Neuvostoliitto – kapitalismi ja Greta Thunberg

 

Pidin Neuvostoliiton sosialismista. Ihmiset saivat elämän perusedellytykset, työtä, koulutusta, terveydenhuollon, asumisen, turvallisen yhteisön ja kaikkea muuta hyvän elämän edellyttämää. Neuvostoihmisillä oli hyvä olla. Tahdoin samanlaisen järjestelmän koko maailmaan – tahdon vieläkin.

 

Mutta Neuvostoliitto haluttiin nujertaa ja nujerrettiin. Neuvostoihmisille kerrottiin länsimaisesta kapitalistisesta ihanuudesta, jossa on kaikkea yltäkylläisesti, jossa voi huoletta kerska kuluttamalla toteuttaa toiveita joita kapitalistinen markkinatalous suoltaa ihmisille liukuhihnalta.

 

Lapset saavat muovileluja huoneidensa täydeltä. Vauvoista aikuisuuteen ostetaan merkkivaatteita, uusia laitteita ja koneita mitä vain ehditään suunnitella ja tyrkyttää heidän käyttöönsä. Elämän tärkein tavoite on haalia mammonaa. Materialla ja omaisuudella mitataan ihmisarvo yhteiskunnan hierarkiassa kohdusta hautaan. Onneton perhe jollei pihassa ole kahta autoa, lomilla pääse lentämään lämpöön, kuluttamaan kuluttamasta päästyään.

 

Näin kapitalistinen maailma sai niskalenkin sosialismista – materian ihannointi, sen houkutukset, haavekuvat jostain ihmeellisestä ja ainutlaatuisesta elämästä saivat yliotteen todellisesta elämäntarkoituksesta. Taas kerran haluttiin uskoa siihen vihreään ruohoon aidan toisella puolella.

 

Koko kapitalistinen maailma ja totta mooses meidän Suomemme suoltavat päivästä toiseen irvistelyjä ja luoden kauhukuvia menneestä sosialismista. Ihmisiä yritetään pelotella ja vaakutella sosialismin mahdottomuudesta. Edellä kuvattu sosialistinen elämänmuoto on karmeinta mitä voi kuvitella maan päällä olevan. Onneksi siitä päästiin.

 

Nyt sitten kapitalistinen järjestelmä, sen ylläpitäjät, läntisten maiden päämiehet/naiset ovat nostaneet esikuvakseen nuoren ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin.Thunberg syytti lapsuutensa ja tulevaisuutensa pilaamisesta YK: n ilmastonmuutoskokouksessa juuri noita samoja tahoja jotka loivat rahaan ja kuluttamiseen vannovan läntisen kapitalistisen maailman.

 

Kun Gretalle taputetaan, lainataan hänen sanomisiaan, nyökytellään hyväksyvästi ja kiitellään, niin toisella kädellä näytetään esimerkein kuinka kamalaa jos luovumme kaikesta krääsästä, mielipuolisista erilaisista elämäntyyleistä.

 

Kyllä, esimerkeiksi nostetaan Kuuba, Venezuela ja monet muut jotka ovat irtautuneet järjettömästä kapitalistisesta oravanpyörästä. Sellaista ei kerta kaikkiaan voi sallia, että jotkut maat haluavat laittaa kansalaistensa terveydenhuollon kuntoon nollaamalla lapsikuolleisuus, luoda sivistystä opettamalla lapset ja aikuiset lukemaan, nostaa köyhä kansa kohtuulliseen toimeentuloon, jakaa tasapuolisesti yhteistä hyvää koko kansalle.

 

Greta on kapinallinen, saanen mukaan miljoonat nuoret, hyvä niin. Meidän aikuisten kapinallisten on paljastettava ja riisuttava ammoisen alasti maailmaa uhkaavat kapitalismin kyyt. Nämä käärmeet luikertelevat Greta Thunbergin ja hänen hengenheimolaisten muka ystäviksi. He kertovat samat huolet ja murheet kuin maailman nuoriso, mutta samalla pitävät visusti huolen, että huoli pysyy ilmaa kourivana, vailla kapitalistisen järjestelmän kritiikkiä.

 

On vain yksinkertaisesti herättävä ruususen unesta ja haihattelusta kuinka maapallo voidaan pelastaa monin erilaisin tempuin – ei vaan voida. Vanhentunut, aikansa elänyt järjestelmä on tullut tiensä päähän. Ihmisten tiedostamatta kapitalismi horjuu ja huojuu jo, maailman nuoriso Greta Thunbegin johdolla keikuttaa kapitalismin purtta siihen malliin, etteivät mitkään järjestelmän pelastusliivit voi sitä estää uppoamasta.

 

 

 

 

 

HÖLYNPÖLYTIETEILIJÄ JANNE SAARIKIVI VALEHTELI YLESSÄ KIELTEN PÄIVÄKIN ”KUNNIAKSI” …

https://areena.yle.fi/1-50281819

SANA ”ASIA” EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA OLE ”GERMAANILAINA” – EI ”MUINAINEN” (jollaisia ei kermaanista edes ole…) KUIN MYÖSKÄÄN RUOTSIN SANASTA ”ÄRENDE” (joka oli joskus muka ollut ”**uř-endja tshekkiläisellä ř:llä…

ASIA on ilmeisesti kantauralilainen kampakeraaminen sana (*ATE?), joka on tarkoittanut lähissä esinettä ja työkalua (kalu(s) on liettuaa ja tarkoittaa pajavasaraa = kalus plaktukas, jonka myöskin saarikivi on yrittänyt väärentää). Siitä tulee ilmeisimmin myös ASE ja balttikielten ASE-PUU: ASIS > la osis, lie uosis, pr. woasis, asis , ven. jasen = jalava, engl. ash.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&sanue_id=52524

atᴈ ?= pohjoissaame [āttât] UEW 1988 s. 20-21
atᴈ ?= suomi asia UEW 1988 s. 20-21
atᴈ ?= itähanti [o̭t] UEW 1988 s. 20-21
atᴈ ?= pohjoismansi [ut] UEW 1988 s. 20-21
atᴈ ?= unkari izé UEW 1988 s. 20-21

https://en.wiktionary.org/wiki/iz%C3%A9

Hungarian

izé (plural izék)

  1. thing (denoting a vague thing, or something whose name is forgotten by the speaker)
  2. (euphemistic) sexual organ ”

”Germaaniteoria on aivan perseestä ja perustuu vain sanan muodolle (asia, rasia, huosia = luuta, hosia = korte, näsiä, haasia), josta sanalle rasia on esitettty kyseenlainen germaanietymologia *randja = reunallinen (rantillinen) astia. AINAKIN KAIKKI MUILLE ESITETYT GERMAANIETYMOLOGIA TOVAT VARMASTI VÄÄRIÄ!

Saksalainen johtava SU- ja germaanikieten suhteiden tutkija Ralf Peter Ritter (1937 – 2013) kirjoittaa väitöskirjassaan seuraavaa:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaanisten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajalaskun-alun-aikaan

§ 20. Eine Sequenz -Vsia ist im Finnischen in folgenden Nomina belegt: asia ‘Sache, Angelegenheit’, ha(a)sia ‘Darre, Horde’, rasia ‘Schachtel’, huosia ‘Besen = luuta, Schrubber = (juuri)harja’ und hosia ‘Schachtelhalm = korte’.

Die Phonemfolge -Vsiä scheint außer in der palatalen Variante von näsiä ‘Seidelbast’ nicht vorzukommen. Fi. asia sieht KOIVULEHTO im Hinterglied eines urgermanischen ‘tuzandia– (an. arendi, ahd. erendi ‘Botschaft = viesti, sanoma, suurlähetystö, Angelegenheit’), rasia führt er auf ein urgermanisches *randja– (schwed. dial. rändeRand einer Schachtel’) zurück. Im Falle von asia finde nach HOFSTRA der genannte germanische Ansatz durch die Zusammenstellung ”eine Stütze, wenn nicht gar eine Bestätigung” (1985, 420). Dem steht aber entgegen, daß das Wort im Altschwedischen den für Suffixe charakteristischen dreifachen Ablaut aufweist (NOREEN S. 180.4), wobei die altgutnische Variante mit der altsächsischen Vertretung übereinstimmt! Zu rasia s.u.

§ 21. Fi. nasia, näsiä ‘Seidelbast’ wird von KOIVULEHTO mit dem Hinweis, daß die ältesten Netze aus Bast hergestellt wurden mit got. nati ‘Netz = verkko, netti’ usw. verbunden. Gegen diese Zusammenstellung ist zunächst in semantischer Hinsicht einzuwenden, daß Netze kaum vorzugsweise aus dem Bast von Daphne mezereum hergestellt wurden, sondern es werden doch wohl auch andere Pflanzen, z.B. der Flachs oder die Linde, das nötige Rohmaterial geliefert haben. Umgekehrt wird der Bast von Daphne m(ezereum). kaum vorwiegend für die Herstellung von Netzen benutzt worden sein.

Dann erscheint es aber unglaubhaft, daß die Pflanze nach dem fertigen Produkt benannt sein soll. Von einem Kompositum ‘Netzbaum’ oder ‘Netzstrauch’ muß man aber ausgehen, denn ein –jo– oder –i-Stamm von der Wurzel *nat– mit der Bedeutung ‘Seidelbast’ läßt sich im Germanischen nun einmal nicht nachweisen.

[HM: Näsiästä tehtiin verkkoja, joilla suojattiin esimerkiksi jäädytettyjä elintarvikekuoppia (”haltu”? < balt šaltu) pedoilta, jotka kammoksuivat tätä myrkkyä.]

73

Allenfalls könnte man noch ein urgermanisches *natilōn– zugrunde legen, aber dies bedeutet ‘Nessel = nokkonen’ – von dem fraglichen Schicksal des Formans im Ostsee-finnischen einmal abgesehen.

[Tuo sana on preussiksi nātis (noatis], joka on tarkoittanut ”(langaksi) kehrättävää kasvia. Myös naatti on venäjästä samaa juurta.]

http://www.prusistika.flf.vu.lt/paieska/paieska/1?id=1494

§ 22. Wenn HOFSTRA zu KOIVULEHTOs Etymologie von f. ha(a)sia ‘Trockengestell für Heu, Getreide = viljan- ja heinänkuivauslaite ’ bemerkt, sie ”wäre, falls sie zutrifft, ein Indiz für einen frühen Lautwandel /ē/ > /ā/”, weil sie ”die Substitution von urgerm. /s-/ durch früh- oder mittel-urfi. /s/ (> späturfi. /h-/)” voraussetze (145), so ist dies maßlos untertrieben: das in Rede Stehende nord-westgermanische Merkmal hätte gleichsam ”methusalemiches” Alter, denn die Entlehnung müßte noch vor dem Wandel *ti > si erfolgt sein. Als Etymon wird von KOIVULEHTO nämlich *sāt(i)-ja – < urgerm. *sētja– (> an. sæti ‘Sitz; Heuschober’) vorgeschlagen (1982b, 269, Anm. 16). Schwed. hässja ‘Heureiter’, dessen altnordische Vorform von KARSTEN als Quelle des finnischen Wortes angesehen wird (1943/44 s.v.), müßte dann – wie schon in SKES erwogen wird – aus dem Finnischen stammen, denn an zufälligen Anklang wird man schwerlich denken dürfen.

74
Der Tatbestand wäre der folgende: Das Ostseefinnische entlehnt aus dem Urgermanischen ein Wort für ‘Heuhaufen’ (*sātja-) und entwickelt daraus die Bedeutung ‘Stangengerüst zum Trocknen von Heu oder Getreide’ und entlehnt später das Grundwert *sāta– mit der ursprünglichen Bedeutung (saatto)! Der Ansicht KOIVULEHTOs kommt entgegen, daß das schwedische Wort und seine Entsprechungen in den übrigen skandinavischen Sprachen im Nordischen isoliert sind und keine zwingende indogermanische Etymologie haben; seit TORP/FALK 1909 denkt man an ein urgermanisches *hasjōn– zu einer Wurzel idg. *k’es– ‘schneiden, spalten’ (lat. castrare ‘verschneiden’ u.a.)‚ das auch in an., norw. hes ‘Art Zapfen oder kleine Stange’ vorliegen soll (86).

[Haasia on liettuaksi šasinys, vanhentunut sana.]

§ 87. Für fi. rasia werden in SKES folgende Bedeutungen angegeben: ‘ziemlich kleine, ovale, Schachtel mit gefaß verwendet’, ‘Schachtel, in der Deckel, bes. als. Buttergefäss befördert werden’, ‘runder, Kleider auf Reisen oder, bei weiten aus einer Wurzel gefemgter Korb’ in dem man Käse zubreitet’, ‘den Mühlstein umgebender und von oben schützen-der Korb oder Rahmen’, für estn. rast: ‘aus gebogenem dun-nem Holz gefertigte ovale oder runde Schachtel mit Deckel. Die Beschreibungen passen vorzüglich auf die aus dem bronzezeitlichen Dänemark, aus nordischen Baumsärgen, aus dem Salzbergwerk in Hallstatt und dem wikingerzeitl-ichen Haiþabu bekann- ten aus sehr dünnem Material hergestellten Spanschachteln:”Sie sind rund oder oval und haben stets senkrechte Seiten.Die Wandung ist jeweils aus einem langen Stück: gebogen und dann zusammengenäht gebunden oder gernetet. Die Beiden platte besteht aus einer einzigen, meist etwas stärkeren Scheibe. Zuweilen gehört ein übergefalzter Deckel zu den Schachteln.

198.

Die Abdichtung erfolgte in der Regel mit Harz. Dadurch wa-ren die Spanschachteln auch geeignet, Flüssigkeiten aufzu-nehmen” (CAPELLE 402,mit Abbildung). Handelt es sich bei den Vorläufern der finnischen rasia-Schachteln um die skan-dinavischen Spanschachteln, erscheint eine Namengebung nach dem Rand, wie sie KOIVULEHTO vermutet (vgl. HOFSTRA 1985, 158), nicht motiviert”. Das Merkinalhafte wäre dann die Rundung. … ”

***

Saamelaiskielten Álgu-tietokannassa on esitetty sekä omaperäinen että tuo umpifalski ”germaanietymologia”.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=61936&hakusana=asia&sanue_id=42963

[asia] ?= suomi [asea] Häkkinen, K. 2004 NSES  s. 70-71
asia ?= suomal.-ugril. kk. atᴈ UEW 1988  s. 20-21
[asia] : itämerensuomi > kantasaame āššē Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16
[asia] : itämerensuomi > uumajansaame [aassjee] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16
[asia] : itämerensuomi > luulajansaame [assjē] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16
asia : itämerensuomi > pohjoissaame ášˈši Sammallahti, P. 1998 SaL  s. 129, 228
asia : itämerensuomi > pohjoissaame ašˈše UEW 1988  s. 20-21
[asia] : itämerensuomi > pohjoissaame [ašˈše] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16-17
[asia] : itämerensuomi > inarinsaame [äšši] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16-17
[asia] : itämerensuomi > koltansaame [ȧ͕š̜̄š̜ᴱ̇] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16-17
[asia] : itämerensuomi > kildininsaame [ā͕š̜̀š̜ᴱ] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16-17
[asia] : itämerensuomi > turjansaame [ā͕š̀ša] Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 16-17
[asia] : itämerensuomi ?> norjanlappi [ašše] tietokannan päättelemä
[asia] : itämerensuomi ?> norjanlappi [ašše] tietokannan päättelemä
asia < germaaniset kielet: Sammallahti, P. 1998 SaL  s. 228
kantagermaani anþi̯a-
ruotsi ärende
asia ?< germaaniset kielet: LÄGLOS 1 1991  s. 38-39
kantagermaani uz-andⁱja-
kantaskandinaavi uʀ-andija

Viron pan-germanisti-nettietymologisessa on vain ”germaani”pölhöily:

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=asi&F=M&C06=et

asi : asja : asjaese, vahend, riist; probleem; juhtum
?alggermaani *us-anþja-
vanaislandi ørendi, erendisõnum, teade; ülesanne; asjatoimetus, töö
vanarootsi ærandesõnum, teade; ülesanne; asjatoimetus, töö
rootsi ärende(töö)ülesanne; asjatoimetus; (ametlik) asi
liivi ažāasi; riist
vadja aźźaasi, tegu; ese; anum
soome asiaasi, seik; küsimus, probleem; ülesanne
isuri assiiaasi; töö, tegevus; tööriist
karjala asieasi; juhtum; ülesanne; põhjus
lüüdi ažiiasi; juhtum
vepsa aźjtöö, toiming; asi
On peetud ka tuletiseks samast tüvest mis sõnas ase. Eesti keelest võib olla laenatud vadja asi(abstraktne) asi, tegu, toiming.

 

 

Sitä vastoin vron ase-sanassa huomioidaan myös ugrikielet.

Ja sieltä viitataan myös asi(a)-etymologiaan.

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=ase

ase : aseme : aset(kunagi olnu) asupaik; voodi vm magamiskoht
asuma
liivi azūmase, voodi; jälg; koht
vadja asutööriist; (toidu)nõu, anum; laev’, asumaasi’, rhvl asub (oleviku ains 3P) ’on
soome asemajaam; asukoht; positsioon; seisund’, asuaelada; viibida
isuri assuuakombeks olla; elada
Aunuse karjala asemittšiasemel’, azuoteha, valmistada; järglasi soetada
lüüdi azudateha, valmistada
vepsa azodapanna (võrku pinguletõmmatud nöörile)
ersa eźemkoht; pink
mokša äźǝm, jäźǝmpink, järi
? handi ăsəmpadi
? mansi osmapadi
Läänemeresoome-mordva või soome-ugri tüvi. Isuri vaste võib olla soome keelest laenatud. Eesti keelest on laenatud vene mrd ázunikveerandliitrine viinapudel(← asunik). Vt ka asi, asima, selmet.

Tuhannen viattoman suorittama joukkomurha

He ovat orjuuttaneet, he ovat murhanneet, he ovat hyväksikäyttäneet lapsia, he ovat tehneet rikoksista kaikkein hirveimpiä. He ovat terroristeja, maailman vihatuimpia. ”He” on tuhat kertaa ”hän”, joista jokainen on viaton kunnes toisin todistetaan, uhri joka kaipaa sääliä, ei tuomiota. Tämä on ristiriita jonka ymmärrän erittäin hyvin ja erittäin huonosti.

Metsä nimeltä terrorismi

Tarina ei liity vain Al-Holin leiriin josta paljon puhumme, vaan sopii myös laajempaan kontekstiin terrorismista. Al-Hol on kuitenkin pinnalla mielessä, joten lähestyn asiaa sen esimerkin kautta. Useatkin eri lähteet valtamediassa ovat kertoneet, miten daeshin (ISIL, ISIS) naiset olivat julmuuksien kärjessä, suorittaen sen tason hirmutekoja että pienemmät historian diktaattorit jäävät jälkeen. He ovat olleet äärimmäisen julmia ihmishirviöitä ja monien hirmutekojen joukossa murha ei ole edes karmein. He ovat aktiivisesti osallistuneet nykyajan hirveimmän terroristiryhmän toimintaan, aivan vähimmissäkin tapauksissa tukien ja avustaen sitä, heilutellen sen lippuja, kannattaen sen tekoja ja aatteita.

Poistettuna ryhmästä, yksittäiset jäsenet ovat kuitenkin viattomia. He eivät enää ole terrorismin suorittajia vaan sen uhreja. Ota yksi puu pois metsästä ja se ei enää olekaan osa metsää. Nyt hän kaipaa sääliä, ymmärrystä, armoa ja tukea. Hän ei ole tehnyt pahaa kärpäsellekään, ei ole omasta tahdostaan päätynyt pahaan paikkaan vaan on jokaisen mahdollisen tahon uhri. Ihmisjoukot kerääntyvät auttamaan häntä, keräämään varoja hänen tuekseen, puolustamaan häntä niin maallisen kuin korkeimmankin oikeuden edessä, tekemään hänestä sankarin mallikappaleen meille kaikille, valmiina palvottavaksi.

Syyttömyysolettama pysyköön vahvana

Tietenkin ymmärrän syyttömyysolettaman ja puolustan sitä mitä väkevimmin, oli puhe sitten näpistelyn tai terrorismin epäilystä. Yksilö on tietenkin syytön kunnes toisin todistetaan. En missään nimessä ole tuomitsemassa näistäkään naisista yhden ensimmäistä. Se ei ole yhdenkään rivikansalaisten tehtävä. He eivät ole tämän blogauksen pahiksia – katsantakantamme asioihin on. Näemme samassa asiassa halutessamme täydellisen hyvän ja täydellisen pahan, eikä vain eri medioiden sivuilla, vaan jopa samassa julkaisussa, samoilla sivuilla. Ymmärtäkäämme tämä: daesh on tehnyt tuhansia rikoksia ihmisyyttä vastaan, rikoksia joiden tekijöinä on tuhat viatonta ihmistä. Tämä on maailmankuvamme.

Tuo on maailmankuva, joka meidän täytyy ymmärtää ja ristiriita joka meidän pitää prosessoida. Al-Hol voi osoittautua tämän aikakauden Nürnbergiksi. Myös siellä oli lukuisia viattomaksi oletettuja, joista ajan myötä kuoritui niin syyttömiä uhreja kuin myös todettuja syyllisiä. Prosessi oli hidas, vaikea ja kivulias, mutta välttämätön tie eteenpäin. Pystyimme siihen kerran, pystymme siihen uudestaan.

Virossa on ydinvoimalaprojekti

Kanadalaiset ovat rakentaneet 30 ydinvoimalaa ja siellä kehitetään pieniä modulirakenteisia ydinvoimaloita.

Kanada luopuu hiilivoimasta ja rakentaa lisää ydinvoimaa.

Virossa on nyt yritys, joka tekee yhteistyötä kanadalaisten kanssa, jotta Viroon saadaan ydinvoimala. Tällä hetkellä tutkimuksen ja tiedonvaihdon kohteena on pieni modulirakenteinen ydinvoimala.

Lähde.

Naiset johtavat Suomea

Se kävi tänään hyvin selväksi Eduskunnan kyselytunnilla. Naiset ovat pyrkineet johtoon jo vuosikymmeniä ja nyt he ovat saavuttaneet päämäärän.. Se on hyvä asia. Nyt on naisilla näytön paikka seuraavien vuosikymmenten aikana. Me vanha äijät joudamm sivuun.

Me toivotamme paljon onnea, viisautta, malttia ja sopuisuutta.

 

Kantarellia konstailematta

Kun minulla on tapana kokeilla uudenlaisia sapuskoja ilman mitään toisten reseptejä, nii tekaisin pikaisen kantarellikokeilun.

Pannulle köntti voita ja halkaistut sienet perään. Sekoittelua ja toinen köntti voita, kun sienet hotkivat sen ensimmäisen. Sekoittelua ja loraus täysmaitoa sekä vähän suolaa mukaan. Taas sekoittelua ja sienet nesteineen syvälle lautaselle. Siitä vaan naamariin lusikalla.

Ei tarvittu sipulia, ei kermaa, ei jauhoja, ei pippuria. Hyvää oli.

Oli jännä kokemus kalsarimallina olo

Ensimmäinen kuvauspaikka oli pieni ja idyllinen pub sirdie ja siitä jatkoimme eripuolille Helsinkiä.

Kolme ukkoa lyhyissä bampukalsareissa herätti hilpeyttä ohikulkijoissa Helsingin viilenevässä illassa.

Onnistuneimmat otokset saatiin tuomiokirkon portailla, kun valaistus oli sopiva.

Sähkön markkinahinta 149,96 €/MWh

Suomessa on kymmenkunta astetta lämmintä 26.9.2019 klo 10.24 – sähkön markkinahinta Suomessa on otsikon mukainen 149,96 €/MWh.

Sähkön kulutus on vasta vain 9788 MW teholla.

Miten sitten suu pannaan kun Suomessa on pakkasta kolmisenkymmentä astetta ja sähkön kulutus yli 13 000 MW.

Ilmastohysteriaa median tuutista (päivitetty)

Kävin mökillä parina päivänä peräkkäin, sankkoon jäänyt vesi oli riitteessä, siis jäässä pintavesi. Ilma oli n +5 C päivällä ja illalla lähtiessä pois oli eilen – 1 C ja kylmä nosti järvelle usvaa ja koleus tuntui.

Kyllä, näin on…. Ilmasto muuttuu, viime vuonna tähän aikaan oli mökillä lämpimämpää, en ollut ottanut silloin vielä vesipumpusta (bensatoiminen joka on rannalla) pois vettä, nyt piti ottaa ettei jää pääse kehittymään sisälle ja hajoita tiivisteitä yms.

Niin, aamulla kun uutisia luki niin en tiedä olenko samalla planeetalla vai onko aprillipäivä,,, kyllä tuolla ulkona kylmä on, toisin kuin media huutaa…. kuumuudesta!

Itämeri myrskyää, talvi lyhenee Lapissakin, lohi voi kadota… Näin ilmastonmuutos iskee Suomeen jättiraportin mukaan https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006251119.html

Tämän koko jutu takana on iso bisnes. Rahaa. Rahaa. Rahaa…. sitä on nyt tiedossa ja joka tuutista pelotellaan kansa hengiltä, kohta tulemme maksamaan järjettömiä summia milloin omasta ”hiilijalanjäljestä” ”co arvoista” mistä vain keksitään. Todellisuudessa mm Intia lisää kaikkia päästöjään vuodessa enemmän kuin mm Suomi tuottaa päästöjä vuosiin.

On tämä yhtä perseilyä.

Viikonloppuna menen taas mökille hiekkarannalle sunny beachille palmujen alle helikopterilla ja aiheutan lisää päästöjä siinä helteessä!!!