Oman maan pottuja mökillä, siihen vasta ongittua isoa ahventa ja tilliä omasta kasvimaasta. Nyt voin sanoa että on 100% omavaraista ruokaa.
Bon Abetit!
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Oman maan pottuja mökillä, siihen vasta ongittua isoa ahventa ja tilliä omasta kasvimaasta. Nyt voin sanoa että on 100% omavaraista ruokaa.
Bon Abetit!
On 9.8.2019; Suomeen tuodaan sähköä 3000 MW teholla; Sähkön tukkuhinta 68,26 €/MWh.
Homma on ihan perseestä. Suomen pitäisi viedä sähköä ulkomaille voitollisesti, eikä tuoda sitä hirmuisella hinnalla.
Tuo 3000 MW teholla tuonti on tietysti ollut ”normaalia” kovilla talvipakkasilla, mutta nyt on elokuun alkupuoli.
Perkeleen punavihreät ja kepulit ovat saattaneet Suomen huoltovarmuuden ihan kuralle.
Seuraavat ydinvoimalat pitää saada työn alle alta aikayksikön.
700 g sikanautajauhelihaa
2 ps knorr ranskalaista sipulikeittoa
2 kananmunaa
vähän vettä
4 hienoksi murskattua valkosipulin kynttä.
Uunin 200c 35 minuutiksi
…………..ja nauttimaan.
Pääsin puutyöryhmään. Verstas sijaitsee Lahden keskustassa vesijärvenkadulla toimintakeskuksessa.
Palkkaa en tuosta saa, mutta saan touhuilla omia juttuja ja on mielekästä tekemistä.
Sosiaalitoimi lupasi kustantaa bussikortin kolmeksi kuukaudeksi, mikäli sitoudun käymään ryhmässä ja toki sitoudunkin.
Kyseinen kirja kertoo Venäjän sotilastiedustelusta GRU. Myös neukkulan meiningistä ja kommunismista.
Kirjan kirjoittaja käyttää valenimeä, pseudonyymi. Kirjoittaja on GRUn vuonna 1978 länteen loikannut majuri Vladimir Rezun. Kirjoittaja kertoo omista kokemuksistaan ja tuntemuksistaan – varmaankin joitakin asioita värittäen, mutta mitä todennäköisimmin pääsääntöisesti totta. Jokainen yksityiskohta ei voi olla absoluuttinen tosiasia, mutta yleiskuva on.
Valitettavaa
On valitettavaa, että Suvorovin laajaa kirjatuotantoa ei ole juurikaan julkaistu suomeksi. Tämä Akvaario on julkaistu suomeksi, mutta riisuttuna ja leimattuna romaaniksi. Minulla tämä Akvaarium on kuulunut kirjahyllyni varustukseen vironkielisenä versiona varmaankin kymmenkunta vuotta ja olen sen lukenut vähintään kolmeen kertaan.
Olen suomentanut kaksi Suvorovin kirjaa kokonaan ja useita kirjoja osittain. Mm. kotisivullani olevissa artikkeleissa on pitkiä suoria lainauksia tarkoin lähdeviittein.
Puolaksi
Akvaario ilmestyi puolaksi maanalaisena painoksena Puolan ollessa Venäjän miehittämänä kommunistimaana. Tadeusz Markovicz käänsi sen puolaksi. Joku ilmiantoi kääntäjän ja kommunistit pistivät hänet siitä syystä vankilaan. Eihän kommunistimaassa saanut levittää tosiasioita kommunismista. Maanalaisesti levitetystä Akvaariosta tuli ”Bestseller”.
Salvini ja hänen puolueensa ovat ajautuneet riitoihin hallitus puolue kaverinsa viiden tähden kanssa
Ja edessä on uudet vaalit no eipä siinä suurta vaihtoehtojen määrä ole kun eivät saa sopua aikaan muulla keinolla
Taitaa olla sama edessä myös muualla kun kansat ovat huomanneet ettei fanakiikot voi mitään sovussa johtaa
Näin Italia on menossa uusiin vaaleihin eikä vaaleja voi enää estää minkään asteen sopukaan
No oikeisto populistit ja populistinen puolue ydessä eipä ollut suuri ihme että Salvini sai tarpeeksi ja valitsi uudet vaalit
Noin Italiassa mennään saapas maa on oikeasti hallitus kriisissä ja vaalit edssä seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast
USA:ssa on valtava ongelma valkoisen ylivallan ja rasismin piirissä. Presidentti Donald Trump on tottavie osa ongelmaa, eikä tästä ei ole hetken epäilystä. Pitäen tämä vakaasti muistissa, meidän on ymmärrettävä mitä on tapahtunut ja osattava soveltaa sitä myös laajemmin. Kylvämme paljon vihaa näinä päivinä ja sen mennessä äärimmäisyyksiin on aina riski äärimmäiselle väkivallalle, oli konteksti mikä vaan.
Perusajatus on ikävän yksinkertainen
Perustasolla kyse on ihmisen epätoivosta. Monien äärimmäisten väkivallantekojen takana on ihminen tilassa, jossa hän näkee ympärillään vaan äärimmäistä epätoivoa. Epätoivo tuntuu äärimmäiseltä ja erittäin akuutilta – on toimittava nyt tai on jo liian myöhäistä. Mielen täytyy toki olla pohjaltaan jo rikki hieman, jotta on alttius ylipäänsä päätyä näin vaarallisille vesille. Siitä jatkaa sitten sopiva aate, vietynä äärimmilleen. Apuna on sosiaalinen media, jonka algoritmit on opetettu tarjoamaan päivä päivältä rankempaa materiaalia. Potentiaali lähtee ihmisestä itsestään, ehkäpä ikävästä taustasta, huonosta kasvatuksesta tai yksinkertaisesti terveydentilasta. Katalyytti löytyy verkosta ja jos palaset loksahtavat kohdalleen, on lopputulos verinen.
Kuten totesin, vihaa kylvetään paljon tänä päivänä eikä sen lokerointi ole kovin hyödyllistä. On monia jotka eivät usko äärimmäisen rasismin olevan ongelma mutta kokevat äärivasemmiston uhan. Yhdelle uskonto ei voi koskaan olla pahan taustalla, toiselle vain tietty uskonto voi olla ymmärrettävä pahan lähde. En haluaisi erotella näitä. En myöskään haluaisi jättää keskustelusta pois nousevia vihan ja ääriajattelun uhkia. Ilmastopaniikki on eräs mahdollinen nouseva riski eikä asia ole jäänyt akateemikoiltakaan huomaamatta.
Ongelma on tosi – entä ratkaisu?
Ilmastonmuutos on toden totta iso uhka, kuten on ääri-islam, kuten on rasismikin. Ongelmat ovat tosia, ratkaisuissa piilee haaste. Kun lähdemme kuvailemaan ongelmaa äärimmäiseksi, kaiken muun ohittavaksi, jokaisen arjen hetken valtaavaksi ja mittaluokaltaan liian suureksi, luomme pohjaa ääriteoille. Emme todellakaan tee tarpeeksi ilmastonmuutosta vastaan, mutta omaan silti uskoa ratkaisuun, tieteeseen ja viisaampiin valintoihin. Kaikki eivät näe tätäkään asiaa niin. Kauaa ei tarvitse hakea verkkokeskusteluja löytääkseen äärimmäisiä esimerkkejä ilmastopaniikin rakentamista mielialoista. Ne ovat toki vain sanoja, vaan kun sinulla on muutamia tuhansia sanoiltaan epätoivoisia, sinulla on kourallinen joiden maailmankuva hajoaa – ja pahimmillaan yksi, joka katsoo että on hänen tehtävänsä tehdä aivan mitä tahansa ongelman korjaamiseksi. Sitten soitetaan pappia.
Epätoivolla on mahtava markkina-arvo. Paniikki ja hätä ovat todella tehokkaita tapoja kerätä itselleen ja aatteelleen nimeä ja näkyvyyttä. On aikansa paniikille ja hädälle, mutta ne ovat kuin lääkkeitä. Oikeassa kohtaa, oikealla annoksella, ne pelastavat henkiä. Yliannostus sen sijaan voi johtaa kalmistoa pahempaan kohteeseen. Kun ihminen jakaa paniikkia ja hätää, hänellä tulisi olla lääkärin osaaminen sekä vastuu ja ymmärrys siitä, että kaikki hänen potilaansa – lukijansa – eivät välttämättä käytä ainetta oikein. Usein kaadetaan vain loputtomasti sytykettä kuiville puille ja luotetaan sokeasti siihen, ettei kukaan varmastikaan käy paikalle tulitikkujen kera.
Todellinen rauhanpalkinto
Todellista Nobelin rauhanpalkintoa tässä ajassa pitäisi ehdottaa henkilölle, joka löytää ratkaisun tähän jatkuvan vihan ja paniikin megatrendiin. Tarvitsemme kipeästi vaihtoehtoa, jotain tapaa nostaa pinnalle toivoa, ratkaisuja tai edes positiivisempia näkökulmia epätoivon tilalle. Meillä ei riitä maailmassa psykiatreja hoitamaan tätä epätoivon tulvaa ja toisaalta meillä valitettavasti todellakin piisaa uhreja joita tapetaan päivittäin vihan rakentamalle alttarille. Olkoon miten ideologista höttöä tahansa, mutta ei tämä voi olla ainoa tie eteenpäin. Ei se vaan voi.
Ensiaskel voisi olla ymmärtää, että vihan eri muotoja on turha liiallisuuksiin vertailla. Jos olet huolissassi joko islamistiterrorista, rasismista tai antifasisteista, ole huolissasi myös kahdesta muusta, samoin kriteerein. Epätoivoiselle ihmiselle kaikki epätoivon ja ääriajattelun tekosyyt ovat tasa-arvoisia.
Husun tulkinnan mukaan kaikki persuja kannattavat ovat rasisteja. Tältä näkövinkkeliltä rasistien määrä vain kasvaa. No näinhän ei ole, mutta Husun kieroutunut ajatusmaailma tettää tällaisia sammakkoja.
Todellisuudessa persujen sanoma on pikku hiljaa mennyt perille kansaan ja Husu ja kumppanit tekevät hyvää työtä persujen hyväksi.
Perusuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohta Rikka Purra jakoi Facebook-seinällään grafiikan, joka osoittaa, että puheet väestönvaihdosta eivät ole liioittelua. Purra totesi saatteessan, ettei aio pyytää anteeksi vihervasemmistolta, että jakaa väestöpohjaa käsitteleviä tilastoja tai tilastoihin perustuvia ennusteita.
– Tämä ei ole äärioikeiston salaliittoteoria eikä vihapuhetta. Tämä on tilastoihin ja projekteihin perustuva kuvio, jossa kuvataan kantaväestön osuudesta suhteessa maahanmuuttajiin eri pohjoismaissa. Vastaavia olen jakanut aiemmin, myös pääkapunkiseudun kehitykseen liittyenPurra toteaa.
Lähde: Oikea Media 8.8.2019
Ylä-Satakunnan pääkirjoitus käsitteli torstain 1.8 lehdessä alueemme Sote kuvioita. On syytä selventää mistä oikein on kysymys. Ensiksi; Kirjoituksessa kysytään: ”Halutaanko, että pitäjässä on kaikki nimenomaiset palvelut ja visusti paikkakunnalla tuotettuna. Tämä lienee mahdollista, vaikkakin haasteellista. Mutta se maksaa, todennäköisesti maltaita”. Todella, me maksamme tällä hetkellä maltaita. Ymmärtääkseni maksamme edelleen 30 vuodepaikasta, vaikka potilaat on siirretty tehostetun palvelun yksikköön, jossa asiakkaat maksavat palvelunsa itse. Parkanon sairaalassa makuutetaan kihniöläisiä, joita omaiset yrittävät päästä katsomaan. Nurinkurista kun meillä on laadukas sairaala jonka paikoista vielä maksamme. Tämä on yksi painava syy miksi kunnanhallitus haluaa avata keskustelun sopimuksesta.
Sanonta, kun annat pikkusormen, vie koko käden, on se mikä puhuttaa ja huolestuttaa kihniöläisiä. Sopimuskumppaniin ei luoteta. Entä jos meiltä viedään sairaala? Mitä seuraavaksi, hammashoitola ja lopulta lääkärit ja koko terveyskeskus, niinkö? Puheet, lupaukset ja sopimukset ovat olleet tyhjää, kuten on nähty. Kaiken lisäksi kun ulkoistusta sorvattiin kovan kritiikin saattelemana, kävi Pihlajalinnan Mikko Wiren vakuuttelemassa kuinka palvelut tulevat säilymään omassa kunnassamme ja jopa paranevat. Nyt olemme sitten tässä.
Eräs ystäväni, kunnanhallituksen jäsen on todennut viisaasti terveyskeskuksen ja sairaalan olevan Kihniön sydän. Jos sydämen toiminta lakkaa, kuolee elimistö ympäriltä. Varmaa on, jos kihniöläiset joutuvat yhä enemmän ajamaan hoivapalveluiden perässä Parkanoon, muutkin palvelut tullaan enenevässä määrin hoitamaan siellä. Miten käy apteekkimme, kauppamme jne. Tässä käydään siis kamppailua myös Kihniön olemassaolosta. Keitä kiinnostaa kunta jossa palvelut ovat naapurikunnassa ja kauppojen ikkunat ammottavat tyhjillään? Hyvä vetonaula kunnalle olisi ilman muuta laadukkaat terveyspalvelut.
Vielä siitä tehokkaasta sote – rakenteesta. Se vain tuppaa olemaan niin, että tehokkuuden maksajina ovat aina ja iäti työntekijät ja hoiva-alalla palveluiden tarvitsijat. Hoiva – alalla se on tarkoittanut yhä enemmän uupumisia, kovaa stressiä ja lopulta ammatin vaihtoa, kun kerta kaikkiaan ei jakseta. Mieluummin työvoimatoimiston ovi kuin, loppuun palaminen hoiva-alalla.
Kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa vanhuksilta viedään tuhkatkin pesästä. Perusterveydenhoidot karkaavat yhä kauemmas keskuksiin, maksujen jatkuvasti noustessa. Tehokasta varmaan kunnille ja ennen kaikkea hoiva – alan suuryritysten sijoittajille, mutta mihin mahtuu tässä yhteiskunnan tehokkuuden ja ketteryyden ylistyslaulussa ihminen?