Tuli tänään syötyä.

Teinpä sitten lounaaksi parista pihvistä, joita olen raakakypsyttänyt kolmisen viikkoa, aterian.

Valkosipuliperunoita vaimo teki jo aamusella; laitoin valurautapannun, siihen tilkka voita ja rypsiöljyä hellalle. Toinen pannullinen punasipulirenkaita ja kuullottumaan.

Tein valkosipulivoin jääkaappiin.

Kun sipulirenkaat  kuullottuivat, korppujauhoa sekaan ja tilkka valkosipulikermaa. Hämmentelin ja hautumaan.

Sitten paistopannu kuumimpaan paikkaan ja kun voi hieman ruskistui, pihvit pannulle; pari minuuttia/puoli ja maustoin mustapippurilla ja suolalla; kansi päälle ja pihvit sivuun.

Salaatiksi porkkanaraastetta puolukkasurvoksen kera.

Simppeli ruokahan siitä tuli, vaimo väitti, että toistenkin saan tehdä.

Ei sen ruuan aina niin ihmeellistä tule olla ollakseen maukasta.

On niissä hiilijalanjälki

Kasvatamme Suomessa hyviä vihaneksia jotka sitten viedään lentokoneseen joka kuljettaa ne Kiinaan

Missä ne paloitellaan pakastetaan ja pakataan uudestaan lentokoneeseen hiirenraadoilla  maustettuna

Ja tuodaan Suomeen lentäen tuollasen operaation jälkeen ei voi keskustella etteikö vihanneksille löydy aika iso hiilijalanjälki

Vaikka ne olisi kasvatettu Suomessa kaikkia sääntöjä noudattaen se ei niitä pelasta saastuttavilla lentomatkoilta että sellasia ne

Puhtaat tuotteet sitten ovat seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Vesivahinko liikekeskuksia

No kyllä pitää ihmetellä Helsinkin liikekeskusten rakentajia mistä ne on tuotu Suomeen

Kuinka mones vesivahinko on nyt julki tuotu Triplanliikekeskuksen vesivahinkoa  aika monta niitä on nyt jo tullut  ja yksikin olisi mielestäni liikaa

Metron vesi vauriot Helsinkissä tuntuu olevan selviö kunhan sataa hiukan reilummin

Onko tarjous tekijät tiedossa vai onko niin ettei heitä löydä kukaan koska ovat kadonneet omiin kotimaihinsa piiloon

No halvalla ei saa koskaan laatua se nyt on selviö eikä ne asiat muuksi muutu vaikka kuinka kehuttas kilpailutusta

Odotan vaan eka korkeamman talon sortumista Suomessa kun betoni on ollut ala arvoista sekään ei olisi suuri ihme

Mutta uusia vesivahnnkoja odottellen seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast

Turkan seitsemän veljestä

Jaksaakohan kukaan katsoa kaikki kaksitoista osaa?

YLE maksoi varmasti vuonna 1989 pitkän pennin näistä kahdestatoista osasta.

*

(1989) 80-luvun valinta. Jouko Turkka ohjasi vuonna 1989 uudenlaisen, kohutun sovituksen Aleksis Kiven romaaniklassikosta. Dokumentti 12-osaisen sarjan synnystä ja Turkan kasvattamasta näyttelijäpolvesta.

*

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/12/14/jouko-turkan-seitseman-veljesta

Jouko Turkka ohjasi vuonna 1989 TV2:lle uudenlaisen elokuvasovituksen Aleksis Kiven romaaniklassikosta. 12-osainen sarja herätti suurta kohua.

.

 

https://areena.yle.fi/1-50157015?autoplay=true

Jakso 1 : Tähtiä kuin Otavassa

.https://areena.yle.fi/1-50157019?autoplay=true

Jakso 2 : Toukolaiset

.

.

https://areena.yle.fi/1-50157033?autoplay=true

Jakso 12 : Voimalla seitsemän miehen

 

Tulipa kokeiltua

No kertoja tuli tuohon välipalaan ensimmäinen toinen ja viimeinen kerta

Ostin tuollasta kaurvälipalaa toinen meni viemäriin eli bio roskapussiin en voi sanoa mistään maku nautinnoksi

Jotenka voi sitten  puolustaa kuka haluaa minä en ostele mautonta kauravälipaa

Toisaalta en huoli edes ilmaiseksi tuotetta jossa maku oli lähinnä no olkoot sanomatta seommoro tepvaari Kirjoitti Teuvo Mast

Tuntematon tulija

Tuntemattomassa sotilaassa oli kuolemattomia lauseita, eleitä, ilmeitä ja kohtauksia. 2000-luvun tuntemattomassa ei ole mitään glamouria, siinä karisee kliseet ja vastarinta.

Miehet pystyyn maastosta ja kantamaan tulijoiden laukkuja hotelleihin ja motelleihin joissa odottaa taas täysi ylläpito, vaikka puurokin voisi olla parempaa…

Pekka Haavisto: Järjestöt varautuvat 100 000 pakolaisen tuloon Syyrian kurdialueelta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006268581.html

Kirja joka muutti sotahistorian!

Kuinka paljon olisi yhdysvaltalaisia sotilaita säästynyt ja kuinka nopeasti Saksa olisi kaatunut jos nämä ratkaisevat taistelijat olisivat paikalla olleet. Ei ihme ettei Trump heitä nyt auta vaikka ovat heidän liittolaisiaan.

USA:n tietotekninen asema ottaa osumaa

Harva itkee kun kuulee Venezuelan diktaattorimaisen johdon menettävän käyttöoikeuden Adoben graafisiin sovelluksiin. Tuskin suurta murhetta tulee siitäkään tiedosta, että sulku koskee myös oppositiota. Periaatetasolla tämä on kuitenkin yksi lisänaula arkkuun, jossa haudataan Yhdysvaltain johtoasemaa tietotekniikassa.

Nauloja kerääntyy

Eniten on täällä main keskustelu Huawein joutumisesta kauppasodan välineeksi. Muutakin on toki tapahtunut. Tällä hetkellä väännetään kovasti oikeudesta ilmaista poliittisia mielipiteitä verkkopeleissä, kun amerikkalaisten pelitalojen on valittava Kiinan sääntöjen noudattamisen ja sosiaalisen median rauhoittelun väliltä. Eurooppalaisten toimijoiden pilvipalveluja on myös ajettu alas ilman varoitusta – tosin useimmiten on kyse tahoista, joiden toimintaa ei paljon kannata puolustella. Niin arabimaissa kuin Venäjälläkin toimivien toisinajattelijoiden pääsyä viestimiin on myös rajoitettu Yhdysvalloista käsin. USA:n nykyjohdon ajama sota Internetissä ilmaistavaa seksuaalisuutta vastaan on johtanut myös seksuaalisen väkivallan uhrien avun vähenemiseen ja seksivalistuksen katoamiseen verkosta. Tässä on paljon pieniä asioita, yksittäin melko mitättömiä, mutta niistä alkaa kerääntymään uhkaavaa listaa. Vaikutukset alkavat kertaantumaan.

Toisaalta on kyse riskiarvioinneista. Yhä useampi globaali toimija alkaa epäilemättä pohtimaan johtokuntien pöydissä ”voisimmeko olla seuraavana” ja luomaan tältä pohjin riskianalyysejä. Jenkkitoimijat menettävät pisteitä vertailussa. Toisaalta on kyse maineesta: oli kyse sitten lenkkareista tai älypuhelimista, amerikkalaismerkit ottavat rajusti takkiin Kiinan lisäksi muillakin kaukoidän markkinoilla. Toisaalta kyse on maineesta: amerikkalaismerkkien käyttö osana liiketoimintaa voidaan joissain kohdin nähdä jo mainehaitaksi. Myös poliittinen epävakaus on ajoin puheena, Trump voisi teoriassa vaikkapa suuttua Alma Medialle tai Yleisradiolle maineensa mustamaalaamisesta ja sulkea näiden firmojen toiminnan täysin, niiden tekniikan ollessa nykyään täysin USA:n hallinnassa. Toki riski tälle pyöristyy nollaan, mutta Trumpin epävakaus aletaan laskemaan poliittiseksi riskiksi yhä useammin. Viimeisenä listaisin ympäristöarvot, sillä moni yhdysvaltalaisyritys pyörii paljolti hiilivoimalla ja muutoinkin surkealla ympäristövastuulla. Tämäkin voidaan nähdä maineriskinä. Tietenkään en väitä kiinalaisilla olevan tässä yhtään paremmin asioiden, mutta EU:sta löytyy positiivisempia optioita. Listaa voisi sinänsä jatkaa pienin esimerkein sieltä täältä, mutta idea selvinnee.

Edelleen, kyse on pienistä asioista, pienistä riskeistä, mutta kaiken kaikkiaan epävarmuus on livahtanut sekaan yhä useampaan paikkaan. Yhdysvallat ei ole vakaa ja luotettava kumppani samalla kun tietotekniikasta on kiinni yhä useampi asia. EU on pitänyt kiitettävästi esillä riskien kasvua. Toisin sanoen, juuri nyt kun riskejä pitäisi pienentää, ne kasvavat yhä suuremmiksi ja riskien jäljistä turhan moni johtaa valkoiseen taloon – mutta myös muihin hallintoelimiin. Trump saattaa vaihtua pois, mutta moni tietojärjestelmien riski lähtee ennemminkin senaatista liikkeelle. Unohdamme herkästi, että rosoisen tyylin takana Trumpin monet päätökset edustavat hyvin perinteistä republikaanista linjaa jonka voi odottaa jatkuvan pitkään. Konservatiivisuus ei ole Yhdysvalloista katoamassa, vaan kasvamassa.

EU:lla on tilaisuus, jota se ei käytä

Olisi ilahduttavaa, jos kauppasodista ja riidoista päästäisiin, mutta moisen odottaminen on epärealistista. Kiina toki tuo vaihtoehtoja markkinoille, mutta eipä sieltäkään löydy rajatonta onnea ja autuutta. EU:lla olisi mahtava paikka luoda puitteet avoimelle, rehdille pohjalle tietotekniikan kehittymiseen täällä, mutta on päivä päivältä selvempää että EU:lla ei ole aikomustakaan näin tehdä. Liekö syynä väkivahva amerikkalaislobbaus, osaamisen puute vai mikä, mutta tätä menoa uusia Amazoneja ja Facebookeja ei tänne voi syntyä. Jos jenkit muuraavat itsensä umpeen protektionismillaan ja amerikkalainen nettimonopoli kuihtuu, voimme huomata pian löytävämme uusia haasteita yhtä suuresta kiinalaisriippuvuudesta. Kilpailun puute on aina haitaksi

Suomi yksin ei tässä pelissä voi paljoa, mutta EU:lla on yhä kortit kädessään. Ensi töikseen tuore parlamentti voisi lakata säätämästä Washingtonista tilattuja lakeja kuten se tekijänoikeusdirektiivissä teki. Toisekseen se voisi lakata rahan lappaamisen tuottamattomaan, vanhaan teknologiaan. EU ei voi rakentaa uutta teknologiakenttää, mutta se voi luoda puitteet sen muodostumiselle. Tässä on kyse isoista rahoista, työpaikoista ja tietoyhteiskunnan globaalista tulevaisuudesta. Onko meillä todella varaa jäädä sivustakatsojaksi?

Kurdit

Lukekaa tämä, niin hahmottuu kokonaiskuva kurdeista:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdit