Hänestä tehtiin DDR:ssä 60-luvulla elokuva.
.
Hän oli v. 1939 poliittisesti aktiivinen natsivastainen tavallinen kansalainen Gleiwit- zin kylässä Saksan ja Puolan rajalla Schleesiassa: pienviljeljä, palokuntalainen ja maatalouskonemyyjä, jonka Adolf Hitler oli perskohtaisesti valinnut alkavan eurooppalaisen suursodan ensimmäiseksi julkiseksi muka ”taistelu-uhriksi”.’
.
SS lavasti hänen muka ”johtaneen puolalaista joukko-osastoa, joka olisi yrittänyt vallata saksalaisen radiomaston”. Honiok tapettiin puolalaisessa uniformussa radioasemalle. Kuuden muun ”valtaajan” ruumiitakaan ei edes vaivauduttu tuomaan paikalle, vaan sanottiin, että ”heidät on viety pois”. Hänet oli pidätetty joitakin päiviä aikaisemmin paikalli- sesta kaljakuppilasta ja viety naamioitavaksi Puolan armeijan sotilaaksi.
.
Millainen tyyppi kyrsi natseja eniten?
”Oma” petturi? Vieras vakolija? Lakkoilija? Mellakoitsija? ”Tutkiva journalisti”? ”Pu-revanterävä vasemmistointellektuelli? Pasifistisaarnamies? Millaiset suhteet olivat vaarallisimpia: Moskovaan? Lontooseen? Pariisiin? Washingtoniin? Kaikistakin noista (muista paitsi Varsovasta) saattoi vielä ennen Puolan sotaa ainakin jossakin määrin ”sopia”,mitä kenenkin väki missäkin EI TEE; ei tarvinnut tietää, keitä he ovat. 43-vuotias puolalainen perheetön jobbaileva ja politikoiva maalaismies Saksassa rajan pinnassa Franciszek Honiok ei ilmeisestikään ollut mitään näistä.
.
Puolalaiset ja saksalaiset olivat tapelleet rajasta 1. maailmansodan jälkikähinöissä. Puolaiseksi asennoituva Honiok oli tapellut Saksaa vastaan,mutta hänen pientilan- sa oli jäänyt Kansainliiton suorittamassa Versaillesin rauhaan liittyvässä rajanve- dossa nipin napin Saksan puolelle. Hänellä oli Puolan puolella useita veljiä ja ainakin yksi sisar. Raja oli jakanut perintötilan. Hän valitti tilan omistuksesta Kansainliitolle ja sai sen palautettua omistukseensa. Tämä ilmeisesti painettiin saksalaisella puolella ikihyviksi mieleen. Hän ei myöskään myynyt tilaa eikä vaihtanut kenenkään yhtä vastentahtoisesti Puolan puolelle maatilkkuineen jääneen natsin kanssa, kuten tavallinen jätkäpoika olisi tehnyt, ja ajan aseelliset puolueet kuten Puolan Armia Krajowakin olisi jäseniään luultavasti neuvonut tekemään, vaan hän oli päättänyt ”surffata” molemmin puolin rajaa. Hän ilmensi, että Saksan natsivalta on alueella ohimenevää laatua.
.
Toinen ”virhe” oli, että tämä ”epäluotettava aines” asui tärkeän puisen radiomaston vieressä.Sen lähetyksiä sanotaan aika ajoin kuullun jopa Uudessa Seelannissa, tasan toisella puolen maapalloa. Sodastakin
pystyssä säilynyt härveli on edelleen Euroopan korkein puurakennus (118 m).
Hänet pidätettiin jollakin tekosyyllä SS:n toimesta paikallisesta olutkapakasta ja vietiin naamioitavaksi Puolan armeijan sotilaaksi.
.
Ilta-sanomat on yllättäen avannut mielenkiintoisesti erikoinumeronsa Euroopan II maailmansodasta.
.
.
.
.
Franciszek Honiok is famous for being the first victim of World War II on 31 August 1939. [1][2]
.
He was the unfortunate victim of the Gleiwitz incident, that was a part of Operation Himmler, a multi-part false flag operation contrived by German SS Reichsführer, Heinrich Himmler and his deputy, Schutz- staffel (SS)-Obergruppenführer Reinhard Heydrich to aid German Führer, Adolf Hitler’s plan to invade Poland [3]
A self-described Oberschlesier, Franciszek was an ethnic Pole living as a 43-year old unmarried Silesian Catholic farmer and agricultural equipment salesman. Born in Upper Silesia (a border region spanning present day Poland, Germany and the Czech Republic) in 1896, he had fought on the Polish side during the 1921 Silesian Uprisings that followed World War I. After a brief spell living in Poland, he returned to Germany in 1925, where he was forced to fight deportation back to Poland—a case he successfully pursued all the way to the League of Nations in Geneva. Though his firebrand days may have been over by 1939, Honiok was still well known in his German home village of Hohenlieben (modern day, Lubie) — about 10 miles north of Gleiwitz (modern day, Gliwice) —as a staunch advocate of the Polish cause. [4]
Franciszek had been arrested by the SS in the village of Polomia on August 30, and was ruthlessly selected as the person who would provide the proof of Polish aggression against Germany. He appears to have been selected because of his involvement in a number of local revolts against German rule in Silesia. According to his surviving family in Poland, Honiok identified strongly with Silesia and Poland. He underwent a brief incarceration at the police barracks in Beuthen.
According to the 1945 Nuremberg trials declaration by Alfred Naujocks, [5] the SS-Sturmbannfuhrer (Major) who was in charge of the operation for Heydrick, at a meeting in Berlin, Heydrich told him how a body, dressed in Polish uniform, was to be left on the Gleiwitz radio station steps to prove the Polish connection. The top secret operation was given a codeword: Großmutter gestorben, (”Grandmother died”), to be used by Heydrich to indicate to Naujocks via telephone that the operation was to commence.
Franciszek was knocked out with drugs before the raid. He was dragged semi-unconscious into the radio station, where he was shot in the head during the evening of 31 August. Naujocks added that Honiok had been referred to as a piece of Konserve, or ”canned meat”, which could be prepared in advance and used to suggest Polish involvement in the attack.
The location of Franciszek’s body is unknown, and no memorial exists in his memory. According to other sources, [6] this operation was unrelated to Hitler’s plans for the invasion of Poland.
Honiokin murhaaja tuomittiin Nünbergissä
https://en.wikipedia.org/wiki/Gleiwitz_incident
Alfred Naujocks, who organised and led the Gleiwitz operation on the orders of the Gestapo
Much of what is known about the Gleiwitz incident comes from the affidavit of SS-Sturmbannführer Alfred Naujocks at the Nuremberg Trials. In his testimony, he stated that he organised the incident under orders from Reinhard Heydrich and Heinrich Müller, chief of the Gestapo. [2] On the night of 31 August 1939, a small group of German operatives dressed in Polish uniforms and led by Naujocks seized the Gleiwitz station and broadcast a short anti-German message in Polish (sources vary on the content of the message). [3] The operation was named ”Grossmutter gestorben” (Grandmother died). [4] The operation was to make the attack and the broadcast look like the work of Polish anti-German saboteurs. [3][5]
***
Honiok tuskin oli mikään ”sattumauhri” vaan valittu ”tehtävään” ehkä hyvinkin huolellisesti, sillä natsit pitivät tapanaan valmistella hyökkäykset ensi alkuun hyvin yksityiskohtaisesti: he ottivat selvää asukkaista, vähintäänkin määristä mutta mieluiten myös nimistä ja asennoitumisista, ja päättivät ennakkoon, mitä heille tehdään: kuinka paljon karkoitetaan ja minne, keitä vangitaan, keille mahdollisesti esitetään yhteistyötä, ja hommaan varattiin ajoneuvot. Saksalaiset myös enemmän tai vähemmän aiheellisesti saattoivat epäillä, että epäluotettavan Honiokin tarkoitus olisi ollut sodan syttyessä polttaa tai räjäyttää radiomasto, sillä sellaisia virityksiä saksalaiset olivat itse tehneet ympäri Puolaa, myös ja jopa erityisesti sittemmin Neuvostoarmeijan haltuun tulevallakin alueella (jossa desantit jäivät odottamaan Barbarossaa; ne vaskistit sitten onnistuivatkin tehtävässään yli kaikkien odostusten).