Che Guevara katselee

kirjahyllystä

televisiossa Andy, Dave, Pelle

olen taas nuori

olen Che

olen Lepakkoluola

punk ja Maukka Perusjätkä

Karjaa, palokunnantalo

spartakiadit ja Kojo

maailma oli meidän

valmis

käsikäteen

rauhaan

rakkauteen

Ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi tv:ssä olevansa toiveikas Turkin suhteen, että Turkki luo turvallisuusvyöhykkeen Pohjois-Syyriaan ja Turkissa olevat syyrialaiset pakolaiset pääsevät palaamaan Syyriaan. Hän esitti toiveen, että tämä voisi sujua rauhanomaisesti.

Haluaisin kysyä Pekka Haavistolta: ”Oletko järjissäsi?” Ensinnäkin, Turkin ”turvallisuusvyöhyke” tarkoittaa sitä, että Turkin armeija hyökkää Syyriaan kurdialueelle. Kurdeille se merkitsee sotaa ja maanpakoa. ”Syyrian pakolaisten palaaminen” taas tarkoittaa Syyrian muista osista paenneiden arabien siirtoa kurdeilta vallatuille alueille. Eivät pakolaiset kotiinsa pääse. Turkin propagandassa puhutaan tietenkin ”pakolaisten palaamisesta” koska diktaatttori Erdogan haluaa päästä eroon osasta heistä. Haavisto näyttää toistavan Turkin propagandaa, joko tietämättään tai tahallaan.

Mitä rauhanomaisuuteen tulee, Turkin hyökkäyksestä tulee yhtä ”rauhanomaista” kuin talvisota. Myös siinä oli kysymys ”turvallisuusvyöhykkeestä”, alkuperäiset asukkaat ajettiin sodalla maanpakoon ja uudet tuotiin tilalle.

Trumpin ja Erdoganin  sopimus muistuttaakin vuoden 1939 sopimusta kahden viiksiniekan välillä.

Olisin todella huolissani jos oikeistopuolueet oppositiossa kehuisivat Rinteen hallituksen toimia. Olisin erittäin huolestunut jos porvarillisen median rakkikoirat, etunenässä Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapala kirjoittaisi edes yhden positiivisen jutun nykyisestä hallituksesta.

Olisin täysin typertynyt, jos oikeistolaisen yhteiskuntamme, sen uusiliberalistisen talouspolitiikan toteuttajat, mikä on tarkoittanut työläisten ja köyhien kurittamista, eivät nyt joka ainoa päivä maalaisi piruja Rinteen hallituksen seinälle.

Vuosikymmeniä on totutettu ja kansaa alistettu siihen, että vain työväenluokalta ja köyhälistöltä leikkaamalla, heidän elinolojaan heikentämällä voidaan valtion talous turvata. Sitä on alettu pitää kuin itsestään selvänä. Jokainen hallitus vuorollaan on veisannut samaa virttä kilpailukyvystä yrityksiä tukemalla ja valtion – ja julkisen talouden kestämättömyydestä. Vain miljardeja yrityksille antamalla eri menetelmin on muka voitu edes jotenkuten pitää yllä julkista sektoria.

Ekonomisteja on kaivettu kivien koloista kertomaan huolestunein ilmein miten meidän käy, ellemme tingi milloin mistäkin työelämässä saavutetuista eduista. Työn tuottavuuden noususta ällistyttävästi, ei ole hiiskuttu sanan sanaa. Ei puhettakaan, että olisi ehdotettu työn tuottavuuden nousun tuloksia jaettavaksi kansalaisten hyvinvoinnin parantamisiin, ettei ihmisten tarvitsisi värjötellä anelemassa leipäpalaa.

Säälimättä on isketty pieniin eläkkeisiin, kuritettu työttömiä, sosiaaliturvalla eläviä ja nuoriso on jätetty oman onnensa nojaan. Se on ollut pelin henki ja jos joku on erehtynyt epäilemään harjoitettua talouspolitiikkaa, hyvä ettei ole valkotakkisia kutsuttu paikalle, niin mielipuolisina on ajatuksia pidetty. On ollut vain yksi ja ainoa vaihtoehto talouspolitiikan harjoittamiselle.

Nyt kun Rinteen hallitus on edes pikkuriikkisiä askeleita ottamassa politiikassaan askeleita ihmismäisempään suuntaan, niin johan on riemu revennyt oikeistolaisen yhteiskunnan joka taholla. Mistä se kertoo? Se kertoo siitä, että raharikkailla ja äveriäillä on pelko persiissä, ettei vain he joutuisi myös osallistumaan yhteiskuntavastuuseen.

Juuri kun saatiin kansalle uskoteltua kuinka hyvinvointivaltio on aikansa elänyt ja toimimaton, niin mitä vielä, vasemmistolaiset alkavat haikailemaan jo melkein umpeen luodun hyvinvointiyhteiskunnan haudan perään ja kaivaa sitä takaisin. Onko ihme jos oikeistolaisten toimittajien hihat palavat ja sydänten rytmihäiriöt saavat käämit räjähtämispisteisiin.

Vaikka minulle ja monille muille pitkään altavastaajana eläneille Rinteen hallituksen toimet ovat mielestämme riittämättömiä, niin ei voi kuin ällistyneenä ihmetellä kuinka näitä pieniäkään askeleita paremman elämän puolesta meille ei sallittaisi.

Mutta minä kihertelen täällä lukiessani ja uutisia katsoessani porvarien itkupotku raivareita ja heidän silmiinpistäviä kiukusta kihisemisiään. Nukkukoon nyt porvarit huonosti ja pyöriköön lakanoissaan. Nyt saatte sitä mitä olette itse kylväneet ja uskokaa pois, tämä on vasta alkua. Se nyt on vaan niin, että hyvinvointi kuuluu kaikille, eikä vaan eliitille jotka ovat jo lekotelleet yli äyräiden kansan kustannuksella.

https://www.aamulehti.fi/a/1bf154ca-e310-4e7c-8c5e-0c9c5eb86b7a?c=1522737894164

”apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe aikoo hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudessa.”

”Varussotilas katsottiin jo kertaalleen syyttömäksi syyteharkinnassa, mutta valtakunnansyyttäjänvirasto (olisikohan ollut Rappe…) päätti kävellä päätöksen yli ja nostaa syytteen.

Käräjäoikeuden pääkäsittelyssä kihlakunnansyyttäjä ilmoitti kesken puinnin, että luopuu rangaistusvaatimuksesta vastaajalle koituneiden lieveilmiöiden vuoksi. Nyt apulaisvaltakunnansyyttäjä haluaa miehelle tuomion hovioikeudessa.”

Syyttäjät siis eivät haluaisi enää jatkaa, mutta Rappe haluaa ilmeisesti itselleen jonkin ”meriitin”.

Tässä katselin meidän vanhaa Mokaa (17v) kun vein vettä ja ruokaa.  Selkeästi näkyi, että lähtölaskenta on alkanut. Vesi maistui, vaan ei ruoka; häntä riippui, tasapaino horjahteli. Näyttää melko vahvalta, että ero tulee.

Monia vuosiahan tässä tuli elettyä yhdessä mutta tämä lopun alku aina on masentava.

Toisaalta, niinhän se elinkaari menee itse kullakin.

Pitkään eilen ja tänä aamuna mietin; pidänkö breikin, pitkänkin. Sitten tuli tuo Mikan politiikkaa koskeva ja varsin maltillinen blogi; ajattelin, jos nyt sitten ja kuitenkaan sitä breikkiäni, pidempää tai lyhempää en pidä; ainakaan toistaiseksi.

Politiikka on hyvä keskustelun ja mielipiteiden vaihtojen aihe.

Jos taas politiikan julistaminen; sama koskee uskontoja, se mielestäni kyseenalaistaa keskustelun sisältöä.

Joten siis keskustellaan vaan.

Verosuunnittelu pätäkkää omistavien valtaapitävien taholta rapauttaa verokertymän.
Norja on herännyt asiaan taistella rikkaiden verosuunnittelua vastaan. Hs tänään.
Pohjoismainen hyvinvointi on rapautumassa ellei asiaa korjata.
Suomessakin alennetaan verotusta työllisyyden ja hyvinvoinnin nimissä tulos on päinvastoin.

Tein karjalanpiirakoita siten, että lämpimien piirakoiden päälle oikeaa voita, cheddarjuustoa, sipulia ja savustettua kilohailia.

Olen minä huonompaakin lounasta syönyt.