Tämä näyttää olevan kuumaa kamaa katoa- maan mm. Erkon keskustelupalstoilta, vaikka on YLEn julkaisu.
Indoeurooppalaiset ja erityisesti kermaanit kun sikäläisen uskonnon mukaan ”eivät ole koskaan tulleet mistään”, ”eivät ole koskaan lainanneet muilta mitään”, vaan pelkästään ”itseriittoisena ehtymättömänä runsauden- sarvena pulpunneet muille lainasanoja, tek- nisiä ja sosiaalisia innovaatioita, taidetta, tiedettä, kulttuuria, rikkautta …
Tämä 6000 vuotta vanha kirves on niin terävä, että sillä leikkaisi haavan käteensä – Espoosta löytyi harvinainen, koskematon asutuskeskus
Espoon kaivaukset ovat tuottaneet tuhansia löytöjä.
Espoon ruotsinkielisen työväenopiston harrastajat ovat tehneet merkittäviä arkeologisia löytöjä Espoon kartanon lähellä. Kehä III:n pohjoispuolella sijaitsevasta metsästä paikannettiin noin 6000 vuot- ta vanha koskematon kivikauden indoeurooppalaisen vaiheen asutuskeskus. Paikka on hyvin säilynyt ja runsaslöytöinen.
Kaivauksia valvovan ja johtavan arkeologi Jan Fastin mukaan löydös antaa uutta tietoa alueella asuneista ihmisistä.
– Aikaisemmin on ajateltu, että väestö oli liikkuvaista täällä. Tämä paikka viittaa siihen, että he ovat asuneet pitkään ainakin muutamissa paikoissa. Näin isoja määriä löytöjä ei tule ihan noin vaan tuonne rantahiekalle, Fast kertoo.
Fastin mukaan nuorakeraamisen asutusvaiheen hyvin säilyneitä metsäalueita on Suomessa vain vähän.
– Ne ovat jääneet yleensä peltoviljelyn alle. Tämä on hyvin harvinainen mahdol- lisuus päästä tutkimaan tällaista nuorakeraamisen vaiheen asuinpaikkaa, jota ei ole ollenkaan rikottu, hän kertoo.
Kaivauksilta on löytynyt tuhansia ruukunpaloja. Jan Fast
TÄMÄ ON KYLLÄ KAMPAKERAAMISTA ”SUOMALAIS-UGRILAISTA” EIKÄ ESIMERKIKSI VAAKIRVESKANSANKIN NUORAKERAAMISTA ”INDOEUROOPPALAISTA” KERAMIIKKAA!
Nuorakeraaminen kivikirves huolella hiottu
[RK: TUO SATTU VAAN OLEMAAN KAMPAKERAAMINEN KIVES!]
Metsästä on löytynyt huomattava määrä esineistöä, muun muassa kivikirves, tuhansia ruukunpalasia, eläinten luita ja liesikiveys. Vanhimmat esineet ovat 6 000 vuotta vanhoja ja nuorimmat arviolta 4 500 vuotta vanhoja.
Erityisen mielenkiintoisena löytönä Fast pitää nuoren miehen kivikirveen terää, joka on nuorakeraamisen kulttuurin esine.
– Se on niin terävä, että sillä leikkaisi vieläkin itselleen haavan käteen. Siihen valittu kivilaji on todella kova ja hyvä, ja sitä on hiottu ja kiillotettu niin, että se on aivan, ei nyt partakoneen veitsenterävä, mutta kirveen terävä ainakin, Fast kuvailee.
Espoon ruotsinkielinen työväenopisto jatkaa kaivauksia myös ensi kesänä, jolloin aluetta tutkitaan laajemmin.
Lue myös:
Jan Fast kehittää Suomeen sotavuosien arkeologista tutkimusta – ”Aloitamme melkein tyhjästä”
Jamnan kulttuuri oli indoeurooppalaiset. He kesyttuvät nykyhevosen, Equus caballus n. 6000 vuotta sitten keksi-Aasiassa.
Sitä ennen oli kesytetty toisen havoslajin przevalskin hevosen haara kazahstanilaisen botai/boma-kansan toimesta, ja sitä on yhä eelleen ainoana hevosrotuna suomenhevosissa.
Prisma: Hevosen tarina – Miten ihmisen ja uljaan eläimen erityinen suhde on syntynyt? ”
https://areena.yle.fi/1-4605819
” Prisma: Hevosen tarina
Jakso 1: Hevosen alkuperä ja kesytys
50 min
ma 10.6.2019
2 kk 2 pv
52884 katselua
1/3. Hevosen alkuperä ja kesytys. Hevosen ja ihmisen suhde on pitkä. Mistä nykyhevonen kehittyi, ja kuinka eläin kesytettiin ihmisen avuksi ja ystäväksi? Evoluutiobiologit ja 3D-tekniikka luovat mallinnuksen alkuhevosen fossiilista 45 miljoonan vuoden takaa. ”
Suomalainen sivu aiheesta:
Hevonen muutti maailman
Markku Niskanen Dosentti Arkeologia, Oulun Yliopisto Markku.Niskanen@oulu.fi
Hevosen kesyttämisellä oli valtavan suuri vaikutus esihistoriaan ja his- toriaan! ”The domesticationof the horse was one of the most signifi- cant events in the developmentof many human societies, ushering in new modes of transportation and warfare and generating social and political change.”
Lord Colin Renfrew (2003) Senior Fellow of the McDonald Institute for Archaeological Research
https://hevosurheilu.fi/ratsastus/ratsastusuutiset/suomenhevonen-on-ainoana-tunnettuna-hevosrotuna-sukua-przewalskinhevoselle-jotain-hassua-on-menneisyydessa-tapahtunut/?fbclid=IwAR1dv3ERYUbJIi1mT9SE8LmUgMBTKcKGQv5qsn4Qftme4UhmRwv5nHqWS7Q
***
Täällä on suurin piirtein paikkansapitävää settiä:
Eurooppalaisen identiteetin tarkastelua
Usein kuulee sanottavan,että ”eurooppalaisuus perittiin roomalaisilta, juutalaisilta ja germaaneilta”.Mihin euroop-palaiset unohtuivat? Eurooppalainen kulttuurijatkumom- me on ollut tällä maaperällä viimeiset 200 000 vuotta ja muotoutunut ymäristömme ja geeniperimääme mukaiseksi. Saadessamme kulttuurivaikutetta muilta olemme sovittaneet sen itsellemme sopivaksi, ja monessa tapauksessa saaneet omaamme takaisin. Eurooppalaisuus on meidän perintömme, ja meidän on myös jätettävä se jälkeemme, seuraaville eurooppalaisille sukupolville.
Ei ”mahtavia päälliköitä” vaan väkivaltaisia puskaraiskaajia. Indoeurooppalaisten isälinjojen yleistyminen Euroopassa.
Vuonna 2015 julkaistut tutkimukset, joissa verrattiin keskiaasia- laisista 4-5 tuhatta vuotta sitten haudatuista vainajista eristettyä YDNA:ta nykyisten eurooppalaisten miesten Y-kromosomien hap- loryhmiin (=”isälinjoihin”), osoittivat lopullisesti todeksi arkeologi Marija Gimbutasin vanhan teorian, ns. kurgaani-hypoteesin: Indoeurooppalainen kieli tuli idästä Eurooppaan paimentolaisten muuttoaallon mukana. Maahanmuuttajien isälinjojen osuus nykyeurooppalaisilla kertoo myös tapahtuman dramaattisuudesta ja väkivaltaisuudesta, -juuri kuten Gimbutas oli olettanutkin. ”
Marija Gimbutas (liett. Marija Gimbutienė, 23. tammikuuta 1921 Vilna, Liettua – 2. helmikuuta 1994 Los Angeles, Yhdysvallat) oli liettualais-yhdysvaltalainen arkeologi. Gimbutas tunnetaan Euroopan neoliittista ja pronssikautta koskeneista tutkimuksistaan ja etenkin indoeuroop- palaisten alkuperää selittävästä kurgaanihypoteesista. Vuosina 1946 – 1971 julkaistuissa tutkimuksissaan hän toi esiin uusia näkökulmia yhdis- tämällä perinteiseen kenttätyöhön kielitieteellistä ja mytologista tulkin- taa, mutta hänen näkemystensä vastaanotto oli osittain ristiriitainen.
Gimbutas syntyi Liettuassa vuonna 1921, väitteli Saksassa Tübingenin yliopistossa 1946 ja muutti Yhdysvaltoihin 1949. [1]
” … Oppikirjoissa saattaa yhä roikkua vanhentunut teoria indoeuroop- palaisen kielen liittymisestä maanviljely-elinkeinon saapumiseen Lähi-Idästä Eurooppaan. Tämä käsitys on ollut tieteen historiaa jo Asko Parpolan todistettua hevosiin ja kärryihin liittyvän sanaston avulla indoeurooppalaisen kantakielen (IEkk:n) olleen hajaantumatta tytärkieliksi vielä 4000-3500 BC jollakin sellaisella seudulla, jossa paimentolainen, karjaahoitava, elämäntapa vallitsi.
Tutkijat osasivat paikallistaa tämän Etelä-Uralin ja Kaspian arojen Sa- maran, Sredni Stogin ja Khvalynskin kulttuureihin., -juuri niihin joita Gimbutas oli tutkinut. Näiden kulttuurien pohjalta ilmaantui Jamnaja (Yamna,Pit-grave-culture tai ”Kurgan wave 1” Gimbutasin vanhimmissa julkaisuissa). Tänään geneetikot puhuva ”Jamnajan geeneistä”, tarkoit- taen mm. niitä YDNA:n linjoja, jotka levisivät Euroopassa yhtä aikaa in- do-eurooppalaisen kielen kanssa. Erityisesti tiedetoimittaja Karin Boj- sin palkittu ”Homo Europaeus” (Suomessa 2016, Minervakustannus) käyttää tätä sanontaa.Emme kuitenkaan voi yhtyä Bojsin näkemykseen, että indoeurooppalaisiin liitettyjä YDNA:n linjoja olisivat levittäneet ”mahtavat päälliköt, jotka saivat paljon jälkeläisiä”.
Brttiläinen Colin Renfrew ei ollut väärillä jäjillä olettaessaan IE-kielen tulon liittyvän johonkin todella suureen mullistukseen, sillä kokonaisella mantereella puhuttujen kielien katoaminen ja korvautuminen täysin uusilla ei voi olla liittymättä johonkin murrokseen, joka näkyy myös aineellisessa kulttuurissa. Renfrew erehtyi vain valitessaan maanviljelyn siksi megamuutokseksi, joka toi uuden kieliryhmän.
Maanviljelijöiden levittäytyminen Anatoliasta Balkanin kautta Euroop- paan toi tänne uusia kieliä ja geenejä, mutta indoeurooppalainen kieli- ryhmä sinnitteli siinä vaiheessa vielä Mustanmeren, Kaspian, Aral-jär- ven ja Etelä-Uralin tienoilla. Nature-lehdessä 2014 ja 2015 julkaistujen artikkelien mukaan nykyeurooppalaisten geenistössä on kolmen eri migraation tuomat ainekset:
- Paleoliittisten eurooppalaisten geenit, so.metsästäjä-keräilijä-väestön perintö. Karin Bojs huomauttaa, että Ruotsissa viljelijäväestön tuloa edeltäneiden ”ruotsalaisten” geenit (eristetty mesoliittista hautauksista) ovat lähempänä suomalaisia kuin nykyisiä ruotsalaisia.
- Maanviljelyn myötä Lähi-Idästä tulleiden jättämät geenit. Niiden osuus on nykyisin suuri mm. Sardiniassa, joka sai uuden elinkeinon tuossa vaiheessa, mutta välttyi myöhemmiltä migraatioilta. ”Jäämies” Ötzi kuuluu viljelyn mukana tulleeseen YDNA:n haploryhmään.
- Indoeurooppalaisen maahanmuuton myötä tulleet arokansojen geenit. Kun näiden lähtöalueet asutettiin jääkauden jälkeen etupäässä Euroo- pasta, paimentolaisten geenit koostuivat edellisistä kategorioista. ”Viljelijägeenit” olivat tulleet aroille tod.näk. Kaukasuksen kautta, esm. Maikopin kulttuurin välityksellä.
Ensimmäinen asutusaalto, tai oikeastaan kaksi, olivat jääkaudella Eu- rooppaan väestöä tuoneet Aurignac- ja Gravette-migraatiot, joiden tulokset sisältyvät Naturen kategoriaan yksi: Paleoliittiset ja mesoliittiset eurooppalaiset, so. metsästäjä-keräilijä-väestöt.
Ihmiskunta ryhtyi maanviljelyyn vasta pakon edessä: Ilmaston muuttu- minen kylmemmäksi ja kuivemmaksi supisti luonnon ihmiselle tarjo- amia resursseja. Siis: Muokkaamattoman luonnon. Niinpä ihmisyhteisöt alkoivat tehdä ympäristössään asioita, paransivat hyötykasvien kasvuolosuhteita, levittivät niitä uusiin paikkoihin ja lopulta olivat itse asettuneet asumaan näin muokkaamiensa kohteiden läheisyyteen.
Maanviljely-elinkeinoon siirtyminen ei aluksi ollutkaan mitään muuta, kuin tämä askel. Myöhemmin muuttui koko elämäntapa.
Kuivuus käynnistää nomadien migraation Eurooppaan.
3500 BC alkanut indoeurooppalaisten nomadien migraatio Euroop- paan oli luonteeltaan täysin toisenlainen prosessi, kuin maanviljeli- jöiden tulo. Nomadinen elämäntapa vaati pinta-alaa yhtälailla kuin heikosti intensiivinen metsästys-keräily. Nomadismiin oli kuitenkin ryhdytty maanviljelyn kautta.
Keski-Aasian aroseudut olivat ennen kuivumista hyvämultaisia ja riit- tävän kosteita. Viljelyn innovaatio oli levinnyt nopeasti aroalueille, ja Kiinaan asti. Tästä yhteydestä todistaa Kiinan ja Tiibetin rajaseudulla viljelykasviksi otetun #viljatattarin ilmaantuminen Itä-Suomen pelloille jo 5500 BC.
Ilmastonmuutos pakotti ihmiset uuteen elinkeinoon, mutta Keski-Aa- siassa kuivuminen jatkui yhä. Alkanut viljely taantui, ihmisille jäivät vain kuivuutta sietävät kotieläimet, ennenkaikkea lampaat ja vuohet. Liik- kuminen karjalaumojen kanssa laitumia etsien, ilmeisesti perhekuntina, hajoitti vanhat yhteisörakenteet ja loi kokonaan uudet: Lähisukulai- suuteen perustuvat. #Klaanit ja #suvut tulivat merkityksellisiksi ensimmäistä kertaa.
- Metsästäjäkeräilijät: Sukulaisuus molempien vanhempien puolelta.
- (Kivikauden) Maanviljelijä-yhteisöt:Matrilineaarinen suku,äidin puolelta. Historiallisesti piktien dynastialla 800-luvulle BC asti, heettiläisen valtakunnassa Suppiluliuma I:een asti (1344-1322 BC), (jolloin vakiintui patrilineaarinen vallanperimys).
- Paimentolaiset: Patrilineaarinen suku, isän puolelta.
Matrilineaarinen suku on ilmiö, jota ei ole voinut ilmaantua patriarkaa- lisissa oloissa. Sen täytyy olla nykyisin vallitsevaa patriarkaalisuutta vanhempi instituutio.
Mestästäjäyhteisöissä henkilön sukulaisuus oli laskettu yhtälailla sekä isän että äidin kautta. Tämä siksi, että maksimoidaan #sukulaisten määrä. Näin lisätään yhteisön koheesiota ja parannetaan yhteisöjen välisiä suhteita. Samalla myös lisääntyy niiden henkilöiden määrä, joilta yksilö voi saada apua joutuessaan esm. vaikeuksiin vieraalla seudulla.
Maata viljelevät yhteisöt elivät kiinteissä kylissä, joita enintään siirrel- tiin sukupolven välein muutamia kilometrejä jos maaperä vaati kaski- viljelyä. Historialliselle ajalle säilyneet jäljet maanviljelijöiden kyläyh- teisöistä, Venäjällä #Mir ja Staraja Pravda, antavat viitteita jonkinlai- sesta suorasta demokratiasta pikemmin kuin #päällikkövallasta, jota neoliittisiinkin yhteisöihin niin mielellään projisoidaan. Tästä toiste enemmän.
Nomadien kurjuus tekee ihmisyhteisöjen välisestä väkivallasta poikkeuksen sijasta normin: Aroilla ilmaantuu uusi yhteiskuntajärjestelmä.
Nomadit siis liikkuivat aroilla laumoineen, ilman kiinteän asuinpaikan mukanaan tuomaa yhteisön tukea. He luultavasti toivat ihmiskunnan iloksi ”maailman vanhimman työtasäästävän keksinnön”: Toisen ihmisen t. ryhmän tappamisen ja tämän työn tuotteiden haltuunottamisen. Tämä keksintö muutti heidän elämäntapaansa ja ajatusmaailmaansa radikaalisti.
Uusi keksintö, ihmisryhmien välinen ja sisäinen väkivalta, aiheuttaa seurannaisilmiöitä:
- Omaisuudet kasautuvat harvoille (väkivaltaisimmille): => Pysyvät luokkaerot.
- ”Mahtavat miehet” (=väkivaltaiset öykkärit) keskittävät vallan itselleen ja yrittävät siirtää sen tilaisuuden tullen jälkeläisilleen: => Suvut ja klaanit saavat merkitystä.
- Heimoksi muuttuneissa yhteisöissä on yleensä läsnä oikeudettomia toisheimoisia, etenkin naisia: => Naiset menettävät tasa-arvoisen asemansa ja itsenäisen roolinsa yhteiskunnassa, moniavioisuus ilmaantuu.
- Sodasta tulee (lähes) normaali olotila.
- Uskonnot ja mytologiat mukautuvat uuteen elämäntapaan: => Sotaisia jumaluuksia ja ihme-heeroksia, jotka tarinoissa yleensä tappavat jonkun.
- Narsistiset ja aggressiivisuutta tuottavat persoonallisuushäiriöt yleistyvät.
- Puhuttuun kieleen ilmaantuu patriarkaalis-vaikutteisia rakenteita: Sanojen suvut (feminiini ja maskuliini), miestä tarkoittava sana alkaa tarkoittaa ihmistä.
- Sukulaisuus lasketaan vain miehen puolelta, isälinjaa pitkin. Näin, koska seksiorjuus on yleistynyt.
Kun toinen ihmisryhmä, sen karja-omaisuus ja laidunmaat, olivat kurjis- tuvissa oloissa tavoiteltavaa saalista siinä kuin metsästäjäkeräilijälle olivat olleet luonnon eläimet, sukulaisuutta alettiin noteerata vain miehen puolelta, isälinjaa pitkin. Naisten asemalle ryöstely-elinkeinoon taantuminen merkitsi myös romahdusta: Kun miehet toivat leiriin muilta #heimoilta anastamiaan naisia, myös oman heimon naisten arvostus romahti.
Sukupuolierojen nousu yhteiskunnallisten hierarkioiden elementeiksi näkyy indoeurooppalaiseen kieleen ilmaantuneista sanojen suvuista. Mm. suomalaisugrilaisissa kielissä niitä ei ole. Meillä myös #ihminen -sana, viron inimene, viittaa imettämiseen, -siis naiseuteen. Indoeurooppalaisilla vain mies, man, on ihminen.
Vielä tänäkin päivä naisten sosiaalinen ja juridinen asema on alhaisim- malla tasolla niissä yhteiskunnissa, joissa paimentolaiskulttuuri on dominoinut. On loogista olettaa, että meno on ollut samanlaista jo proto-indoeurooppalaisten kehittäessä Kaspian aroilla elämäntapaansa, ja valmistautuessaan rynnimään Eurooppaan.
Huom! Tässä EI ole kysymys SOTAVAUNUKANSAN leviämisestä, joka tapahtui vasta 4000 vuotta sitten, eikä vielä Suomen vasarakirves- kansankaan ilmaantumisesta, joka tapahtui 5000 vuotta sitten. Kuitenkin keltit ja itaalit lienevät levinneet vasta sotavaunukansan joukossa, ja germaanien, ”palloamforakansan”?, suurin piirtein 5000 vuotta sitten. Germaanit olivat megalliitti-maanviljelyskulttuureihin kuuluneiden Ruotsin ym. suppilomaljakansan, ”trattbägareiden” kavereita. Germaaneilla oli hevosia mutta ei vaunuja. Trattbägarit tulivat Ruotsiin samoihin aikoihin kuin indoeurooppalaisti Volgalle ja Donille eli 6000 vuotta sitten. 1000 vuotta myöhemmin, edelleen 1000 vuotta ennen sotavaunukansaa, he joko väistivät kylmeneviä ilmoja eteleen tai vaihtoivat elämäntapaa, ja tilalle rupesi tulemaan Suomesta vasarakirveskansaa. Etelästä kiilasivat edelleen 1000 vuotta myöhemmin sotavaunukansat kuten keltit, kimbrit, teutonit ja veneetit (jotka olivat ehkä SU-laisia, kampakeraamistaustaisia siihen aikaan).
Indoeurooppalaisten leviäminen yhdistetään hevosen ja kärryjen leviä- miseen. Oheisessa kartassa Jamnaja-kulttuuri ennen hajoamistaan, ja Armeniassa, järveen upotettuina, säilyneet tuon aikakauden kärrit.
Vetojuhta ja nelipyöräiset rattaat lisäsivät merkittävästi nyt heimoiksi järjestäytyneiden nomadien liikkuvuutta, ja mahdollistivat leviämisen koko mantereen laajuisesti. Ilmiön syyksi onkin väitetty nomadien teknistä ylivoimaisuutta, mutta on hyvät syyt päätellä, ettei sillä ollut sitä myyttistä merkitystä, mitä monet uusmytologiat antavat ”jaloille arjalaisille valloittajille”. Nelipyöräisten kärryjen kuvia, ja jopa arkeologisella kaivauksella maanpinnasta tunnistetut pyörän jäljet ovat Euroopassa po. indoeurooppalaista ekspansiota vanhempi ilmiö.
Indoeurooppalaisten tuomiksi väitetyt asiat:
- Kotieläimen vedettäviksi sopivat rattaat: Vanhin eurooppalainen ruukun kylkeen maalattuna säilynyt kärryjen kuva on Puolasta (Bronocice), 5600 BC, suppilopikarikulttuurin kohteesta.
- Aura: On ollut tunnettu sekä Euroopassa että Lähi-Idässä jo viljelyn levitessä Balkanille.
- Kupari-kirveet ja -työkalut: Niitä on Suomestakin jo mesoliittiselta kaudelta.
- kuidusta kudotut kankaat, -tunnettuja mm. Tripoljen kulttuurissa.
The Dolan dance. (Chinanews.com/Wang Tuo)
Kiinalaiset pitävät nykyään Sinkiangin dolani-uiguurela Xiognu-valta- kunnan boma-kansan, ensimmäisten hevosenkesyttäjien etnisinä pe- rillisinä. Tämä perustuu sekä arkeologiaan että kielen piirteisiin, vaikka nämä nykyisin puhuvatkin turkkilaissukuista kieltä.
” Mysterious ’Dolan Tribe’ in Xinjiang
(People’s Daily Online) 13:26, March 06, 2014
Located in Awati County in northwest China’s Xinjiang, the Dolan Tribe is a state AAAA-class scenic spot. Visitors can fully enjoy the mysterious Dolan folk culture in the tribe.
Covering an area of more than 8,000 mu (about 1317.9 acres), the Dolan Tribe consists of folk customs exhibition halls, folk sports area, sand sculpture theme park, and populus euphratica forest area.
Dolan culture refers to the song and the dance with the Dolan Muqam as the representative. Visitors can get to know the architecture, food, handcrafts, and life of Dolan people through the historical relics exhibitions and the cultural activities show in the tribe.
Bomat eli otait tosiaan kesyttivät ensimmäisenä hevosen nykyisen Kazahstanin alueella lypsy- ja ratsatuseläimeksi, mutta sepä ei ollut- kaan nykyhevonen, vaan kromosomi määrältääkin eri laji, jonka ainoita edustajia ovat nykyään przevalskin hevoset.
Botait/Bomat eivät todennäköisesti olleet Xiognu-kansaa.
***
Myös sanat lypsää ja lehmä (joka on saattanut tarkoittaa lypsyhevosta:* li(p)) näyttäisivät olevan
http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=l%C3%BCpsma&F=M&C06=et
lüpsma : lüpsta : lüpsan ’lehma vm emaslooma udarat piimast tühjendama; piima andma’
○ lõunaeesti nüsmä
● liivi lipsõ, lüpsõ ’lüpsta’
vadja lühsää ’lüpsta’
soome lypsää ’lüpsta’
isuri lüpsää ’lüpsta’
Aunuse karjala ľüpsiä ’lüpsta’
lüüdi lüpsädä ’lüpsta’
vepsa ľüpsta, ľipsta ’lüpsta’
Kildini saami la̮´pseδ ’lüpsta’
? ersa lovso ’piim’
? mokša lofca ’piim’
Läänemeresoome-saami või läänemeresoome-mordva tüvi. Saami vaste võib olla läänemeresoome keeltest laenatud. Eesti keelest on laenatud eestirootsi lipsik ’piimapütt’ (← lüpsik).
http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=lehm&F=M&C06=et
lehm : lehma : lehma ’emane veis; emane veislane’
● liivi ni’em(õ) ’lehm’
vadja lehmä ’lehm’
soome lehmä ’lehm’
isuri lehmä ’lehm’
Aunuse karjala ľehmü ’lehm’
lüüdi lehm ’lehm’
vepsa ľehm ’lehm’
ersa ľišme ’hobune, ratsu’
mokša ľišmä ’hobune, ratsu’
Läänemeresoome-mordva tüvi. Teisalt on arvatud, et võib olla tuletis samast tüvest mis sõnas lõhmus.
… ”
Sanat ovat usein uskomattoman vanhoja, erityisesti jos niillä ei ole mitään lähisanojen parvea ympärillään.
Sanat on ”unohdettu” Álgu-tietokannassa, vaikka molemmat ovat sekä suomessa että saamessa…
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=haku&o=hae&l=1&valinta=1&valintaryhma=1&kieli=45&hakusana=lehm%C3%A4
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=haku&o=hae&l=1&valinta=1&valintaryhma=1&kieli=45&hakusana=lyps%C3%A4%C3%A4