Joutenoloa

 

 

loikoilla sohvalla

kehräävän kissan

vaivuttaessa

haukottelun kautta

makeaan uneen

ilman kiireen häivää

viettää

sateista kesäpäivää

olla

jouten

 

Suomen Lapissa käytiin 1954 ilmataistelu josta vaiettiin.

Kotisohvahistorioitsija tässä hyvää huomenta! Osui mielenkiintoinen juttu eteen kun katselin tarinoita 50-luvulta. Suomen ilmatilassa käytiin 1954 ilmataistelu Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä ja kyseessä ei ollut mikään pieni kahakka vaan oikea ilmataistelu.

Vastakkain oli Yhdysvaltojen vakoilukoneeksi muutettu B-47 Stratojet ja liuta Mig-17 hävittäjiä.

Aiheeseen liittyvä kuva

Kuvahaun tulos haulle mig-17

Tässä lisää ja linkki koko tarinaan, olisi ihan elokuvan ainekset tässä….soitto Renny Harlinille…?

”Toukokuun kahdeksantena 1954 kolme Yhdysvaltain ilmavoimien tiedustelukonetta lensi Iso-Britanniasta Jäämerelle. Suunnitelman mukaisesti kaksi kääntyi takaisin 150 kilometrin päässä Murmanskista, mutta yksi jatkoi Neuvostoliiton ilmatilaan valokuvaamaan Kuolan alueen sotilaslentokenttiä. Tiedustelukoneet olivat B-47 Stratojet -pommikoneista muunnettuja RB-47E-malleja, joissa oli ilmakuvauskamerat. Stratojet oli ydinpommien kuljettamiseen suunniteltu strateginen pommikone, joka pystyi lentämään ilman välitankkausta noin 7500 km nopeudella 900 km/h.

Yksi RB-47E ehti valokuvata Neuvostoliiton sotilaslentokenttiä tunnin ajan, ennen kuin se sai Arkangelin yläpuolella seurakseen kolme neuvostoliittolaista MiG-17-hävittäjää, jotka olivat hiukan nopeampia kuin amerikkalainen pommikone. Stratojetin suunta oli reitin tässä vaiheessa lounaaseen, nokka kohti Suomen Lappia.

Neuvostohävittäjien ilmaantuminen oli Stratojetin miehistölle yllätys, koska aiempien tietojen mukaan alueella oli vain hitaampia MiG-15-hävittäjiä, joista ei olisi ollut vaaraa tiedustelukoneelle. Yllätys oli myös, että MiGit avasivat tulen. Stratojetin lentäjä ohjasi koneen syöksyyn 12 km korkeudesta päästäkseen vihollisista eroon. Stratojetin peräpäässä oli konetykki, jonka olemassaolo haittasi MiG-lentäjiä, vaikka se menikin jumiin jo ensimmäisten laukausten jälkeen. Neuvostopilotit pysyttelivät poissa ampumalinjalta, koska eivät tienneet aseen olevan jumissa. Lisää MiGejä ilmaantui vakoilukoneen seuraksi, ensin kuusi ja hetken päästä vielä kuusi MiG-17:a lisää.

Amerikkalaiskone pakeni Sallan kohdalta Suomen ilmatilaan, mutta neuvostohävittäjät seurasivat perässä. Ne kääntyivät takaisin vasta Ruotsin alueella, jolloin RB-47E pääsi turvaan Norjan puolelle, muutamalla ylimääräisellä reiällä varustettuna. Norjan länsipuolella suoritetun ilmatankkauksen jälkeen se lensi takaisin Iso-Britanniaan. ”

Lähde:

Suomen Lapissa käytiin ilmataistelu vuonna 1954

 

Jarmo Linberg sai ansioistaan Legion of Merit mitalin Yhdysvaltojen armeijalta.

Kuvahaun tulos haulle legion of merit

Ansioista pitää palkita ja ansioitunut Suomen puolustusvoimien komentaja on saanut arvostetun mitalin viimeisen virkamatkan päätteeksi Yhdysvalloissa.

Onnea! Juuri tälläistä honoria pitääkin jakaa ja muistuttaa kuinka tärkeä olemme Yhdysvaltojen strategiassa kun puhutaan Euroopan turvallisuudesta ja sen yksi kovin vakauttaja on Suomen Puolustusvoimien vahva reserviläisarmeija.

https://yle.fi/uutiset/3-10870381

Yhdysvaltain aselajineuvoston puheenjohtaja Joseph F. Dunford kiitti puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindbergiä pitkästä yhteistyöstä.

”Yhdysvallat haluaa tiivistää puolustusyhteistyötä Suomen kanssa useilla eri alueilla. Maan eri puolustushaaroista koostuvan aselajineuvoston puheenjohtaja keskusteli yhteistyömahdollisuuksista Suomen puolustusvoimain komentajan kanssa tiistaina Washingtonissa.

– Ilmailuun liittyvät kysymykset, komento –ja kontrollijärjestelmät, aselajien yhdistelmät, kybervalmiudet. Näistä kaikista olemme käyneet eloisia keskusteluja suomalaisten kanssa. Uskon, että olemme oppineet toisiltamme, kenraali Joseph F. Dunford kertoi Ylelle.”

”Legion of Meritin ovat suomalaisista saaneet aiemmin muun muassa Gustav Hägglund ja Juhani Kaskeala.”

”Huijasiko demarit hoitajamitoituslupauksillaan – ”Yksi lause lakiin riittäisi””

https://blogit.iltalehti.fi/timo-heinonen/2019/07/09/huijasiko-demarit-hoitajamitoituslupauksillaan-yksi-lause-lakiin-riittaisi/

”Huijasiko demarit hoitajamitoituslupauksillaan – ”Yksi lause lakiin riittäisi””

”Hallitus ei siis haluakaan lisätä vain tuota yhtä lausetta lakiin. Pääministeri Antti Rinne (sd) jo sanoi Demokraatin haastattelussa, että sitova hoitajamitoitus voisi tulla voimaan vasta aikaisintaan vuonna 2025. Rinteen hallitus ei siis tosiasiallisesti säätäisikään hoitajamitoitusta lainkaan omalla hallituskaudellaan vaan jättäisi sen voimaansaattamisen vasta seuraavan vuonna 2023 aloittavan hallituksen tehtäväksi. Krista Kiurun lupaama ”muutaman tunnin työ” on nyt siis kuihtumassa vuosien loputtomaksi odotukseksi. ”

Suureen ääneen rähistyä hoitajamitoitusta siis ei aiotakaan saattaa voimaan Rinteen hallituksen aikana, vaan vastuu sysätään seuraavalle hallitukselle.

Kaikki hallituspuolueet olivat tuosta asiasta samaa mieltä ja vaativat ratkaisua heti.

Nyt nämä rähisijät ovat raukkamaisesti hiljaa kuin pisi sukassa.

Jostain se rähinävaihde lähti päälle

Viime päivinä monessa keskustelussa nousevat esille nimet kuten professori Martin Scheinin tai tohtori Oula Silvennoinen. Nämä ja myös monet muut akateemikot sekä puolueaktiivit ovat saaneet yhä lisääntyvää määrää lokaa niskaansa kannanotoistaan. Kritiikki ei ole täysin vailla perusteita, mutta päädyin pohtimaan mistä näin kovat asenteet ovat lähteneet liikkeelle.

Linja on kovaa

Sekä Silvennoinen että Scheinin käyttävät kovaa linjaa. He eivät peittele vihaansa tai puolueellisuuttaan, eivätkä siitä tehtäviä värittyneitä johtopäätöksiä. He pyrkivät aktiivisesti kameroiden eteen ja haastatteluiden osapuoliksi. Julkisuus heidän ympärillä on selvästi heidän itse haluama tila. Mikäs siinä, välissä kritisoitiin että akateemikot eivät pääse mediassa esille, he ainakin ottivat tuon haasteena ja ihan vilpittömästi kunnioitan heidän vaivannäköään. Vaan kun estradi on auki, he osoittavat sormella, kritisoivat päättäjiä kovin sanoin ja ovat myös kovia leimakirveen käyttäjiä. Silvennoinen on etenkin kunnostautunut tähän sosiaalisessa mediassa, vähäinenkin kritiikki johtaa välittömään äärioikeistolaiseksi haukkumiseen, tavalla jota ei voi kutsua rakentavaksi tai kohteliaaksi.

Mitään lakiahan nämä tahot eivät ole rikkoneet ja heillä on kiistaton oikeus mielipiteisiinsä. Käytös voisi kuitenkin mielestäni olla parempaa. Voidaan perustellusti sanoa että he ovat huomanneet keskustelun tyylin ja alentuneet siihen itsekin. Joko olet kritiikittömästi heidän puolella tai olet absoluuttisesti heitä vastaan – tämäkin hyvin yleinen malli halki poliittisen kentän. Itse toivoisin kuitenkin akateemikoilta parempaa. Suurten kansanryhmien leimaaminen, rankat yleistykset ja maailmanlopun ennustukset eivät kuulosta kovinkaan rationaalisilta ja haluaisin nähdä tieteen rationaalisena.

Toisaalta, olen valmis hyväksymään sen että kiitos niin ääriniiden, äärinoiden kuin lööppihimoisten medioidenkin, keskustelun taso on vain tätä. Jos et räksytä, et pääse pinnalle. Kovasti saa pinnan alta kaivaa niitä blogauksia ja twiittejä joita ei kukaan huomaa, mutta joiden asiallisuus ilahduttaa. Massat haluavat toimintaa ja ehkäpä näidenkin toimijoiden akateeminen osaaminen on ohjannut heidät valitsemaan tietyn toimintamallin, perustuen objektiiviseen havainnointiin ja tilanteeseen sopeutumiseen. Edelleen, tietenkin heillä on siihen oikeus enkä sitä heiltä ole hetkeäkään kiistämässä.

Aate jaksaa ilman ärinääkin

Jälleen palataan siis siihen, että jotenkin pitäisi tässä(kin) maassa saada tilaa asiallisuudelle. Pitäisi olla paikka sellaiselle maailmankuvalle jossa kaikki eivät ole joko anarkisteja tai natseja, etuoikeutettuja tai poljettuja. Juuri nyt en ole aivan niin vailla toivoa kuin hetki sitten. Mielestäni uudessa eduskunnassa on rationaalisuuden ystäviä, yllättävää kyllä aika eri puolilla kenttää. Olen valmis antamaan pisteitä niin Iiris Suomelalle ja Maria Ohisalolle, kuin myös Elina Lepomäelle ja Riikka Slunga-Poutsalollekin. Samalla he mielestäni osoittavat että on täysin ok olla vahvasti tietyllä politiikan sektorilla ja omata tietyt mielipiteet, kuitenkaan heivaamatta pois kykyä kriittisyyteen.

Vielä kerran varmuuden vuoksi: en ole haukkumassa maan rakoon akateemikoita Silvennoinen tai Scheinin. He ovat omien alojensa erinomaisia osaajia. Olen huolestunut siitä ilmapiiristä joka on tehnyt akateemikoistakin näin kovin kärjekkäitä. Toivon, että siitä ei tule pysyvä linja, vaan kunnioitus saa lisää tilaa. Toimikoon eduskuntamme tältä osin järkevästi jotta kansalla on ketä matkia. Älköön kukaan heittäkö aatettaan jorpakkoon, se elää ja voi hyvin mainiosti myös ilman ilkeilyä.

Pirkan blogit.

Alusta saakka täällä olen ollut ja nyt ehkä siihen päätökseen tullut; kohdaltani tämä sivusto saa nyt jäädä ”lepäämään”, katsotaan sitten mihin kehittynee jatkossa.

Minua kun ei kiinnosta puolueiden tai jonkin puolueen ylivertaisuuden mainostaminen, eivät sotajutut, eivät maahanmuuttojutut (liittyvät ehkä myöskin tuohon puoluepolitikointiin), enää kovin harva tekee avauksia arkielämän tiimoilta ja niistäkin suurin osa on siirtynyt muille foorumeille.

Toivoisin mielelläni sivustolle menestystä … pahalta näyttää.

Lapin sotaa vähäteltiin Suomen historian kirjoissa

Kuvahaun tulos haulle lapin sota

Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota. Näistä kolmesta sodasta Lapin sota on jäänyt sivurooliin vaikka operaatio aikatauluineen oli todella haastava ja siinä oli vaarana jotta sen epäonnistuessa olisi Neuvostoliitolla ollut mahdollisuun tulla ”auttamaan” Lappiin, toisinsanoen Lappi olisi vallattu venäläisten toimesta.

Historiassa tämä sota on ohitettu monasti pienenä rähinänä toisen maailmansodan loppuun sijoittuvana viimeisenä tapahtumana sodassa Suomen osalta.

Käykääpä Järämän linnoituksilla käsivarren lapissa, sitä ei vallattu koskaan sotatoimilla….olen käynyt siellä pari kertaa ja on selvää että ilman saksalaisten siirtymistä pois alueelta ei suomipoika olisi sitä vallannut….

Aiheeseen liittyvä kuva

Toinen asia mikä unohtuu myös tässä historian myllerryksessä on se että Lapin sota koetteli pohjois-suomalaisia ja lappalaisia pitkään vielä sodan jälkeen, lappi oli savuava raunio.

Tälläistä sotahistoriaa tällä kertaa olohuoneen sotahistorioitsijalta.

 

 

Vappusataspaskaa demu-uskovaisille

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/168d1c03-5044-4d3f-83f7-eefe15a7ec8a

”– Lupaan 100 euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen alle 1 400 euron eläkkeisiin, Rinne sanoi vappupuheessaan 1.5.2018.”

”– Hallitus käyttää 183 miljoonaa euroa pienimpien eläkkeiden korottamiseen noin 50 eurolla kuukaudessa nettomääräisenä. Korotus kohdistuisi arvion mukaan noin 1 000 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Korotus toteutetaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta, hallitus kirjasi ohjelmaansa.”

Siinäpä demu-uskovaisille paskanjauhantaa, kun totuus tulee esiin.

Psyykenlääkkeet ja lähimuisti

Olen kokemukseni pohjalta huomannut että psyykelääkkeet heikentävät lähimuistia.

Muistan paremmin yli kymmenen vuotta sitten tapahtuneet asiat, kuin mitä pari kuukautta sitten on tapahtunut.

Jos jollakin on vastaavankaltaista kokemusta, niin olisi mielenkiintoista kuulla.

Pitääkö alkaa olla huolissaan nykypoliitikkojen asennevammoista?

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ministeri-maria-ohisalon-avustajan-twitter-kommentti-ikaantyvista-heratti-hammennysta-ei-kuuntelisi-6070-vuotiaita/24d90159-48dd-4778-aa9a-9354134ff1d5?ref=iltalehti:7bcb&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=sisalto_kauppalehti_uutisnosto&_ga=2.92127450.19043638.1562665780-187176019.1562665780

”Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) eduskunta-avustajan Petra Laitin Twitter-viesti iäkkäistä herätti hämmästystä.

Laiti kommentoi Twitter-viestillään viime perjantaina julkaistua Yleisradion toimittaja Sanna Ukkolan blogikirjoitusta.

Laiti poisti Twitter-viestinsä, mutta siitä tallennetun kuvakaappauksen perusteella siinä luki:

”Ukkolan esiin nostamat ’sananvapauden rajoittamisesta’ huolissaan olevat henkilöt Röyhkä, Krohn, Syrjä, Saisio, ovat 60–70-vuotiaita.

Kaikella kunnioituksella (Pantse Syrjää lukuunottamatta), se ei ole ikäluokka, jota minä kuuntelisin yhteiskunnallisen kehityksen tiimoilta.””

Ns. nuorella ikäluokalla näyttää olevan selkeä asennevamma, missä vain heidän oma ikäluokkansa saa ottaa kantaa asioihin – vain heidän omaksi edukseen ilmeisesti.