Mannerheimristin ritari Lauri Törni ennätti eläessään taistella enemmän kuin yhdessä asepuvussa. Joidenkin mielestä asepuku saattoi joskus olla väärä, mutta vihollinen oli kuitenkin aina oikea.
Talvisodassa Törni taisteli tietenkin Suomen kimppuun rikollisesti hyökännyttä Venäjää vastaan mm. JP4:n joukoissa. JP4 tunnettiin nimellä ”Hiipijä” ja se herätti ryssissä kauhua ”Hiiboja ibot”. JP4:n komentajana toimi ”Motti-Matti” Aarnio. Törni osallistui osaavasti ja urheasti mm. Lemetin mottien tuhoamiseen. Eräs ryssän politrukki piti päiväkirjaa siitä miten ”hauskaa” siellä motissa oli ollut.
Kun Venäjä taas hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välillä käydyn Jatkosodan, joka oli erillissota, niin Törni taisteli taitavasti mm. oman erillisen panssariosastonsa johtajana. Sittemmin Mannerheimristin ritari Törni taisteli hyvän maineen saaneena Törnin sissien johtajana ja lopuksi Törnin jääkärikomppanian päällikkönä. Ryssät kunnioittivat Lauri Törniä lupaamalla hänestä 3 000 000 markan tapporahan. Suomen valtio antoi Mannerheimristin ohessa 50 000 markkaa.
Jatkosodan jälkeen Törni lähti Saksaan saamaan lisäkoulutusta sissisotaa varten – varalta, jos ryssä miehittää Suomen. Sillä reissulla Törni taisteli saksalaisessa asepuvussa kapteenin arvoisena oikeaa vihollista Venäjää vastaan kaataen tehokkaasti puna-armeijan sotilaita.
Punainen Valpo ja kommunistit vainosivat Törniä Suomessa, joten hän nosti kytkintä ja häippäisi jenkkilään liittyen erikoisjoukkoihin. Jälleen hän taisteli oikeaa vihollista vastaan Vietnamin sodassa. Kommunisteja ja niiden takapirua Venäjää vastaan. Hänet haudattiin Vihreiden barettien majurina Arlingtonin sotilashautausmaahan Yhdysvalloissa.
