaa tai ei halua sanoa kantaansa.Japani miehitti Koreaa vuosina 1910-1945 ja kohteli korea- laisia raa’asti siirtomaaisännän ottein. Toisen maailmansodan aikana Japani muun muassa alisti kymmeniä tai jopa satoja tuhansia korealaisia naisia japanilaissotilaiden seksiorjiksi.

Sodan päättymisestä lähtien USA on miehittänyt Korean eteläosaa ja vuonna 1948 maa jaettiin muodollisesti kahtia kun USA ei rauhansopi- muksen vastaisesti suostunut poistumaan miehittämältään alueelta. Näin Korea jakautui Pohjois-Koreaan ja Etelä-Koreaan. USA miehittää edelleen Etelä-Koreaa.

Vuosina 1950-53 käytiin USA:n masinoima Korean sota, jossa ei ole edelleenkään tehty rauhansopimusta, vaan pelkkä aseleposopimus.

Toisen maailmansodan loppuvaiheissa USA kiirehti miehittämään Korean eteläosaa saadakseen jalansijan Korean niemimaalla läheltä Neuvostoliittoa ja Kiinaa. Siksi USA on jäänyt olemaan sinne.

Donald Trump on ”erehtynyt” yrittämään liennytystä suhteessa Pohjois-Koreaan ja tätä ei USA:n sotahaukkatahot pysty sulattamaan. Tämä on yksi syy siihen, että Trumpia demonisoidaan USA:n valtamediassa.

If North Korea and Japan went to war, South Koreans would support Kim Jong-un, says new survey

7 Nov, 2019 12:24 / Updated 10 hours ago

Both Koreas were occupied by Japan for much of the first half of the 20th century. File photo: © REUTERS/Heo Ran

In news that may shock many outside the Korean Peninsula, a recent survey found that, were conflict to erupt between Pyongyang and Tokyo, the majority of South Koreans would side with their neighbor to the North.

The survey, titled “The Situation in Northeast Asia and South Koreans’ Perception,” found that 45.5 percent of respondents would support North Korea, while just 15.1 percent would support Japan, while 39.4 were undecided.

The survey, which was carried out by a state-sponsored think tank led by research fellow Lee Sang Sin, involved 1,000 participants and was conducted between 2018 and October 2019.

The findings were presented on Wednesday at the Korea Institute for National Unification’s 11th annual Peace Forum.

Lee said the results were “not so surprising” to those who have followed regional geopolitics for any length of time, particularly the warming of relations between the two Koreas, adding that political affiliation did not appear to impact respondents’ answers.

Both Koreas were occupied by Japan for much of the first half of the 20th century. Only after the end of World War II and the beginning of the Cold War did the Korean Peninsula become divided.

The three-year Korean War has never officially ended. On Tuesday, however, 71 members of South Korea’s National Assembly put forward a resolution calling for an official end to hostilities between the North and South.

Supreme leader Kim Jong-un has attended three peace summits with South Korean President Moon Jae-in and has met with US President Donald Trump three times, including a historic meeting at the Korean border. Kim has also met with Chinese President Xi Jinping as well as Russian President Vladimir Putin to cap off a period of historic warming in relations for the notoriously hermetic nation.

“For South Koreans, North Korea is like a troublemaker in the family, a black sheep,” Lee told Newsweek.

“We hate and despise North Korea, but at the same time, we don’t want to see North Korea beaten down by other countries.”

“Similarly, whenever South Korea has a territorial dispute about Dokdo (what the Japanese call Takeshima) with Japan, North Korea has sided with South Korea,” he added.

The Koreas refer to the maritime region as the East Sea, while Japan claims it is the Sea of Japan. The feud over the disputed maritime zone escalated recently after a joint Russian-Chinese patrol was accused of crossing the boundary.

Tokyo and Seoul scrambled fighter jets in response and claimed exclusivity in handling the situation. The row eventually led to newly imposed trade sanctions on South Korea, which subsequently left an intelligence-sharing pact.

“This is one of the worst phases in the history of our relationship since the normalization of relations,” one Japanese Foreign Ministry official said.

Meanwhile, North Korea has continued to launch missile tests in a bid to restart peace negotiations with the South and the US, in a move which has been harshly condemned by Tokyo.

Regional tensions escalated further on Thursday as North Korea made several insulting remarks about Japanese Prime Minister Shinzo Abe over his recent remarks on Pyongyang’s weapons tests.

“Japanese Prime Minister Abe, who is now making such a fuss over our super-large multiple rocket launcher test-fire as if a nuclear warhead had fallen on Japanese soil, is a moron,” diplomat Song Il-Ho said, according to North Korea’s KCNA news agency.

“Abe, who has been making ill-advised remarks about our legitimate self-defense measures by recklessly wagging his tongue… should not even dream of crossing the Pyongyang threshold ever.”

EU : ” Rahoitusta ollaan kasvattamassa ilmastoasian osalta.”

Jos sementin ja teräksen valmistusta sekä sähköntuotantoa hiilivoimaloissa ei lasketa, niin suurimpia ilman hiilidioksidipitoisuuden lisääjiä ovat rahtiliikennealukset (50000 kpl á 50 000 kW) ja sademetsien tuhoaminen.

Mitä EU tekee? – pyrkii ulkoistamaan ruuan tuotantoa. Mitä tästä on seurauksena? – rahtilaivojen liikenne valtamerillä kasvaa ja sademetsiä häviää.

Mielestäni EU-maiden tulisi olla ruokahuollon osalta lähes omavarainen.

*

Alla olevasta : ”Rahoitusta ollaan kasvattamassa maahanmuuton osalta.”

EU-maiden kansalaisia halutaan asettaa vastuuseen m.m. Afrikan maiden kansojen järjettömästä väestön kasvusta.

*

Alla olevasta : ”Rahoitusta ollaan kasvattamassa ilmastoasian osalta.”

https://www.pirkanblogit.fi/2019/albanus/soijan-vyory-suomeen-jatkuu/

Soija tuotetaan Brasiliassa entisten sademetsien alueella. Suuret rahtilaivat tuovat soijan Brasiliasta Suomeen. Tämä toimintatapa ei tietenkään ole  kovinkaan egolokista, mutta voitaisiinko siitä päästä eroon?

*******

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.369710

29.01.2019

Rahoitusta ollaan kasvattamassa esimerkiksi ilmasto- ja turvallisuusasioiden sekä maahanmuuton osalta.

*

EU:ssa on paineita vähentää rahaa maataloudesta ja aluetuista

 

Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) korostaa, että Suomen tavoitteena on turvata mahdollisimman hyvä maatalous- ja aluetukien osuus myös EU:n seuraavalla budjettikaudella 2021–2027.

”Maatalous- ja aluetuet ovat niitä osa-alueita, joista Suomi kotouttaa eniten varoja EU:n budjetista. Keskustan linja on, että näitä puolustetaan”, Katainen sanoo.

EU:n budjetti on nyt 164 miljardia euroa vuositasolla. Budjetti uhkaa pienentyä jopa 12 miljardilla eurolla, jos Ison-Britannian EU-ero toteutuu odotetusti kevään aikana.

Samanaikaisesti, kun EU:n budjetti on brexitin myötä pienentymässä, rahoitusta ollaan kasvattamassa esimerkiksi ilmasto- ja turvallisuusasioiden sekä maahanmuuton osalta.

Elsi Kataisen mukaan on valitettavaa, että maatalouden ja aluetukien osuus kokonaisuudessa laskee.

”Toisaalta myös Suomi halua nykyistä vahvempaa otetta ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, turvallisuusasioissa ja maahanmuutossa, mutta samalla täytyy turvata alue- ja maataloustuet riittävällä tasolla.”

EU-komissio ehdottaa vuosiksi 2021–2027 pitkän aikavälin talousarviota, joka on maksusitoumusmäärärahoina 1 135 miljardia euroa, eli 1,11 prosenttia suhteessa EU27:n bruttokansantuloon.

Onko kaikkien suomalaisten puolueiden EU-poliittinen linja siis kuin samasta puusta veistetty?

”Isoissa asioissa vedämme samaan suuntaan, mutta tietenkin painotuserojakin löytyy. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset haluavat nykyistä enemmän rahaa turvallisuuteen ja vähemmän maahanmuuttoon.”

”SDP ei ole esimerkiksi yhtä kiinnostunut maataloustuista kuin keskusta. Kokoomus taas on vähemmän kiinnostunut aluetuista. Vihreiden kanta metsien käytöstä poikkeaa muista”, Katainen summaa.

EU:ssa ilmenee myös paineita rahoittaa koulutusta ja tutkimusta nykyistä merkittävimmillä rahasummilla.

Katainen näkee tässä uusia mahdollisuuksia elintarvikesektorille.

”Kun tulee leikkauksia maatalouteen, niin tutkimuksen ja kehityksen kautta täytyy pitkällä aikavälillä kanavoida rahoja elintarvikesektoriin.”

Kataisella on lypsykarjatila Pielavedellä. Hän nimeääkin maatalouden puolustamisen tärkeimmäksi yksittäiseksi tavoitteekseen EU:ssa.

”Kyllä maatalous on se ykkösjuttu. Olen lisäksi keskittynyt työssäni europarlamentaarikkona aluetukiasioihin sekä kansainvälisen kaupan kysymyksiin. Näihin kolmeen asiakokonaisuuteen olen syventynyt ja olen niistä erittäin kiinnostunut”, europarlamentaarikko kertoo.

 

Näinköhän kenties kuoleman?

Heräsin viimeyönä säpsähtäen siihen, etten saanut henkeä. Samalla näin laihan ja pitkän mustan hahmon seisovan sänkyni vierellä.

Kun hengitykseni palasi, niin samalla hahmo haihtui pois.

Tuliko tuo kenties hakemaan minua, mutta vielä ei ollut minun vuoro.

Minulla on paha uniapnea , jotain sille pitäisi tehdä.

Tuunattu kinkkupitsa

Kun en ole syönyt pitsaa pitkiin aikoihin, niin ostin vaihteluksi Saarioisten kinkkupitsan pohjaksi ja tein siitä oman version.

Ensin savustettua sikaa kerros sen ”pohjan” päälle. Sitten siivuja valkosipulin kynsistä runsaasti. Vielä saksin siivuja hot pepperonista ja päälle kansi rasvaisesta kermajuustosta. Suuria siivuja tosiaan kanneksi.

Sitten mikroon jotain 500 W teholla neljä minuuttia. Kyllä se pitsa kävi vaihtelusta, voisi melkein sanoa, että ei hassumpi.

Kuolemaa odottelevien vastaanottokeskus; palvelutalo.

Kuten olemme monesti lukeneet, nämä palvelutalot, ovatko ihan oikeasti palvelutaloja.

Mielestäni ne eivät palvele ketään, vaan ovat raakaa bisnestä. Tästähän olemme lukeneet vaikka kuinka paljon.

Mikseivät kaupungit ja kunnat ylläpidä esim rivitalotyyppisiä asuntoja, joissa olisi helppo järjestää hyvin ikääntyville hoivapalveluita, ympärillä kuitenkin olisi ”omillaan” toimeentulevia ikääntyneitä ihmisiä.

Tämä lisäisi aktiivisuutta sekä lisäisi hoivapalveluita tarvitsevien ehkä aktiivisuutta, voisi  jopa  vähentää hoivapalveluiden tarvetta, ehkä jopa jonkin verran..

Me elämme omassa talossamme, emmekä mitään yhteiskunnan ns ilmaisia palveluita saa. Kuitenkin, tämmöinen ajatuskuvio minulle, ehkä jopa rajoittuneeseen mieleen noin vain tuli.

 

Kellon tarinaa

Kello katselee maailman menoa ja seuraa kuluvaa aikaa. Minulla on rannekello, ilman en osaa olla, tai en tule toimeen. Moni seuraa puhelimen kelloa, minä en osaa olla sen varassa. Ylleensähän siitä on aika kaivaminen milloin mistäkin taskusta. Miten se mahtaa olla muilla käytäntö?

No jokatapauksessa minä ostin noin neljä, viisi vuotta sitten uuden rannekellon ja hyvin se onkin toiminut, jopa ihan ajallansa. Nyt siitä kuitenkin loppui patteri ja vaimo vei sen kylille mennessänsä valokuva- kellolikkeeseen patterin vaihtoon. Meni iltapäivällä hakemaan, mutta eipä kello ollutkaan valmis, oli kuulemma työtohinassa jotenkin taustakansi taipunut.

Meni taas muutaman päivän päästä hakemaan, mutta olikin lasi mennyt rikki, oli taas luvattu muutaman päivän päästä.

Jotta tarina jatkuisi, vaimo oli mennyt taas hakemaan, mutta nyt oli nupin akseli mennyt poikki ja kello oli viety oikealle kellosepälle.

Kului taas muutama päivä ja vaimo toi riemuisesti toimivaa kelloa. Mutta mutta, eipä tuo kello käynyt, viisarit seisoivat paikallaan ja yksi numeromerkki oli irronnut ja mennyt viisareiden väliin. Siis taas kellosepälle ja tulihan se toimivana takain, mutta nyt muutaman päivän päästä on tilanne sama.

En tiedä mitä tekisin, tuntuu siltä kuin olisin jäänyt huijauksen uhriksi. Olisihan siinä hyvä metalliranneke.

 

 

Kielitieteen kysymyksiä: miksi SEETRI on etymologisesti ”katajan kaltainen puu”, eikä toisin päin?

Kuva: Eräs ”savupuu” himalajansetri (Cedrus deodara)

menestyy myös mm. bonzai-puuna.

Kun jokin nimetään jonkin muun kaltaiseksi, ikään kuin kuvaksi tai matkijaksi, sen muun käsiteteään yleenä olevan tätä matkijaa PERUSTAVAMPI – tai jos ei se mitenkään voi olla sitä, niin ainakin TUTUMPI, paremmin tunnettu. Kantabaltin johdin -er- lienee tarkoittanut sekä pääsanan kaltaista että diminutiivia.

Miten uralilaiset ”poronpurijat” olisivat onnistuneet nimeämään tuollaisia arvokkaita, jopa pyhinäkin pidetty kohteita asutun maailman toisella laidalla kuten Himalajalla ja Atlas-vuoristossa?

Tässä on eräs mutka,joka ei kuitenkaan etymologiaa heikennä millään tavalla: puulaji, joka on kreikkalaisella alueella aluksi nimetty ”katajan kaltaiseksi”, eiole Himalajan-, Libanonon- eikä Atlasseetri, vaan meikäläisen katajan läheinen sukulainen sypressikasvien heimosta tuoksuseetri (Calocedrus), josta se on laajentunut myös suuresti samannäköiseen lyhytneulasiseen mäntykasvien heimoon kuuluviin oikeisiin setreihinkuuluvaan kyproksenseetriin (Cedrus brevifolia) ja siitä muihin seetrihin.

Cedrus (common English name cedar) is a genus of coniferous trees in the plant family Pinaceae (subfamily Abietoideae). They are native to the mountains of the western Himalayas and the Mediterranean region, occurring at altitudes of 1,500 – 3,200 m in the Himalayas and 1,000 – 2,200 m in the Mediterranean. [1]

”Katajan näköinen” tuoksuseetri Calocedrus macrolepis

Etymology

Both the Latin word cedrus and the generic name cedrus are derived from Greek κέδρος kédros. Ancient Greek and Latin used the same word, kédros and cedrus, respectively, for different species of plants now classified in the genera Cedrus and Juniperus (juniper). Species of both genera are native to the area where Greek language and culture originated, though as the word kédros does not seem to be derived from any of the languages of the Middle East, it has been suggested the word may originally have applied to Greek species of juniper and was later adopted for species now classified in the genus Cedrus because of the similarity of their aromatic woods.[18] The name was similarly applied to citron and the word citrus is derived from the same root. [19] However, as a loan word in English, cedar had become fixed to its bibli- cal sense of Cedrus by the time of its first recorded usage in AD 1000 [20]

The name ”cedar” has more recently been applied (since about 1700 [20]) to many other trees (such as western red cedar; in some cases, the botanical name alludes to this usage, such as the genus Calocedrus (meaning ”beautiful cedar”, also known as incense cedar). Such usage is regarded by some authorities [21] as a misapplication of the name to be discouraged. ”

Glaucous Cedrus atlantica trained as a bonsai

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2019/10/kantaindoeuroopan-oletettuja-juuria-3-1

Kantaindoeuroopan oletettuja juuri-3:

https://www.academia.edu/33538601/2500_PIE_roots_summary_The_Source_Code_2.5_.xls

On muka kaksi samanlaista mutta aivan eri asioista merkitsevää ”kantaindoeuroopan juurta”:

*ked (1. smoke = savu)
*ked (2. tree = puu)

These are same word: Cedar, Kedras, kadagys, kadegis, kataja, kadakas mean ”smoke tree”.
The root can be also Finno-Ugric or Paleo-Aziatic orgin (fin. katku, kaasu):

91. Ch *qъCvocedar = seetri” (M 198: *qъrvo”), cf. Koryak qasv, qysv, qyčvo ”Zeder = seetri, Zirbelkiefer = sembramänty” (Bouda 1961: 356); FU *koča ”eine Art Nadelbaum” (UEW 165) or FU *käč(ŋ)ɜ ”Wacholder = kataja” (UEW 133).

Indoeuroppalaisittain mahdollisimman vahoja muotoja ovat liettuan kadagys ja Kedras.

Sana kataja yhdittään aivan oikein savuun, jonka tuottamiseen sitä erityisesti savustettaessa on käytetty:

kadagỹs = Juniperus

Lie. kadagỹs (Juniperus) atliepia pr. kadegis (E 609) (iš čia vo. Kaddig = kataja, battilaina, kaš. kaduk), la. kadeģis (ME II 1316 laiko lituanizmu), kadȩgs, kadeķis ir kt.  [160–163]. Bl. kalbose kadagỹs lyginamas su pr. cod-is (pr. accodis ‘dūmtraukis = savuhormi, dūmtakis = savuluukku’). Savo ruožtu pr. -cod- is neabejotinai susijęs su sl. *kaditi = suitsuttaa, *kadi(d)lo = suitsutusastia (plg. s. sl.) *čaditi, *čadъ ir pastarųjų tęsiniais. Bandymas čia prijungti gr. κέδρος [kedros = seetri], κέδρις [kedris], s. i. kadrù ‘rudas = ruskea’, alb. emsmilkalai = suitsukkeet´, perdėm abejotinas [Pokorny IEW, 537; Liden E., IF 1904, XVIII, 491; Brückner A., IF 1922, XL, 149 ir kt. lit.] [164].

Useimmat puolustavat ´katajan´ suomalaisugrilaista alkuperää [ja samalla ḱaasun´ ja ´katkun´: savu ja suitsu ovat balttilaista alkuperää]:

Nemaža finougriškos kadagio pavadinimo kilmės šalininkų (prieš tai manyta, kad finougrai pasiskolinę Juniperus pavadinimą iš baltų). Šiame ginčytiname dalyke nusveria tai, kad finougrų kalbose, kuriose lituanizmai nežinomi, yra panašių kadagio pavadinimų, plg. lyvių kadāg, gaDāg, estų kadakas, vodų (водский) kattag, suomių kataja, tarm. katava, karelų kadaja, vepsų kadaǵ, kadakpenzaz ‘kadugio krūmas’. Plg. dar komių kamm [165]. Semantinė kadagio pavadinimo motyvacija finų kalbose taip pat neaiški. Semantinės motyvacijos tipologijai verta dėmesio r. елéнец ‘kadugys’ ir arm. ełevin ‘kedras’ [žr.: Solta G. Stellung der Armenischen im Kreise der idg. Sprachen. Wien, 1960, 413]. Šaltinis:Топоров 1978 (1980), 160–166 ”

 

 

Vasmer and Trubachev: Russian etymology gegards the root *kat Finno-Ugric: кади́ть (kadit) = to belch incense.

 

кади́ть = suitsuttaa

кади́ть кажу́, кади́ло, укр. кади́ти, ст.-слав. кадити, каждѫ, болг. кадя́, сербохорв. ка́дити, кȃди̑м, словен. kadíti, чеш. kaditi, слвц. kаdit᾽, польск. kadzić, в.-луж. kadźić, н.-луж. kaźiś. Другая ступень чередования: чад. Родственно др.-прусск. ассоdis «дымоход» (из *atkodis), далее, возм., греч. κέδρος «кедр = seetri», лит. kadagỹs «можжевельник = kataja», др.-прусск. kadegis — то же, алб. ḱеm «ладан = suitsuke» (однако оно может быть связано с ко́поть) вследствие широкого употребления этого дерева при копчении и ввиду его благовония; см. Шарпантье, «Glotta», 9, 56; Бернекер 1, 467; Траутман, ВSW 123; Арr. Sprd. 298, 349; Лёвенталь, WuS 10, 161.

Katajan ja saamen gaskasin uralilaisuus on venäläisten akateemikkojen mukaan viime aikoina varmuudella todistettu:

Что касается фин. kataja «можжевельник», которое раньше считали заимств. из лит. kadagỹs, то следует учесть, что в последнее время доказано исконное финно-угорск. происхождение фин. kаtаjа, эст. kadakas, саам. норв. gaskas и т. д. (см. Сетэлэ (FUF 9, 126 и сл.; FUFAnz. 25, 57), который пытается объяснить происхождение лит. слова из этой семьи; ср. Калима, ВL 112).

Не достоверна также связь с др.-инд. kadrúṣ «бурый, коричневый», греч. κοδομή «женщина, поджаривающая ячмень», κοδομεύω «поджариваю ячмень» (Фик I, 23; Прельвиц 232); см. Бернекер, там же.
Muinaisintian kadrus = ruskea ja kreikan kadome = keittäjätär eivät kuulu tähän joukkoon. ”

***
Preussin etymologisessa (kadegis) yritetään kekseliäästi johtaa juuri *kad-, *ked muka kantaindoeuroopan juurta

*sked  (to crush = rusentaa, shatter = raastaa) : on-site (s), outstanding / solid presence (k), active subject (e), loss of condition (d)

jonka merkitys olisi levitä elim. savu, oksat, liettuan skleisti (skleidžia, skleidė) = levittää (huhua, tartuntaa, laajentaa, sklìsti, (skliñda, sklìdo) = levitä (erilleen, sivuun), sklę̃sti (skleñdžia, skleñdė) = levitä, tasoittua.

… Dėl verb. balt. *(s)kad-/*(s)ked- „skleisti(s) ir pan.< balt.sl. *(s)kad-/*(s)ked- „t. p.“ (iš čia – ir, pvz., sl. *kad-iti „rūkyti, smilkyti“) < „skelti (skilti) ir kt.“ < ide. *sked- „t. p.“ žr. s. v. accodis. Galima spėti, kad iš to paties verb. ide. *sked- „skelti = halkaista, jakaa, (skilti = halkaista, irrottaa, erottaa) ir kt.“ > verb. gr. *(s)ked- „t. p.“ > „skleisti(s) ir pan.“ atsirado sufikso *-ro- vedinys adj. gr. *kedro- „išsiskleidęs (išsikerojęs)“ subst. gr. κέδροςkadagys“ (plg. gr. κέδρον [kedron] „kadagio uoga = katajanmarja“; gr. κέδρος vėliau – „kedras“), kuris iki šiol laikomas etimologiškai neaiškiu (Frisk GEW I 808). … ”

Liettuan sanat tulevat kanta-indoeuroopan vartalosta *klen = varastoida (preussin clenan (klenan) = aitta). Etuliittellä *s-klen se tarkoittaa jostakin kasata pois jättämistä, leviämistä, falskaamista, savun hajun jne. leviämistä. Se on siis johdannainen,ja ilman tuota s-:ä se tarkoittaa kokoontumista ja koossapysymistä. Edelleen kantaindoeuroopan johdannainen -s-klen-s- tarkoittaa toistuvaa leviämistä, tasoittumista, hajaantumista, latistumista. Savu-sanoja on haettava muualta.

Myös englannin < hollannin sana gas = kaasu,liittyy tähän:se on hollantilaisen kemisti Helmontin tiedelaina Palestiinan arabiasta (ghazon,al-ghazu =kaasu), mahdollisesti kreikan khaos on myös samaa perua.

Sanoilla ei ole tekemistä englannin sanan chew = jauhaa (hampaissaan), saksan kauen = kaluta, liettuan žiaunos = leuat (”ne jotka jauhavat”) eivät liity tähän, ne tulevat *gʰe-tyyppisestä juuresta, joka tarkoittaa pureskelua.
Mitä sitten tulee sanaan kasvi (uudissana,siitä ”kermaaninen” taivutus), kasvaa, viron kasvama, unkarin haszon [hason] = lisä, hyöty etu voitto, jotka kovasti muistuttavat Tshuktshin sanaa, jossa kuitenkin on vahvoja SU-piirteitä, niin sen voisanoa ainakin varmasti, että Jorma Koivulehdon ”Kaermaanietymologia on ehdottoman varmasti päin persettä ja hänen typerimpiään lajissaan.

Näin sanoo myös Ralf-Peter Ritter:

” … 12. Allerdings macht der ”Ström” einige Schleifen. Vielfach haben die Aufsätze im wesentlichen identis-chen Inhalt. Beispielsweise kann man die Problematik kasvaa/rasva in KOIVULEHTO 1988, 1990a und 1990b ausführlich referiert finden.

… 87

KOIVULEHTO sieht seine Herleitung dadurch ”bestätigt”, daß die nämliche Metathe- se auch ”der einzige fi. Reimstamm” aufweist. KOIVULEHTO zufolge ist nämlich fi. kasva- die Entlehnung eines indogermanischen *h2aukse/o– ‘wachsen’ mit Substitution des Laryngals durch k.

Wenn es sich bei den beiden Wörtern aber um die einzigen Fälle mit der Lautfolge sv handelt,dann war die Verbindung *sv zur Zeit der Übernahme des Vorläufers von fi. kasva- ja ebenfalls unzulässig und stand somit für die Substitution des *sų gar nicht zur Disposition. Hat es aber die Verbindung auch sonst gegeben, verrin-gert sich die Wahrscheinlichkeit ihres fremden Ursprungs bzw. ihrer Monogenese.

Eine weitere Stütze für diese Metathese glaubt KOIVULEHTO in der Umstellung von ųr zu im Falle von fi. karva ‘Haar’< balt. *gaura- (lit. gaüras) gefunden zu haben. Tatsächlich sind aber Metathesen, an denen eine Liquida beteiligt ist, typologisch merkmallos und besagen überhaupt nichts für *ųs > *sų.

Zusätzliche Evidenz für die vermutete Metathese gibt es mithin nicht. KOIVULEH-TOs Etymologie für kasvaa trifft aber ohnehin schwerlich das Richtige. Die von ihm angesetzte urindogermanische Ausgangsform hat es allem Anschein nach gar nicht gegeben.Die indogermanischen Einzelsprachen zeigen bei dem in Rede stehenden Wort folgende Verteilung von Formen mit und ohne s-Erweiterung:

studien87.jpg

88.

Der Befund spricht mithin für ursprüngliche Schwebeablautvarianten *h2ayg (*h2ey-) *h2yegs– (schwundstufig *h2ugs- -s. SCHINDLER 1972b, 152). Das Germanische würde klar die alte Verteilung, die durch das Arische gestützt wird, reflektieren. Im Baltischen und Lateinischen findet sich die hiervon abweichende Form nur in isolier-ten Bildungen‚was für einen späteren Ausgleich spricht,z.B. im Falle von lit. aukstas ‘hoch’ zwischen einem regelrecht mit Schwundstufe gebildeten -to- Partizip *ukštas und augti.Im Tocharischen ist ebenso Kontamination anzunehmen wie im Griechis-chen, wobei hier entweder mit einer älteren s-haltigen Variante oder einer Entwick-lung auks- < *h2ugs- zu rechnen ist (s. PETERS 1982,15). Es ist also festzuhalten, daß es gerade in dem für das Finnisch-Wolgaische als Lehngeber in Frage kom-mende Indogermanischen (Arisch, Baltisch, Germanisch) keinerlei Evidenz für uridg. *h2aykse/o- ‘wachsen’ gibt!

Wenn fi. kasva- und mordw. kasom aber kein urindo-germanisches *h2aygs-reflek-tieren, dann besagt auch das tscheremissische kuikam ‘wachsen’ nichts, das KOI-VULEHTO auf die schwundstufige Form zurückführen will. Die Ähnlichkeit mit dem finnischen und dem mordwinischen Wort,an deren Zufälligkeit KOIVULEHTO nicht zu glauben vermag, beschränkt sich dann nur auf den Anlaut.

… ”

Ollaan hiljaa, ettei vaan kukaan kuule

https://toimiikotelkkarini.fi/

Katsellaanko televisiota vielä ensi vuonnakin, siis vuonna 2020. Televisioyhtiöt ovat tosin yhdessä päättäneet, että siirtymäaikaa pidennetään, mutta tulee muutos eteen joka tapauksessa joskus. Sen jälkeen ei tule mitään muuta, kuin teräväpiirtolähetyksiä.

Nyt tämä viimeisin muutos koskee ”antennitalouksia”, joissa niitä muutostarpeita on arviolta noin satatuhatta. Taloyhtiöt sekä kaapeliyhteydet ovat asia erikseen, joihin ei tarvitse puuttua.

Nyt taas kerran tuntuu siltä, että eivät mene asiat ihan putkeen meiltä maalaisilta, joilla ne antenniyhteydet ovat. Pakollisina tulevat ”paskan” pyydystäminen taivaalta ja sen pakollinen johtaminen hallittuun viemäröintiin.Näin se vaan menee meillä Suomessa.

http://www.hdtvopas.fi/sites/default/files/televisioviikko-2019.pdf

Tästä asiasta sitten ollaan hyvin hiljaa, ettei vaan kukaan kuule ja tiedä. Eihän meillä mitään voi ilmaiseksi saada. Tästä asiasta en ole mitään tiedotetta nähnyt, ihan vahingossa nyt tuli eteeni.

 

MIten kommunistinen vihapuhekielto päätyi läntisiin oikeusjärjestelmiin?

Milloin ja miten ajatus- ja vihapuherikoksen käsitteet ja niihin perustuva ajatus vihapuheesta sananvapauden rajoittajana ja rikoksena on omaksuttu länsimaisiin oikeusjäjestelmiin?
Stalinin Neuvostoliitto ajoi tällaista sananvapautta rajaavaa lainsäädäntövelvoitetta ja viharikoksen käsitteen hyväksymistä jo vuoden 1948 YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeusjulistukseen, mutta ei vielä silloin saanut tahtoaan läpi, koska vielä tulloin lännessä ymmärrettiin, mitä tuollaisen kommunistisen oikeusajattelun hyväksyminen käytännössä merkitsisi. – Kaksikymmentä vuotta myöhemmin tilanne oli kuitenkin muuttunut siten, että kommunistiset näkökulmat nauttivat lännessäkin suosiota siinä määrin, että vihapuheen kriminalisoiva sananvapausrajoitus otettiin mukaan merkittävään YK:n ihmisoikeusopimukseen.
Koska Yk samaan aikaan yhä vahvemmin vakuuttui ihmisoikeuksien jakamattomuuden opinkappaleensa oikeellisuudesta ja kolmannen sukupolven kollektiivisten ryhmäoikeuksien olemassaolosta, alkoivat vihapuheen kriminalisoivat sananvapausrajoitukset esiintyä myös myöhemmin YK:n ihmisoikeussopimuksissa sekä näiden myötä EU:n, EU-maiden ja muiden länsimaiden kansallisissa lainsäädännöissä.

Vuonna 1966 Yk hyväksytti ”Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleisopimuksen, International Covenant on Civil and Political Rights”, jonka artikla 20(2) vaatii, että lailla on kiellettävä kaikenlainen sellaisen kansallisen, rodullisen tai uskonnollisen vihan ilmaiseminen, joka kiihottaa syrjintään, vihamielisyyten tai väkivaltaan. – On merkillepantavaa, että tämä muotoilu on nimenomaan marxilainen. Rikollinen ”vihainen kiihottaminen” on tämän mukaan luonteeltaan kansallisuuteen, rotuun tai uskontoon liittyvää, mutta ei politiikkaan kuten esimerkiksi luokkavihaan liittyvää.

Neuvostokommunistinen vihapuhekielto vei siis sananvapauden toisaalta kaikelta kommunistidiktatuureihin kohdistettavalta kansanllismieliseltä ja uskonnolliselta arvostelulta ja toisaalta mahdollisti sen, että kommunistidiktatuurit saattoivat puolestaan täysimittaisesti syyttää länsimaita kuten silloista Rhodesiaa, Etelä-Afrikan apartheid-tasavaltaa ja silloisen USA:n etelävaltioita ja sittemmin sionistista Israelia rotuviharikoksista.
Kommunistisen maailmanvallankumouksen käytevoima, marxilainen luokkasotaoppi ja siihen nojaava julkean avoin luokkavihan lietsonta kymmenine miljoonine ihmisuhreineen, jäi määritelmällisesti kätevästi kokonaan vihanlietsonnan käsitteen ja sen oikeudellisten sovellusten ulottumattomiin.
———————————-
Kirjoitukseni lähteenä olen käyttänyt Juha Ahvion kirjaa ”Sananvapaus uhattuna Suomessa (2018), sivut 99-100.