Eivät ne lähde pois työelämästä

Kun omainen lähtee muka pois työelämästä hän lähtee pois vain mennäkseen orjatyövoimaksi koska ei luota yhteiskunnan hoivapalveluun

Tuo omaishoitaja tulee tekeen 24/7 työaikaa ei siinä tunneta n  8 tunnin työaika lakia

Monasti tuossa tilassa oleva oma vanhempi on niin sairas ettei häntä voi jättää edes tunniksi yksin olemaan

Siksi tuo omaishoitaja on paljon suuremmilla tunneilla työn kuvassa mukana kun mitä olisi ns oikeassa palkka työssä oleva

Tosin siitä ei maksettaisi yhtään mitään näinkin käy kun puolisolla on isommat tulot silloin maksaaja on omainen itse

On selvä asia että he tekee paljonkin arvokaampaa työtä kun sitä arvostusta tulee heille jotka ovat omaishoitajia

On turhaa tuoda julki aivan selvää arvostuksen puutetta siihen joka kuuluisi yhteiskunnan hoitaa vaan eivät halua taikka eivät  hoida vanhuksiaan

Olen tuota omaishoitaja tittelin antamista liiankin läheltä ja todennut ettei ne mene aivan kuten niiden pitäisi

Mutta kertomalla että jotkut jäisi työelämästä pois lähteäkseen omais hoitajaksi

Eivät ne ole poissa työelämästä vaan hoitavat vanhempiaan kotonaan kun ei muutoinkaan saisi asiaa hoidettua niiden toimesta joille tuo hoiva työ oikeasti kuuluisi

Mielestäni ne omaishoitajat ovat työelämässä 24/7 saaden jonkin moisen korvauksen menetetystä ”työajasta ”

Jossa ovat kellon ympäri joka päivä 7 päivänä viikossa  mielestäni ei voida kirjoittaa tuollasia että eivät olisi työelämässä mukana

Kyllä he ovat siellä paljon suuremmalla työtunti määrällä mitä moni muu eikä asia omais hoitajan osalta ole muuta kun orja työtä

Vaikka moni sitä tekee rakkauden vuoksi ja vanhempiaan hoivaten   seommoro tepivaari kirjoitti Teuvo Mast

 

Liiallisen syntyvyyden rajoittamisesta ei puhuta

Nykyisin on aivan mahdoton haloo lähes joka tuutista:

  • Lihan syöntiä pitää muka vähentää;
  • Yksityisautoilusta pitäisi muka siirtyä julkiseen liikenteeseen;
  • Ei muka saisi lentää minnekään;
  • Turpeen polttamisesta pitää muka luopua;
  • Hiilen käyttö energiantuotantoon pitää muka lopettaa;
  • Jne., jne.

Kumma kyllä en ole huomannut päättävässä asemassa olevilta poliitikoilta aloitetta, että syntyvyyttä pitää rajusti vähentää siellä, missä syntyvyys ylittää kuolleisuuden – eli väestö kasvaa korkean syntyvyyden vuoksi.

Pitäisi katsoa tilastoista missä maissa väestö kasvaa liian korkean syntyvyyden vuoksi ja ryhtyä nopeasti koviin toimenpiteisiin syntyvyyden vähentämiseksi. Esimerkiksi pakollinen sterilointi yhden lapsen jälkeen, ellei suostu vapaaehtoiseen sterilointiin, jolloin saisi merkittävän ”palkkion”.

Esimerkiksi Afrikassa taitaa olla jokaisessa valtiossa liian suuri syntyvyys. Toisaalta taitaa lähes jokainen Afrikan valtio saada hyvin suurta kehitysapua. Kehitysavun ehtona voisi olla syntyvyyden rajoittaminen.

Afrikka ei suinkaan ole ainoa maanosa, jossa korkea syntyvyys on ongelma, mutta Afrikka taitaa olla pahin. Myös Etelä-Amerikassa, Väli-Amerikassa ja lukuisissa Aasian valtioissa on sama ongelma.

Uskonto on usein osa sitä ongelmaa. Jotkut uskonnot kieltävät ehkäisyn ja abortin. Niinpä lapsia sitten tulee kuin liukuhihnalta, tai kuin kanitarhassa.

Euroopassa ei yleisesti ottaen syntyvyys ole suuri ongelma, paitsi siinä mielessä, että esimerkiksi Suomessa syntyy liian vähän suomalaisia lapsia. Ilmastovouhottajat pelottavat nuoria suomalaisia perheitä olemaan tekemättä lapsia – mutta vaikkapa Afrikassa niitä tehtaillaan siitäkin edestä.

Miksi poliitikkomme eivät uskalla puuttua tähän suurimpaan ongelmaan, vaan näpertelevät tyhjänaikaisten pikkuasioiden kanssa?

Ilmastouskonnosta Lasse Lehtinen

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006250308.html

”Ilmastouskossa kohtaamme uskonnoille tyypillisen syyllistämisen, joka ahdistaa lapsetkin.

Osallistutaan mannertenvälisiin ristiretkiin, vainotaan kerettiläisiä ja syyllistytään vihapuheeseen. Puhtaan uskon nimissä vaaditaan perinteisiä elinkeinoja heti lopetettaviksi.

Samaan aikaan kaksinaismoraali kukkii, saarnataan yhtä ja tehdään toista. Ympäristöministerit lentelevät maapalloa ristiin rastiin. Kiivaalla vegaanilla voi olla lihaa hotkiva lemmikki. Keskikokoisen koiran hiilitassunjäljen sanotaan vastaavan kahta katumaasturia.”

Ilmastouskontoa epäileviä melkein jo kivitetään ja ainakin yritetään vaientaa hiljaisiksi.

Mitkä renkaat autoon?

https://www.is.fi/autot/art-2000006249159.html

Kohtahan se aika taas on, kun pitää kaivaa esiin ne loppuunkuluneet talvirenkaat. Paras vaihtoehto tietysti on mennä kauppaan ja hankkia uudet. Se on kuitenkin ihan toinen asia, kuin mistä nyt on puhetta.

Ensin ajellaan ihan vapaaehtoisuuden pohjalla ja päätetään itse mitkä renkaat kuuluvat ajankodan keliin. Sitten joulukuun alussa päätöksen on tehnyt lainlaatija suuressa viisaudessaan ja alkaa talvirengaspakko. Olkoon vaikka miten hienot ilmat, tai kelit niin on käytettävä nasta- tai kitkarenkaita, tai yleensäkin renkaita joissa on MS- merkintä kyljessä.

Nyt on kuitenkin testattu ns. välikelinrenkaita ja havaittu niiden käyttö hyödylliseksi. Varmasti onkin hyvä ratkaisu, kuka vaan viitsii vaihtaa renkaita parhaassa tapuksessa päivittäin. Se on myös kustannuskysymys, kun rengassarja maksaa noin 400- 600 euroa keskimäärin.

Ensi vuonna kesäkuussa tulee voimaan uusi liikennelaki, joka mullistaa koko liikennekäytännön ja muun muassa rengaskäytännön. Silloin poistuu nykyinen pakollisuussaikataulu ja jokainen saa itse päättää, milloin on oikea talvikeli. Poliisi tietysti valvoo ja päättää, onko autoilija valinnut oiken.

Päätöksiä uusista välikelirenkaista ei tietenkään ole vielä tehty, tahtoo vaan olla niin täällä meillä Suomessa, että kun joku keksii idean niin silloin se on jo melkein valmis laki.

Minä en tule hankkimaan kolmatta rengassarjaa, jos se ei tule peräti pakolliseksi. Jo pelkkä päivittäinen vaihtaminen on melkoinen ruljanssi pariin- kolmeen autoon, vaikka olisi miten hyvät olosuhteet ja välineet.

Kylmäsavustus.

Kylmäsavustus; menetelmäni vaihe vaiheelta:

  1. Kalan fileointi; fileoin kalat nahallisiksi fileiksi.
  2.  Kalan graavaaminen; sokeria ripotellaan pintaan sen verran kuin välittömästi sulaa, hienoa vuorisuolaa, mustapippuria ja raastettua sitruunankuorta, sekoitetaan ja ripotellaan kalan pintaan reilusti. Tillinoksia ja korianterisilppua pintaan. Fileet vastakkain ja vakumoidaan, sitten jääkaappiin vuorokaudeksi.
  3.  Seuraavana päivänä kalat otetaan pussista ja huuhdotaan kylmällä vedellä, kuivataan talouspyyhkeellä ja ripustetaan savukaappiin. Kuivuri liitetään savuaukkoon tunniksi.
  4.  Käynnistetään savustus, kaapin lämmitys pidetään suljettuna. Kun savunkehitys on alkanut, siitä aloitetaan laskemaan savustusaika. Lämpötilan tulee pysytellä n +10 – +20 asteen välissä. Vähintään kahden tunnin välein tarkastetaan lämpötila. Normaali savustusaika on n 30 – 36 tuntia. Valmis kala on kuivaa pinnaltaan ja se voidaan nostaa pystyyn, ei saa taipua. Savuntuotto lopetetaan.
  5.  Mikäli yölämpötila laskee alle +10 astetta, voidaan kalat jättää maustumaan yön yli.
  6.  Aamulla kalat pakataan vakumiin ja laitetaan pakastukseen. Kylmäsavukala säilyy pakastettuna n 3 vko, lämminsavu n 1 vko.  Meillä kumpikaan ei kyllä montaa vuorokautta säily.                                                            Tämmöisellä menetelmällä nykyisin kylmäsavustan kalaa. Ei menetelmäni välttämättä ainut oikea ole mutta kyllä sillä hyvää syntyy.

Euroopan unionin tulisi luopua ajatuksesta, että metsäpohjainen bioenergia olisi hiilineutraalia

Kauppalehdessä on hyvä artikkeli hiilineutraaliuden idioottimaisuudesta.

Lainaus: ”Tutkijaryhmän mukaan metsäperäisen biomassan energiatiheys on jo lähtökohtaisesti niin alhainen, ettei siitä ole fossiilisen energian korvaajaksi.

”Biopohjaisesti tuotetun energian hiilidioksidipäästöt ovat tuotettua energiamäärää kohden selvästi jopa pahinta ilmastosaastuttajaa, kivihiiltä, suuremmat”, tiedotteessa sanotaan.

Tutkijat vaativat, että hiilineutraalisuuden käsitteestä luovutaan. Tutkimuksen mukaan vain teollisuuden sivuvirroista saatu bioenergia täyttää hiilineutraalisuuden vaatimukset, mutta silloinkin vain tietyillä reunaehdoilla.

”Mikäli hakkuut ja metsämaaperän muokkaus lisääntyvät, menettää myös jätepohjainen metsäenergia ilmastoetunsa”, tutkimuksessa todetaan.

Bioenergian suosiminen saattaa tutkimusryhmän mukaan lisätä hakkuukiertoa. Suomessa kierto on Korholan mukaan lyhentynyt viime aikoina, ja valtion metsistä hakataan liian nuorta metsää.

”Tilanne on vielä epäedullisempi, mikäli puubiomassan tuotannon koko elinkaari otetaan huomioon. Päästöjä syntyy varsinaisen polton lisäksi myös esimerkiksi korjuusta, raaka-aineiden kuljetuksesta ja käsittelystä”, Korhola sanoo tiedotteessa.”

——

Seuraava ongelma tässä ilmastovouhotuksessa on, että hiilidioksidi ei ole myrkky, eikä saaste, vaan kuuluu oleellisena osana luonnon normaaliin kiertokulkuun.

Jos halutaan aikuisten oikeasti tehdä hyvää, niin pitää rakentaa ydinvoimaa suuressa mittakaavassa ja lopettaa haitallisen sattumavoiman tuulivoima rakentaminen.

Mies leikkasi kaveriltaan kurkun auki Vaasassa – ei ollut ihan murhaksi luokiteltava teko

Onko vika lainsäädännössä vai tuomareissa?

.

Edellisestä huviseen tappamisesta Timi Samuli Oikarisen sai 9 vuoden ja 2 kuukauden vankeusrangaistuksen.

Teko tapahtui 27.4.2013

*

Kolme viikkoa vapaana oltuaan Timi Samuli Oikarisen tappoi jälleen.

Mies leikkasi kaveriltaan kurkun auki Vaasassa 7.4.2018. Väkivalta oli niin raakaa, että murhan tunnusmerkistö olisi ollut lähellä täyttyä.

[ Miten raaka teko pitäisi olla, jotta se olisi murha?]

*

Kuka päätti päästää Samuli Oikarisen vapaaksi ennen tuomion loppuun suorittamista? Onko tuomion puolittaminen jonkinmoinen automaatio – ei mitään vaarallisuusharkintaa.

*

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/84b481ca-cd13-4b4c-82f7-e32bc33b4ba7

24.6.2019

Vaarallinen ja impulsiivinen tappaja hovioikeudessa, todistaja oli tulla salin ovesta läpi – ”Mulla on hermot kireällä”

Timi Oikarinen syyllistyi uuteen henkirikokseen pian sen jälkeen, kun oli päässyt edellisestä ehdonalaiseen.

Vaasan hovioikeus käsittelee tiistaina 27-vuotiaan Timi Samuli Oikarisen tapposyytettä. Vastaaja tuomittiin Pohjanmaan käräjäoikeudessa 12 vuoden ja 2 kuukauden yhdistelmärangaistukseen taposta ja pahoinpitelystä.

Mies leikkasi kaveriltaan kurkun auki Vaasassa 7.4.2018. Väkivalta oli niin raakaa, että murhan tunnusmerkistö olisi ollut lähellä täyttyä. Uhri kuoli minuuteissa kaulalaskimon katkeamisen aiheuttamaan verenvuotoon, mutta ehti vielä soittaa hätäkeskukseen.

–Olen tullut tapetuksi, uhri kertoi puhelussa.

.

THL: Ei hallitse väkivaltaisuuttaan

Surmateko tapahtui kolmen viikon päästä siitä, kun Oikarinen oli päässyt ehdonalaiseen vapauteen. Miehellä oli kontollaan muun muassa tappotuomio, jonka tekotapa oli samanlainen.

[ THL on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. ]

*

Aikaisemmin:

https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/jaalin-puukottajalle-yli-yhdeksan-vuotta-vankeutta/649189/

26.11.2013

Jäälin puukottajalle yli yhdeksän vuotta vankeutta

Oulun käräjäoikeus on tuominnut Jäälissä huhtikuussa miehen kuoliaaksi puukottaneen Timi Samuli Oikarisen 9 vuodeksi ja 2 kuukaudeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen taposta. Samalla hänet tuomittiin aiemmin tehdystä pahoinpitelystä, mikä vaikutti tuomion pituuteen.

Oikeus lähetti taposta syytetyn miehen mielentilatutkimukseen elokuussa. Mielentilatutkimuksen mukaan hän oli tekohetkellä alentuneesti syyntakeinen.

Teko tapahtui ravintolassa Oulun Jäälissä viime huhtikuussa, kun tuomittu löi 54-vuotiasta miestä kokkiveitsellä yhden kerran takaviistosta kaulaan.

Uhri menehtyi saamiinsa vammoihin.

Puukotuksen jälkeen tekijä poistui ravintolasta. Hänet otettiin kiinni yksityisasunnosta läheltä tapahtumapaikkaa. Mies oli tekohetkellä päihtynyt.

Oikeus määräsi Oikarisen maksamaan surmatun miehen omaisille vahingonkorvauksia kaikkiaan liki 30 000 euroa.

Lisäksi hänen maksettavakseen määrättiin muun muassa oikeudenkäynti- ja hautauskuluja kaikkiaan yli 10 000 euroa.

*

https://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?f=2&t=14790&start=45

20-v mies puukotti 54v. miehen ravintolassa, Oulu 27.4.2013

 

Sääntöjä ilmastolakkoihin?

Avainasiat ensin: minä peukutan molemmin käsin ilmastolakkoliikettä. En toki silloin ollut vielä syntynyt, mutta historian perusteella tässä vaikuttaisi olevan vähän samaa kuin Vietnamin sotaa vastustavissa kansannousuissa. Ilmastolakkoilu on jossain määrin kaoottista vielä toistaiseksi ja pohdin, onko se hyvä näin vai auttaisiko järjestelmällisyys asiassa eteenpäin.

Vaikutus arkeen

On selvää, että opiskelujen ja töiden keskeytyminen aina perjantaiksi on iso toimi vaikutuksiltaan. Ne, jotka jäävät kouluun ovat eri asemassa kuin ne jotka lakkoilevat ja tämä voi asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Työpaikoilla on sama haaste: pyöriikö firma, vastataanko puhelimeen, ehditäänkö sijaistuksia järjestämään. Maailma ei paljoa kärsi jos puhelinmyyntifirma on hetken pimeänä, mutta on myös reilusti työpaikkoja joista poistuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia, jopa vaaratilanteita. Mielestäni pitää voida luottaa siihen, että työpaikat saavat sisäisesti sovittua nämä asiat. Jotkut työnantajat näkevät myös PR-etuna antaa työntekijöidensä osallistua mielenosoitukseen. En tiedä miten paljon tällaista joustoa voi pidemmän päälle tehdä näin liittovetoisessa yhteiskunnassa, mutta ounastelen että tähänkin vastaus löytyy.

Eli, jospa kouluissa olisi ihan maan laajuinen prosessi osallistumisesta ilmastolakkoihin, tai osallistumatta jättämisestä? Jospa liitot määrittäisivät miten työpaikoilla saa toimia näiden osalta? Jospa asia olisi sovittu etukäteen ja mietitty laajemmin? Jospa toiminta olisi koordinoitua ja ennalta-arvattavaa, työpaikoilla ei tarvitsisi panikoida ja koulujen opetusohjelma ei kärsi?

Toisaalta taas, onko se sitten enää ilman keskushallintoa pyörivä, kaikkien tahojen yhteinen mielenilmaus tärkeän asian puolesta? Jos tästä tulee organisoitu, virkamiesvahvistettu, kaavan mukainen ”teillä on nyt 42 minuuttia ja 33 sekuntia aikaa olla vihaisia”, onko sanoma enää yhtä väkevä? Toisin sanoen, tarvitaanko tiettyä kaaosta ja arjen hajoamista siihen, että asia menee läpi? Onko komiteavetoinen mielenosoitus helpompi painaa villaisella vaikkapa Antti Rinteen toimistolla, jossa ainakin kovin iloisin mielin päätettiin maksaa lisää turvetukia? Kumpi vaikuttaa päättäjiin ja yrityksiin kovemmin: hallittu vai hallitsematon kaaos?

Pohditaan, ei päätetä

Ehdotan, että en tiedä oikeaa vastausta. Puolestani työntekijäni saavat osallistua ilmastolakkoon, ajoittain vaikka palkallisella työajallakin, mutta minun täytyy olla sen verran penseä että haluaisin siitä varoituksen pari päivää etukäteen. Tuskinpa kukaan häpeäpaaluun joutuisi vaikkei ennakkovaroitusta tulisikaan. Yhtä kaikki, olen yhä hämilläni ilmastolakkoilusta ja sen vaikutuksesta arkeen.

Ehkäpä minun ja meidän muidenkin nk. ”vastuullisten aikuisten” sietääkin olla vähän hämillään.

Saksalaisista marsalkoista ja kenraaleista hieman

Ajankohta

Tässä artikkelissa pitäydyn kokonaan aihepiirinä Toiseen Maailmansotaan. Samat henkilöt ovat yleisesti osallistuneet myös Ensimmäiseen Maailmansotaan, mutta sitä ei käsitellä.

Valinta

On täysin subjektiivista ketä nostan esiin tässä artikkelissa. Kenraaleja ja marsalkkoja Saksassa oli ”pilvin pimein”. Jätän varmasti nostamatta esille merkittäviä persoonia – sekä positiivisessa, että negatiivisessa mielessä.

Saksalaisista

Niin, marsalkkoja ja kenraaleja on ollut muissakin maissa, myös Suomessa. Tämä artikkeli on kuitenkin rajattu saksalaisiin.

Miksi

On yleisesti tunnettu asia, että nimenomaan saksalainen kenraali ja/tai marsalkka oli yleensä saanut erinomaisen yleisesikuntaupseerikoulutuksen – ehkä jopa parhaan saatavissa olevan. Saksassa toki ylennettiin kenraaleiksi myös henkilöitä, jotka eivät olleet saaneet sitä erinomaista yleisesikuntaupseerin koulutusta, ja joskus täysin aiheellisesti.

Loistava johtamisperiaate

Saksassa oli silloin aivan erinomainen johtamisperiaate. Annettiin alaiselle tehtävä, joka piti suorittaa – mutta alainen sai yleensä itse päättää miten hän sen suorittaa. Se sama periaate oli voimassa alas saakka, vaikkapa aliupseeritasollekin. Käskettiin mitä piti saada aikaan, mutta ei sitä miten. Johtajat, päälliköt ja komentajat saivat ihan itse ajatella miten he tehtävän suorittavat. Siten laaja joukko yleensä sai käyttää omia aivojaan. Poikkeuksena oli korpraali Adolf Hitler, joka monesti puuttui yksityiskohtiin, mutta se on asia erikseen – ja monesti huono asia.

Erich von Manstein

Puolan sotaretkelle kenraali von Manstein osallistui Eteläisen armeijaryhmän (kenraalieversti Gerd von Rundstedt) esikuntapäällikkönä ja saksalaisen perinteen mukaan esikuntapäällikkö on ”kasvoton”, eli hän ei nosta itseään esille.

Liittolaiset Venäjä ja Saksa löivät yhdessä Puolan. Venäjä petti liittolaistaan Saksaa, joten Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle, vaan ei Venäjälle. Saksan piti nyt päättää mitä Puolan sodan jälkeen tehdään. Kenraali von Manstein kehitti loistavan suunnitelman, joka esitellään edellisessä linkissä, Ranskan kukistamiseksi. Kenraalieversti von Rundstedt tuki von Mansteinin suunnitelmaa, mutta Saksan Yleisesikunta oli sitä vastaan. Adolf Hitler kuitenkin oivalsi von Mansteinin suunnitelman nerokkuuden ja hyökkäys länteen tehtiin pääasiassa von Mansteinin suunnitelman mukaisesti. Kenraali von Manstein erotettiin kuitenkin armeijaryhmän esikuntapäällikön tehtävästä ja joutui sotimaan armeijakunnan komentajana.

Günther von Kluge

Lännen sotaretkellä von Kluge toimi armeijan komentajana ja von Manstein joutui toimimaan hänen alaisenaan 38. armeijakunnan komentajana.

Kenraali von Kluge hylkäsi von Mansteinin esityksen ylittää Somme käymään menestyksellistä hyökkäyssotaa kuluttavan puolustustaistelun sijaan. Perääntyä olisi saanut, mutta hyökätä ei.[i]

Mansteinin 38. armeijakunta ylitti ensimmäisenä Seinen ja tilanne olisi edellyttänyt vihollisen nopeaa takaa-ajoa, mutta jälleen armeijan komentaja von Kluge kielsi etenemisen ja käski odottaa. Klugen takia ratsuväkidivisioonaakaan ei saanut käyttää sille parhaiten sopivaan tehtävään.[ii]

Siten kenraali von Klugesta oli haittaa sotatoimien järkevälle suorittamiselle – eikä suinkaan viimeistä kertaa.

Ennakoiva isku itään

Venäjä aikoi hyökätä maailmanhistorian suurimmin joukoin länteen heinäkuussa 1941 – siksi Saksa joutui tekemään ennakoivan iskun itään 22.6.1941.

Kenraali von Mansteinin toive toteutui kun hän sai helmikuun lopussa 1941 luovuttaa tavallisen 38. armeijakunnan komentajan tehtävät Englannin kanaalin rannalla siirtyäkseen Saksaan vastaperustettavan 56. panssariarmeijakunnan komentajaksi.[iii] Hän pääsisi viimeinkin omaan elementtiinsä operoimaan ”nopealla armeijakunnalla”.

Pohjoiselle armeijaryhmälle (sotamarsalkka Ritter von Leeb) oli annettu tehtäväksi tuhota Itä-Preussista hyökäten Baltiassa olevat vihollisvoimat ja edetä sen jälkeen Leningradiin (Pietari). Pohjoiselle armeijaryhmälle alistetun Panssariryhmä 4:n (kenraalieversti Erich Höpner) tehtävänä oli hyökätä nopeasti Väinäjoelle Väinälinnan kohdalla ja siitä alaspäin ja vallata virran ylimenopaikat, jotta voitaisiin jatkaa etenemistä Opotškan suuntaan. Kenraali von Mansteinin armeijakunta kuului Höpnerin Panssariryhmä neljään.[iv]

Kenraali von Manstein ehdotti, että oma painopiste laitetaan sinne, missä voitiin olettaa olevan vihollisen heikon kohdan. Ehdotus ei saanut osakseen vastakaikua.[v] Niin, kaikki kenraalit eivät ole panssarikenraaleja.

Kenraali von Manstein oli oikea panssarikenraali – pitää mennä, eikä meinata. Täyttä vauhtia eteenpäin välittämättä sivustoista, tai uhasta selustayhteyksien katkaisusta. Panssariryhmä kehotti varovaisuuteen – mutta viivyttelemällä operaatio ei onnistu ja vihollinen räjäyttää Väinäjoen sillat.

  1. panssariarmeijakunta käytti neljä päivää ja viisi tuntia linnuntietä 300 km matkaan ja sai haltuunsa sillat ehjinä. Tosin naapurit olivat 100-150 km jäljessä ja von Mansteinin panssariarmeijakunta yksin kaukana edessä vihollisalueen syvyydessä.[vi] Suunnaton riski, mutta …

27.6.1941 Panssariryhmän komentaja lensi Storchilla von Mansteinin luokse ja käski pitää sillanpään ja odottaa sekä 16. armeijan vasenta siipeä, että 41. panssariarmeijakunnan saapumista. Se olisi tietysti aluksi turvallista, mutta antaa viholliselle aikaa keskittää vastaan ylivoimaiset joukot.[vii] Olisi pitänyt painaa ”tukka putkella” eteenpäin, mutta kaikki eivät tosiaankaan ole panssarikenraaleja. Vasta 2.7.1941 sai jatkaa eteenpäin – aloite annettiin viholliselle.

Olisi ollut hyvä valtatie jatkaa Ostrovin suuntaan – toki taistellen – eteenpäin, mutta sitten von Mansteinin vastalauseista huolimatta 56. panssariarmeijakunta käskettiin kääntymään itään panssareille kelvottomaan suomaastoon.[viii] Voi näitä kenraalien kenraaleja.

Jälleen von Kluge

Erich von Manstein sai 56. panssariarmeijakunnan komentajuuden jälkeen komennettavakseen 11. armeijan. Hän valloitti Ukrainan Krimin ja Krimillä olevan Sevastopolin linnoituksen. Siellä von Mansteinilla oli suhteellisen vapaat kädet toimia ja hän toimi menestyksellisesti saaden ylennyksen sotamarsalkaksi.

Saksa ryssi vuoden 1942 kesäsodan hajottaen voimansa sinne sun tänne, jolloin jokaiselta rintamalta puuttui se ”yksi pataljoona” voiton saavuttamiseksi. 21.11.1942 näkyi, että Stalingradista tulee katastrofi. Marsalkka von Manstein nimitettiin Donin armeijaryhmän komentajaksi saaden alaisuuteensa 4. panssariarmeijan, 6. armeijan ja Romanian 3. armeijan.[ix] Ongelmana oli, että sosialisti Adolf Hitler tuli hänen esimiehekseen. Hitler esti von Mansteinia pelastamasta 6. armeijan tai ainakin sen elävän voiman pääosan.

Saksan loistavin strategi ja ”operoija” marsalkka Erich von Manstein oli saavuttanut juuri ennen kevätkelirikkoa loistavan voiton Venäjän joukoista Harkovassa – ne joukot oli lyöty maanrakoon kevättalvella 1943.

Marsalkka von Manstein olisi halunnut Harkovan voiton jälkeen puhdistaa saman tien Kurskin mutkan yhdessä Keskustan armeijaryhmän (von Kluge) kanssa, mutta se ei suostunut yhteistyöhön.[x]

Von Klugen alainen kenraali Model sai Hitlerin lykkäämään Zitadellea kohtalokkaasti.[xi]

Keskustan armeijaryhmän komentaja von Kluge lopetti Zitadellen kesken. Hitler halusi viedä joukkoja Italiaan, kuten von Manstein oli jo toukokuussa varoittanut.[xii] Kluge ei tosiaankaan ymmärtänyt panssarisodasta mitään, kuten kenraali Guderian on todennut.

Heinz Guderian

Saksan panssariaseen luoja kenraalieversti Heinz Guderian oli oikea panssarikenraali henkeen ja vereen, kuin tuli ja leimaus. Guderianin motto oli: ”Ei tipoittain, vaan lorauksittain”. Se tarkoittaa, että panssarivaunuja pitää käyttää suurina yhtyminä, eikä missään tapauksessa vain muutamaa vaunua kerrallaan. Kenraali Guderianilla oli hyvin huonoja kokemuksia von Klugesta jo lännen sotaretken ajalta. Guderian olisi silloin von Klugen alaisena halunnut painaa eteenpäin ”tukka putkella” ennen kuin vihollinen ennättää toipua. Vaan von Kluge – Grrr…

Kun Normandian maihinnousun (6.6.1944) jälkeen sota lännessä ei sujunut hyvin, niin Hitler erotti länsirintamasta vastanneen sotamarsalkka von Rundstedtin ja nimitti hänen tilalleen sotamarsalkka von Klugen, niin Guderianin mielestä von Kluge sopi tehtävään mahdollisimman huonosti, koska hän oli »ahkera sotilas ja hyvä pikkutaktikko, mutta panssarijoukkojen käytöstä liikuntasodassa hän ei ymmärtänyt mitään».[xiii]

Lisää Guderiania

Klugen 4. armeija Puolassa (1939), käski Guderianin XIX armeijakuntaa etenemään yhdellä divisioonalla etelää, toisella itää ja kolmannella koillista kohti … Se olisi tehnyt kaiken johtamisen mahdottomaksi.[xiv]

Ranskassa (1940) Panssariryhmä von Kleist käski pysäyttää liikkeet ja tyytyä sillanpään hallussapitämiseen. Guderian ei voinut, eikä saanut tyytyä tähän käskyyn.[xv]

17.5.1940 kenraali Ewald von Kleist käski taas pysähtymään, joten Guderian pyysi ja sai eron. Kenraalieversti von Rundstedt kuitenkin palautti Guderianin armeijakunnan komentajaksi ja lupasi edetä.[xvi]

Kenraali von Kleistin Panssariryhmä pidätti yhden Guderianin panssaridivisioonista reservikseen, eikä antanut rynnistää koko armeijakunnan voimin Kanaalin rantaan.[xvii]

Hyökätessä itään Guderian joutui sotamarsalkka von Klugen alaisuuteen Panssariryhmä 2:n komentajana, vaikka piti von Klugea vaikeana esimiehenä.[xviii]

Sotamarsalkka von Kluge meinaa pistää panssarikenraalit Guderianin ja Hermann Hothin sotaoikeuteen, kun eivät meinaa pysäyttää joukkojensa etenemistä.[xix]

Sotamarsalkka von Kluge halusi miehittää Bialystokin saartorenkaan tiheästi ja odottaa venäläisten antautumista. Hoth ja Guderian panssarivoimineen painostivat jatkamisen tärkeyttä.[xx] Motti piti selvittää jalkaväkiarmeijoiden, eikä panssareiden voimin.

Kuten Bialystokin luona von Kluge piti Guderianin 18. panssaridivisioonan paikoillaan tiedottamatta siitä Guderianille.[xxi]

Sotamarsalkka von Kluge esitti Guderiania vastaan kiivaita valheellisia moitteita ja Hitler antoi Guderianille potkut 26.12.1941.[xxii]

——

[i] Erich von Manstein – Menetetyt voitot; 2001; sivu 101

[ii] Erich von Manstein – Menetetyt voitot; 2001; sivu 108

[iii] Erich von Manstein – Menetetyt voitot; 2001; sivu 131

[iv] Erich von Manstein – Menetetyt voitot; 2001; sivu 133

[v] Erich von Manstein – Menetetyt voitot; 2001; sivu 134

[vi] Erich von Manstein – Menetetyt voitot; 2001; sivu 139

[vii] Erich von Manstein – Menetetyt voitot; 2001; sivu 139

[viii] Erich von Manstein – Menetetyt voitot; 2001; sivu 142

[ix] Erich von Manstein – Menetetyt voitot; 2001; sivu 246

[x] Erich von Manstein – Menetetyt voitot; 2001; sivu 353

[xi] Erich von Manstein – Menetetyt voitot; 2001; sivu 370

[xii] Erich von Manstein – Menetetyt voitot; 2001; sivu 380

[xiii] Heinz Guderian – Sotilaan muistelmia; 1956; sivu 289

[xiv] Heinz Guderian – Sotilaan muistelmia; 1956; sivu 75

[xv] Heinz Guderian – Sotilaan muistelmia; 1956; sivu 99

[xvi] Heinz Guderian – Sotilaan muistelmia; 1956; sivut 101-102

[xvii] Heinz Guderian – Sotilaan muistelmia; 1956; sivu 106

[xviii] Heinz Guderian – Sotilaan muistelmia; 1956; sivu 132

[xix] Heinz Guderian – Sotilaan muistelmia; 1956; sivu 148

[xx] Heinz Guderian – Sotilaan muistelmia; 1956; sivu 152

[xxi] Heinz Guderian – Sotilaan muistelmia; 1956; sivu 163

[xxii] Heinz Guderian – Sotilaan muistelmia; 1956; sivu 244